Tähdet, ristit ja kolmiot ovat yleisiä kuvioita pisanka-munissa. Elämänpuut, lehdet, kukat ja köynnökset kuvastavat kasvua ja voimaa. Viljan tähkät liittyvät satotoiveisiin.
Niin kauan kuin maalataan pisanka-munia, hyvä voittaa maailmassa pahan, uskotaan Ukrainassa
Mari Äyräväinen virittäytyy pääsiäiseen koristelemalla pisanka-munia. Munien kuviot saadaan aikaan valuttamalla kuumaa mehiläisvahaa kuviokohtiin suppilonmuotoisella piirtimellä eli kitskalla.
Taivaansineä, yönsineä, auringonkeltaista ja lumivalkoista. Näitä värejä löytyy kauniin hanhenmunan pinnalta, jonka lintu-, kukka- ja tähtiaiheet muodostavat sopusointuisen sommitelman.
– Viime aikoina olen koristellut munia usein Ukrainan lipun väreillä, sinisellä ja keltaisella. Kuvioissa olen suosinut erityisesti lintuja – olenhan muutenkin lintuharrastaja – sekä auringonkukkaa, joka on Ukrainan kansalliskukka, kertoo Mari Äyräväinen.
Vuosien mittaan Äyräväinen on maalannut pisanka-vahatekniikalla satoja pääsiäismunia. Useimmiten hän käyttää hanhenmunia, mutta myös pienempiä ankan- ja kananmunia. Maalausta odottaa nyt myös kolme kookasta strutsinmunaa.
– Hanhenmunat ovat helpompia, sillä niiden kuori on kaksi, kolme kertaa kananmunan kuorta paksumpi. Kananmunat ovat hauraampia, eikä vahinkoja voi aina välttää.
Mari Äyräväinen on harrastanut pisanka-munien maalausta jo 25 vuotta. Lisäksi hän on pitänyt aiheesta kursseja Valamossa.
Ukrainalainen perinne
Munien koristelulla on pitkät perinteet slaavilaisessa Itä-Euroopassa. Ukrainan lisäksi vahatekniikkaa on käytetty muun muassa Unkarissa, Puolassa, Tšekeissä, Sloveniassa ja Serbiassa. Itse muna on ikuisen elämän symboli, mutta sen lisäksi myös kuviot sisältävät syviä merkityksiä.
– Yleisiä aiheita ovat geometriset tähdet, ristit ja Pyhään Kolminaisuuteen viittaavat kolmiot. Elämänpuut, kasvit, lehdet, kukat ja köynnökset kuvastavat kasvua ja voimaa. Viljan tähkät liittyvät satotoiveisiin ja mehiläiset ahkeruuteen, Mari Äyräväinen kertoo.
Pisanka-munia on haluttu antaa lahjoiksi tuottamaan onnea. Perinteeseen liittyy myös vahva uskomus pahan torjumisesta.
– Ukrainassa uskotaan, että niin kauan kuin pisanka-munia maalataan, hyvä voittaa maailmassa pahan.
Väreilläkin on oma kielensä. Punainen symboloi aurinkoa, toivoa ja elämäniloa sekä Kristuksen verta. Keltainen kuvastaa kuuta, tähtiä, viisautta ja onnea. Oranssi on kestävyyden ja syksyn väri. Vihreä viittaa kevääseen ja uudelleen syntymiseen ja sininen taivaaseen.
Pisanka-munien väreillä on oma kielensä. Punainen symboloi aurinkoa, toivoa ja elämäniloa sekä Kristuksen verta.
Kuviota kuumalla mehiläisvahalla
Sana pisanka tulee sanasta pysaty, joka tarkoittaa kirjoittamista. Kyse onkin oikeastaan vahalla kirjoittamisesta. Työ alkaa apuviivojen piirtämisestä lyijykynällä munan kuoreen.
Kuviot saadaan aikaan valuttamalla kuumaa mehiläisvahaa kuviokohtiin kitskalla, suppilonmuotoisella piirtimellä. Vaha sulatetaan joko sähkökitskalla tai perinteiseen tapaan kynttilän liekillä.
– Vahakuvioiden piirtämisen jälkeen muna upotetaan väriliuokseen. Kun vaha lopulta poistetaan, paljastuvat sen suojassa olevat kohdat alkuperäisen värisinä, Mari Äyräväinen selittää.
– Vaativimmissa munissa voi olla jopa kahdeksan värjäysvaihetta, mutta muutamallakin tai vain yhdellä kerroksella saa aikaan kauniita luomuksia.
Hyvää vastapainoa it-alan yölle
Innostus pääsiäismunien koristeluun sai alkunsa, kun Mari Äyräväisen ystävä näytti hänelle maalaamiaan pisanka-munia. Sen jälkeen myös Äyräväinen hakeutui pääsiäismunakursseille Valamon luostariin. Vuodesta 2013 hän on pitänyt siellä itse kursseja opettajansa Erika Holmbomin jäätyä eläkkeelle.
Nyt Äyräväinen on harrastanut pisanka-munien koristelua jo 25 vuotta. Sinä aikana hän on kokeillut monenlaisia tekniikoita, tyylejä ja värejä.
– Taitojen karttuessa olen voinut tehdä yhä vaativampia ja yksityiskohtaisempia töitä. Harrastus sopii kuitenkin hyvin myös aloittelijoille, jotka voivat aloittaa yksinkertaisemmilla tekniikoilla.
Harrastus vaatii keskittymistä, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, mikä toimii Äyräväisen mukaan hyvänä vastapainona hänen työlleen it-alalla.
Pisanka-munien maalausta Kalliossa ja Tapiolassa
Kallion seurakunnan Pisanka-paja su 22.3. klo 15.30 Konepajan Studio Skaalassa. Vetäjänä Paula Harju. Hinta 25 e, paitsi opiskelijat ja työttömät 12 e. Tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta Ukrainaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.3. mennessä: helsinginseurakunnat.fi/tapahtumat/paasiaisenpisankapajakonepajalla.
Tapiolan seurakunnan Pisanka-muna-työpaja ma 23.3. klo 17 Tapiolan kirkolla. Vetäjänä Paula Harju. Hinta 25 e, paitsi eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 12 e. Tuotto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta Ukrainaan. Ilmoittautuminen su 15.3. mennessä sähköpostilla: menni.nousiainen@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Krusifiksi eli Jeesus ristillä saattaa olla maailman tunnetuin kuva-aihe, mutta se on muutakin kuin pelkkä kuva – taiteilija Ilkka Sariola kertoo, kuinka sitä luetaan
HengellisyysTaiteilija Ilkka Sariola on maalannut kaksi krusifiksia. Niissä hän näyttää Jumalan, joka kärsii koko ruumiillaan ja voittaa kuoleman.
