Roskapäivä-sometileiltä tutun Einon mukaan rautatieasemien ja ostoskeskusten lähistöiltä löytyy aina paljon roskia.
Roskapäivä-Einon somepostausten, kouluvierailuiden ja taiteen aiheena ovat roskat – ”Pyrin jakamaan tietoa ympäristön roskaantumisesta rennolla tyylillä”
Itseoppineeksi roskatutkijaksi itseään kutsuva Eino jakaa Instagramissa tietoa roskista ja kannustaa ihmisiä keräämään niitä.
Pasilan yllä häilyy muutama tumma pilvi. Alkava sadekuuro ei kuitenkaan muuta päivän suunnitelmaa: roskaretkelle lähtemistä.
Retkioppaana toimii ”Roskapäivä-Eino” eli Teemu Oinio. Eino käy tällaisilla retkillä usein – noin kerran viikossa. Hän kuvaa retkiään someen ja jakaa siellä muutenkin tietoa ympäristön roskaantumisesta. Roskapäivä-nimisellä Instagram-tilillä on lähes 11 000 seuraajaa.
Itseoppinut roskatutkija, roska-aktivisti, ympäristötiedottaja, roskankerääjä. Muun muassa näillä sanoilla Eino kuvailee toimintaansa.
Varsinaiselta koulutukseltaan Eino on hammasteknikko, mutta tänä vuonna päivätyöt ovat saaneet jäädä: Koneen Säätiön apurahan ansiosta hän on voinut keskittyä roska-aktivismiinsa täysipäiväisesti.
– Kevään aikana kävin muun muassa yhdessätoista koulussa puhumassa roskista ja vetämässä roskaretkiä, Eino kertoo.
Lisäksi hänen elämäänsä määrittää perhearki kolmen lapsen isänä.
Kahvimukeista syntyy roskataidetta
Kiinnostus roskien keräämiseen heräsi viisi vuotta sitten.
– Koin silloin jonkinlaista ilmastoahdistusta. Kävin usein Keskuspuistossa koirani kanssa ja hämmästyin huomatessani, kuinka paljon siellä on roskaa. Aluksi tein vähän läpällä Instagram-tilin, jonne postailin roskista ottamiani kuvia.
Nykyään suurin osa Einon Instagram-postauksista on videomuotoisia. Postaukset ovat lähestyttäviä ja rentoja.
– Vaikka käsittelemäni aihe – luonnon roskaantuminen – on vakava asia, niin en halua kuitenkaan käsitellä sitä pelkästään vakavalla tavalla.
Instagramissa Eino on muun muassa kutsunut seuraajiaan mukaan tumppitalkoisiin keräämään tupakantumppeja, esitellyt parhaita roskalöytöjään, käynyt ”retkikaatiksen monttubileissä” eli siivoamassa metsästä löytynyttä retkikaatopaikkaa, haastanut poliitikot menemään roskaretkelle sekä tehnyt aprillipiloja seuraajilleen.
Lisäksi hän kuvaa roskista tekemäänsä taidetta. Roskataiteen avulla hän pyrkii herättelemään ihmisiä luonnon roskaantumiseen sekä ympäristökatastrofiin laajemminkin.
– Parhaita roskia taiteen tekemisen kannalta ovat varmaan take away -kahvimukit. Niiden logoissa ja iskulauseissa on välillä aikamoista viherpesua: vakuutteluita siitä, että ollaan vihreitä, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että se tuote on kuitenkin luonnossa lojuva kertakäyttömuki.
Einon mukaan maassa lojuvat take away -mukit ovat erityisen yleinen näky Helsingin keskusta-alueella.
Eino tekee myös roskaräppiä ystävänsä kanssa.
– Käytössä on kaikki keinot, joilla pystyy vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ympäristön roskaantumisesta rennolla tyylillä.
Tumpit menevät kaivoista suoraan Itämereen
Einon ”roskatutka” vaikuttaa harjaantuneelta: kävellessämme Pasilan siltojen alla mukana olevat muovipussit täyttyvät nopeasti. Toisaalta roskien löytämiseen ei vaadita paljon ponnisteluja, kun niihin vain alkaa aktiivisesti kiinnittää huomiota. Roskia on kaikkialla.
Eino pysähtyy pelastamaan tukkiutuneen katukaivon suulla ajelehtivan tupakantumpin.
– Moni ajattelee, että kaivo on hyvä paikka tupakan tumppaamiselle, mutta se ei todellakaan ole sitä. Helsingissä näihin heitetyt tumpit menevät suoraan suodattamattomana Itämereen. Tumpit sisältävät selluloosa-asetaattia eli mikromuovia, vaikka ne eivät päälle päin siltä näytäkään. Suomessa heitetään luontoon viisi miljoonaa tupakantumppia päivässä.
Roska-asiantuntemuksensa Eino on hankkinut lukemalla erilaisia tutkimuksia ja uutisia aiheesta. Hän luettelee ulkomuistista erilaisten roskien sisältämiä myrkkyjä ja materiaaleja sekä niiden hajoamisaikoja.
Luonnossa lojuvat roskat ovat ympäristölle monella tapaa haitallisia.
– Kaikki mikä päätyy meriin, on haitaksi merten ekosysteemeille. Suuri määrä roskaa pilaa myös maaperää. Eläimet voivat takertua niihin tai luulla niitä ravinnoksi. Lisäksi roskat tekevät ympäristöstä epäsiistin, Eino sanoo.
Eino ei kuitenkaan ole vihainen ihmisille, jotka roskaavat ympäristöä, vaan ymmärtää heitä.
– Usein se liittyy jollakin tavalla vaikeaan elämäntilanteeseen. Eivätkä ihmiset tiedä, kuinka haitallista roskien heittäminen luontoon on. Poltin itse aikaisemmin tupakkaa ja tumppasin maahan, koska en tiennyt, että tupakat sisältävät mikromuovia.
Roskien kerääminen on toiminut apuna ilmastoahdistukseen.
– Johonkin se ilmastoahdistus on kadonnut – ehkä se johtuu siitä, että tekee aktiivisesti jotain ympäristön eteen. Olen myös oppinut, ettei kannata ahdistua liikaa asioista, joille ei voi mitään.
Eino käy roskaretkillä viikoittain.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Roska päivässä -liike pitää ympäristön siistinä, jakaa miniroskiksia ja tuunaa roska-astioita
Hyvä elämäKirkko ja kaupunki kävi keräämässä roskia Roska päivässä -liikkeen perustajan opastamana. Roskien poiminen piristi mieltä ja kehoa.
