null Aikuisen kannattaa leikkiä kymmenestä syystä – hyödytön hauskanpito on tärkeintä kiireisille suorittajille

Hyvä elämä

Aikuisen kannattaa leikkiä kymmenestä syystä – hyödytön hauskanpito on tärkeintä kiireisille suorittajille

”Leikkisyys pitää hengissä vaikeissa elämäntilanteissa”, sanoo psykoterapeutti ja pappi Saija Falck.

Teipataan äiti ja isä / kiinni lastenhuoneen lattiaan. / Vaanitaan kuin hyönteisiä / hämähäkki hiljaa verkossaan. / Me tahdotaan vain leikkiä, / se on meidän duuni, / anna lisää teippiä. / Te ette lähde tänään töihin.

Pariisin Kevään kappale Teippileikki vuodelta 2010 voisi kuvata korona-arkea, jossa kotona pysyminen on hyve.

Pikkulasten vanhemmilla on pikku pakko leikkiä, mutta leikki tekee hyvää kaikille aikuisille. Sitä tarvitsevat kipeimmin kiireiset suorittajatyypit.

Leikki on lähtökohtaisesti hyödytöntä hauskanpitoa, jota harrastetaan sen itsensä vuoksi. Silti tai juuri siksi siitä seuraa paljon hyvää.

Leikki ei tule ensimmäisenä mieleen poikkeusoloissa, mutta se on paikallaan juuri silloin.

– Ihmiset kaipaavat leikillisyyden sallivaa asenneilmapiiriä vastapainoksi maailmanlaajuisille kriiseille, sanoo leikkitutkija Katriina Heljakka Turun yliopistosta.

Nallehaaste on noussut Suomessa ja maailmalla isoksi ilmiöksi koronapandemian aikaan. Nallet ovat kurkistelleet niin kotien kuin kirkkojenkin ikkunoista.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi Saija Falck pitää leikkisyyttä merkkinä hyvinvoinnista.

– Kun pariskunta alkaa vastaanotollani laskea leikkiä keskenään, tiedän, että kohta minua ei enää tarvita. Kun ihminen voi huonosti, leikkisyys katoaa. Toisaalta leikkisyys pitää ihmisiä hengissä vaikeissa elämäntilanteissa.

Yhdysvaltalainen leikkitutkimuksen uranuurtaja Stuart Brown on sanonut, että leikin vastakohta on masennus. Falck ajattelee samoin.

– Jos onnistuu säilyttämään leikkisyyden, ei vajoa synkkyyteen. Pandemian vuoksi moni viettää nyt paljon aikaa perheen kesken. Se antaa uudenlaisen mahdollisuuden myös leikille, ilolle ja hyvälle yhdessäololle. Terveet voivat lähteä illalla vaikka yhdessä ulos pelaamaan, kun aika ei kulu harrastuksissa.

Aikuisuus ja vakavuus ovat Suomessa liittyneet perinteisesti yhteen. Irrottelu on saatettu tehdä viinan voimin.

– Suomalaisiin on iskostunut syvälle eläminen niukkuudessa ja Herran nuhteessa. Isovanhempien sotakokemukset eivät olleet kovin leikkisiä, Katriina Heljakka miettii.

Osa aikuisista pitää leikkimistä vastenmielisenä aina seurapelejä ja tutustumisleikkejä myöten. Psykoterapeutti Saija Falck ajattelee, että taustalla voi olla kokemus kiusaamisesta ja nolatuksi tulemisesta lapsuus- ja nuoruusiän leikeissä. Leikin vieroksuja saattaa pelätä kasvojen menetystä.

– Leikkiin ryhtyminen vaatii turvallista ilmapiiriä, eikä leikin varjolla saa ylittää kenenkään rajoja.

Entä jos haluaisi olla leikkisämpi?

– Voi miettiä, mitä kamalaa leikkiseksi heittäytymisestä seuraisi. Uskaltaisiko leikkiä, vaikka samalla menettäisi tilanteen kontrollin? Leikin kautta saattaa syntyä aiempaa syvempi yh­teys toisiin, Falck sanoo.

Futuristi Perttu Pölönen kehottaa kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava 2020) pysymään leikkisänä ja pitämään hauskaa. Näin hellii omaa luovuttaan. Hän myös kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja tekemään virheitä kevein mielin.

Katriina Heljakka on tutkinut leikillisyyttä ­Pori Laboratory of Play -tutkimustoiminnassa. Tutkimukseen osallistuneet kauppatieteilijät ovat kokeneet, että leikkiin liittyvä luovuus, rohkeus, keskustelu ja asioiden yhteinen kehittely kuuluvat olennaisesti yrittäjyyteen.

– Leikki on välttämätöntä luovuudelle. Luova ihminen käyttää mielikuvitustaan ja leikkii. Hän kuvittelee ja rakentaa mielessään mahdollisia maailmoja, Heljakka sanoo.

– Leikin luonne on kokeileva. Uusiin asioihin saa suhtautua rennosti ja uteliaasti. Voi kysyä itseltään: entä, jos kävisi näin? Fiksut uudet sukupolvet tajuavat, että tulevaisuuden haasteita ei ratkota yksin otsa rypyssä vaan tiimeissä ja yhteistyössä. Leikki on tässä avainsana.

Heljakka puhuu leikillisestä resilienssistä. Jos ihmisellä on sitä, hän kestää epäonnistumisia, nousee nopeasti vaikeista tilanteista ja kääntää niistä oppimansa asiat vahvuuksiksi. Resilienssiin liittyy taipumus kepeyteen ja optimismiin.

Psykoterapeutti Saija Falck yhdistää leikkisyyden joustavuuteen:

– Leikkisä asenne on luova asenne. Se auttaa ymmärtämään, että asiat voi nähdä ja tehdä monella tavalla. Leikkisyys tuo lisää näkö­kulmia.

Falck vertaa leikkisyyttä dialogiin, jossa kuunnellaan avoimesti toisten ajatuksia. Leikkisän vastakohta on jäykkä ja joustamaton ihminen, joka ei anna periksi missään eikä näe muita näkökulmia kuin omansa. Hän on kuin paikalleen jämähtänyt monologi.

Monessa teknologiafirmassa saa leikkiä työajalla. Pääkaupunkiseudun yrityksissä on tarjolla koodareille, palvelumuotoilijoille ja muille esimerkiksi tekniikka- ja arkkitehtuurilegoja, pöytälätkää ja -jalkapalloa, Play Stationeja ja Klask-pöytäpelejä.

– Joskus ajattelen, että aikuiset tarvitsevat leluja enemmän kuin lapset. Lelut ovat portti mielikuvitusmaailmaan, jonne pääsemiseen aikuiset kaipaavat usein apua, leikkitutkija Katriina Heljakka sanoo.

– Yrityksiin tuodaan leikillisyyttä myös imagosyistä. Monessa Googlen toimipisteessä on liukumäki. Myös pallomeri on aikuisten suosiossa.

Heljakka on tutkinut kollegansa kanssa kahta kotimaista teknologiayritystä, joilla on toteemieläimet.

– Vincitin maskotti on musta kumiankka Vincent. It-slangissa rubber duck merkitsee korjaamista vaativaa bugia koodissa. Vincentin ympärillä on paljon mielikuvittelua, ja osa asiakkaistakin on lähtenyt mukaan leikkimään sillä.

Verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia rakentavaan Fraktioon liittyvät lamantiinit eli manaatit. Ne ovat kookkaita vedessä eläviä nisäkkäitä, jotka syövät kasveja ja pitävät lämpimästä. Niistä on maalattu tauluja ja niitä on tehty muovailuvahasta ja piirrelty valkotaululle. Toimistolla on lamantiinisäkkituoli, ja onpa Fraktiolle adoptoitu myös elävä nimikko­lamantiini.

– Ajatustyötä tekevät ihmiset viehättyvät toteemieläimistä, joita saa hypistellä ja hoivata. Pelkästään digitaalisessa ympäristössä toimiminen ei ole ihmisille luontaista, Heljakka sanoo.

Leikkitutkija huomauttaa, että sekä Vincit että Fraktio ovat pärjänneet hyvin parhaiden työpaikkojen listauksissa.

– Vapaan leikin kutsuminen esiin tekee ihmisistä onnellisempia työssään.

Heljakka sanoo, että kollegan kanssa leikkimisen jälkeen on helpompi hoitaa yhdessä myös asiallisia asioita.

Aino Koski, 11, on välkkäri. Hänen tehtävänään on suunnitella ja vetää välituntileikkejä muille alakoululaisille silloin, kun koulua käydään koulussa. Korona-aikaan hän järjestää leikkejä kahdelle äidilleen.

– Vanhempien pitää antaa ensin levätä. Silloin he eivät ärry helposti vaan ovat iloisia. Vanhemmille ei pidä myöskään antaa liian vaikeita tehtäviä. Jos heitä pyytää olemaan pitkin lattiaa pomppivia pupuja, he eivät jaksa.

Koski leikkii vanhempiensa ja pikkusiskonsa kanssa hippaa ja piilosta, ratkoo palapelejä ja pelaa lautapelejä. Myös rooliasuilla, pehmoleluilla ja muovieläimillä leikkiminen sujuu yhdessä.

– Opettajaäitini leikkii tosi hyvin. Lääkäriäiti on vakavampi, mutta on hauskaa, kun hän heittäytyy välillä leikissä höpsöksi.

Kosken mielestä leikkimisen parhaita puolia on vapaus päättää kaikesta.

– Leikkiessä pääsee rakentamaan oman maailman, jossa voi vaikka ratsastaa yksisarvisella tai olla pilvi.

Kosken mielestä aikuisten kannattaa kehittää mielikuvitustaan leikkimällä.

– Tosi monessa asiassa tarvitaan luomisen taitoja, joita leikissä voi tavallaan harjoitella. Jos on vaikka insinööri, pitää osata keksiä, millaisia asioita rakentaa. Toivon, että mahdollisimman moni innostuisi leikkimään eikä elämä olisi pelkkää puhelimen tuijottelua.

Koski on tyytyväinen trendiin, joka on tuonut leikkimisen joillekin aikuisten työpaikoille.

– Kun aikuiset uupuvat töissä ja tarvitsevat tauon, heidän ei kannata juoda kahvia vaan peuhata pallomeressä ja pitää hauskaa, Koski neuvoo.

”Olen tehnyt leikistä huomion: mitä intensiivisemmin leikin, sen nopeammin saamme kahvihetken pakettiin. Leikki on täydellistä läsnäoloa ja mindfulnessia, siinä ei voi fuskata”, pohti Ile Uusivuori leikkikahvittelua kolmivuotiaansa kanssa Meidän Perhe -lehden kolumnissa 24.2. ”Siksi esitän tyttärelleni spesifejä kysymyksiä pullan tekemisestä: ’onko tämä tänään leivottua’ ja ’onhan siinä varmasti tarpeeksi kanelia’.”

Mindfulnessin eli tietoisuustaitojen ideana on keskittyä kokemaan, havainnoimaan ja hyväksymään meneillään oleva hetki. Suomen Mielenterveys ry suosittelee mielen tyynnyttämistä kaikille: usein havaittuja hyötyjä ovat esimerkiksi ahdistuksen ja stressin lievittyminen sekä myönteisten tunteiden ja luovuuden lisääntyminen.

– Keskittyminen yhteen asiaan näyttäisi olevan aikuisille vaikeaa. Koemme jäävämme jostain paitsi, jos emme elä ajatuksellisesti yhtä aikaa monessa eri ulottuvuudessa, Katriina Heljakka toteaa.

Jos on mahdollisuus leikkiä lapsen kanssa, niin mitäpä jos yrittäisi uppoutua siihen? Kun kesken kaiken tulee mieleen, että pitäisi tyhjentää tiskikone tai vastata sähköpostiin, ajatusta voi tarkkailla lempeästi, antaa sen tulla ja mennä ja ohjata sitten keskittymisen uudestaan lapsen johtamaan leikkiin.

– Lapsen kanssa leikkivän aikuisen pitää pyrkiä olemaan hereillä, herkkänä ja tilannetaju kunnossa koko ajan, Heljakka sanoo.

– Parit, jotka leikkivät yhdessä, pysyvät yhdessä. Yhteinen leikki vahvistaa suhdetta ja on erityisen tärkeää läheisissä ihmissuhteissa, Katriina Heljakka sanoo.

– Oman parisuhteeni alussa minulla oli Uglydoll-pehmolelu ja miehelläni muumilaakson Haisuli Mini-Me-hahmona. Kun menimme rantalomalle, tein Haisulille uimahousut ja laitoin sille miniaurinkolasit päähän ja sitten kuvasimme lelujamme.

Heljakka tietää pariskunnan, joka leikki ja matkusti Possu-pehmon kanssa. Pari kehitti yhdessä Possulle persoonan: se tykkäsi Euroviisuista ja sillä oli oma tanssityyli. Kun radiosta tuli Possulle sopivia kappaleita, pari totesi, että onpa possumaista musiikkia.

Pari kertoi Possusta papille, joka kysyi ennen häitä yhteisistä harrastuksista. Pappi mainitsi vihkipuheessaan Possun, joka odotti kotona juhlarusetti kaulassaan. Ensimmäisen lapsen syntyessä maskotti päätyi kaappiin muiden pehmojen kanssa, mutta pari huomioi edelleen possumaiset biisit.

Aikuisten leikillä viitataan pehmoleluleikkejä useammin seksiin, johon saattaa kuulua esileikkiä ja roolileikkejä. Aikuisten leluista puhutaan kiertoilmaisuna seksileluille.

Heljakan mukaan aikuisten leikki on paljon muutakin kuin seksiä, mutta terve seksuaalisuus on luonteeltaan leikkisää.

– Seksiin voi luottamuksellisessa suhteessa suhtautua leikkinä, johon osapuolet antavat suostumuksensa ja jossa toista kuunnellaan ja kunnioitetaan. Seksi on itseilmaisua ja hyvinvointia lisäävää toimintaa. Lisääntymiseen tähtävää seksiä en kuitenkaan pidä leikkinä.

Pariterapeutti Saija Falck näkee leikissä ja seksuaalisuudessa paljon yhteistä.

– Rakastelu on heittäytymistä. Muuten se menee suorittamiseksi. Kokemus turvallisuudesta antaa mahdollisuuden leikkisälle uteliaisuudelle ja yhteiselle nautinnolle.

Koiran- ja kissanomistajat tietävät, että lemmikit leikkivät mielellään: pyydystävät ja riepottelevat leikkikalujaan ja tökkivät vinkulelun ääntelemään yhä uudestaan.

Villieläimet sen sijaan nähdään usein hieman robottimaisina olentoina, joiden elämä on suvunjatkamisen ja hengissä selviämisen motivoimaa selviytymistaistelua. Oikeasti erityisesti eläinkunnan älyköt leikkivät aikuisinakin.

Yhdysvaltalainen etologi Jonathan Balcombe kuvaa kirjassaan Eläimellinen nautinto (Into 2014) eläinten huvituksia. Varikset liukuvat ja syöksyvät ilmavirtojen mukana ilman muuta näkyvää syytä kuin hauskanpito. Leikin alkua odottavat nuoret rotat vikisevät samalla mielihyvätaajuudella kuin saadessaan herkkuja.

Jopa eläinten seksuaalinen toiminta voi olla Balcomben mukaan pikemminkin leikkisää hauskanpitoa kuin suvunjatkamista. Suippokuonodelfiinit saattavat ikään kuin ratsastaa tandemina toistensa selkäevän päällä. Alla oleva delfiini työntää evänsä toisen sukuelinaukkoon molempien uidessa yhdessä.

Bonobo-ihmisapinoita tutkinut Isabel ­Behncke Izquierdo näytti asiantuntijoiden esiintymisiä jakavan TED Talksin seminaaripuheessaan vuonna 2011, kuinka bonobot leikkivät hippaa, jossa jahtaaja puristeli kiinni saadun uroksen kiveksiä. Bonoboille leikit ovat laumaa yhdistävä liima, mutta myös muuta. Sukulaislajimme edustajat leikkivät myös rauhallisesti yksin, kuten pyörittelevät oksaa vedessä ja seuraavat veden liikettä.

– Joskus tulee mieleen, että meidän Jumalamme on hyvin huumorintajuinen. Hän on antanut meille leikkisyyden, psykoterapeutti ja pappi Saija Falck sanoo.

Jos uskonnollisuus on ryppyotsaista, se ei ole Falckin mielestä omiaan luomaan yhteyttä ­muihin.

Yksi uskonnollisuutta ja leikkiä yhdistävä tekijä ovat rituaalit. Leikkitutkija Katriina Heljakka on pohtinut seimen rakentamista tapana fanittaa Jeesuksen syntymää. Hän näkee, että pyhä innoittaa vuosittain toistuvaa seimileikkiä, joka voi puolestaan vahvistaa pyhän kokemusta.

Hartautta ja perinteitä henkivällä seimiasetelmalla leikkiminen on rituaali, jossa jäljitellään uskonnollista esikuvaa. Se perustuu Raamatun tarinaan ja virittää kristilliseen joulutunnelmaan.

Heljakka pitää jouluseimen tekemistä aikuisten leluleikkinä, jota voi verrata vaikkapa nukkekodin miniatyyrimaailman rakenteluun.

Seimen voi koostaa myös valmiista leluhahmoista. Esimerkiksi Fisher-Pricen leikkiseimessä Deluxe Christmas Story Jeesus-lapsen ympärille kokoontuu pyöreäpäisiä, muovisia pikkutyyppejä, ja voi seimen rakentaa legoistakin.

Heljakka mainitsee Nooan arkin toisena esimerkkinä Raamatun tapahtumasta, jota varten on kehitetty paljon leluja. Hän on nähnyt myös lihaksikkaita, kristillisiä toimintahahmoja ja puhuvia Raamattu-nukkeja.

Kännykkä- ja tietokonepelit, lelujen keräily, improvisaatioteatteri, Pokémon Go -hahmojen metsästäminen, pienoismallien rakentelu, värityskuvien värittäminen – mitä muuta nämä ovat kuin leikkiä, jota myös aikuiset harrastavat?

Katriina Heljakka kertoo, että aikuiset keräävät leluja entistä näkyvämmin muun muassa valo- ja videokuvaamalla niitä sosiaaliseen mediaan. Nukkedraamat voivat olla fantasiaa, todellisuuspakoa tai tapa käsitellä todellisen elämän ongelmia.

– Aikuiset puhuvat helposti lelujen keräilystä tai harrastamisesta. Toivon, että ihmiset murtautuisivat ulos lelukaapeistaan ja uskaltaisivat sanoa leikkivänsä. 2000-luvulla eletään leikin aikakautta. Maailma leikillistyy, pelillistyy ja lelullistuu, Heljakka sanoo.

Aikuisten leikki ei ole kuitenkaan uusi juttu. Vain leikkivälineet ovat vaihtuneet.

– Suomessa on tunnollisen työkulttuurin vastapainoksi vietetty vapaa-aikaa riehakkaasti. Kyläyhteisöjen kokoontumispaikoille rakennettiin 1800-luvun lopussa isoja keinuja, Heljakka kertoo.

Leikin tutkija Stuart Brown esitteli vuonna 2008 Ted Talkissa 1400-luvulta peräisin olevaa maalausta, joka kuvaa 124:ää erilaista leikkiä eurooppalaisessa kaupunkimaisemassa. Kuvassa on eri-ikäisiä ihmisiä leikkimässä porukalla, pareittain ja yksin. On urheilullisia leikkejä, pelejä ja ilveilyä.

Enää eivät tavalliset pihat kuhise leikkijöitä, ja se on Brownista menetys. Siksi hän kehottaa: kaiva esiin leikkisimmät ja iloisimmat muistosi, liittyvät ne sitten johonkin leluleikkiin, syntymäpäiviin tai vaikka lomaan. Mieti sitten, miten voit yhdistää menneet suosikkileikkisi nykyiseen elämääsi.

Elämä on leikkien parempaa.

Lataa ja ota käyttöön juttuun liittyvät värityskuvat täältä!

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.