Aziza Hossainin mukaan Afganistanin tilanteesta pitäisi kuunnella ensisijaisesti afganistanilaisia ihmisoikeuspuolustajia.
”Talibanin naisvihalla ei ole rajaa”, sanoo Afganistanin asiantuntija Aziza Hossaini
Kahden vuoden vallassaolonsa aikana Taliban on vienyt naisilta kaikki ihmisoikeudet. Naiset elävät käytännössä kuin vankilassa, vailla mitään turvaa.
Taliban-liike kaappasi vallan koko Afganistanissa elokuussa 2021, kun maassa 20 vuotta toimineet länsimaat vetäytyivät sieltä pois. Kahden vuoden aikana talibanit ovat systemaattisesti kaventaneet naisten ihmisoikeuksia. Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini kuvaa tilannetta sukupuoleen perustuvaksi apartheidiksi.
– Naisten ihmisoikeuksista ei ole käytännössä mitään jäljellä. Viimeisimpänä talibanit ovat halunneet puuttua jopa siihen, miltä nainen näyttää omassa kodissaan kieltämällä kauneushoitolatoiminnan.
Naiset on lähes täysin eristetty julkisesta elämästä. Heiltä on kielletty muun muassa opiskelu ja työnteko monilla aloilla. Pukeutumista valvotaan ja ulkona liikkumiseen ilman miessukulaista liittyy aina väkivallan riski. Vastarintaa hiljennetään väkivallalla: muun muassa Amnesty International on raportoinut rauhanomaisten mielenosoittajien kidutuksista.
Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Hossaini pitää tiivistä yhteyttä useisiin afganistanilaisiin ihmisoikeusaktivisteihin. Lisäksi hän seuraa erityisesti darin- ja farsinkielisiä afganistanilaisia medioita.
– Naiset kertovat, että heidän arkensa tuntuu siltä, kuin eläisi tiukasti valvotussa vankilassa, Hossaini kertoo.
Nämä naiset eivät halua tyytyä siihen, että länsimaat neuvottelevat talibanien kanssa. He haluavat eroon talibaneista.
Hossainin mukaan naisilla ei ole Afganistanissa mitään paikkaa, josta hakea turvaa, jos he joutuvat esimerkiksi pahoinpidellyiksi. Naisasiainministeriö lakkautettiin jo vuonna 2021 ja tilalle tuli hyveen ja paheen ministeriö. Turvakodit on lakkautettu ja naissyyttäjiä tai -tuomareita ei ole.
Naiset järjestävät talibanin vastaisia mielenosoituksia henkensä uhalla
Vuoristoisessa Afganistanissa suurin osa väestöstä elää maaseudulla. Vanhat heimokulttuurit vaikuttavat maaseudulla voimakkaammin kuin kaupungeissa, minkä vuoksi naisen rooli on ollut siellä perinteisesti kapeampi. Länsimaiden maassa olon aikana ihmisoikeusjärjestöjen toiminta keskittyi suurkaupunkeihin, ja maaseudun naisten oikeuksien toteutuminen jäi tämän vuoksi silloinkin heikommalle tasolle.
Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus vaikuttaa maaseudulla ihmisten elannonsaantiin, mikä pahentaa naisten asemaa entisestään. Maaseudun naiset ovat raportoineet Aziza Hossainille muun muassa siitä, että terveyspalveluihin pääsy on erittäin vaikeaa.
Hossainin mukaan talibanien naisvihalla ei ole rajaa, ja se leviää maan johtoasemista ihmisten mieliin, jopa pieniin poikiin – erityisesti nyt, kun talibanit systemaattisesti ohjaavat poikia uskonnollisiin kouluihinsa eli madrasoihin. Monet naiset on ajettu ahtaalle myös kodeissaan.
– Afganistanilaiset miehet pelkäävät vastustaa talibanien valtaa. He valvovat, että naiset noudattavat sääntöjä tarkasti, koska vastustamisesta koituu rangaistuksia yleensä koko perheelle, Hossaini kertoo.
Aseellisen vastarinnan harjoittaminen on vaikeaa, koska länsimaiden aikana afganistanilaiset heimot riisuttiin aseista. Länsimaiden vetäytymisen jälkeen suurin osa aseista päätyi talibanien haltuun.
Aseellista vastarintaa kuitenkin on. Se on keskittynyt Pansjhirin laaksoon. Lisäksi Afganistanissa on melko paljon yleensä naisten järjestämiä talibaneja vastustavia mielenosoituksia, vaikka niihin osallistuminen on hengenvaarallista.
– Osa rohkeista ihmisoikeuspuolustajista vaatii oikeuksia omilla kasvoillaan mediassa ja mielenosoituksissa.
Länsimaiden vetäytyminen Afganistanista petti naiset
Aziza Hossainin mukaan afganistanilaiset naiset kokevat tulleensa paitsi afganistanilaisten miesten, myös kansainvälisen yhteisön hylkäämiksi.
Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden vetäytymistä Afganistanista Hossaini pitää Vietnamin sodan jälkeen suurimpana häpeäpilkkuna Yhdysvaltojen imagolle ja koko läntisen maailman demokratian ihanteille.
– Kansainvälinen yhteisö oli Afganistanissa 20 vuotta, ja sen läsnäolo hyödytti monia näistä valtioista. Nyt he ovat poissa, vaikka naisten ahdinko on yhtä suuri kuin 20 vuotta sitten.
On vaarallista venyttää sitä rajaa, minkä verran naisten ihmisoikeuksia voi kaventaa.
Suomi oli yksi näistä kehitysyhteistyötä Afganistanissa harjoittaneista valtioista. Ulkopoliittisen instituutin teettämän Suomi Afganistanissa 2001–2021 -raportin mukaan Suomen toimintaa tuona aikana motivoi toisaalta maan tilanteen vakauttaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen, mutta vielä ensisijaisempaa oli se, että mukana olemalla Suomi pystyi vahvistamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin ja muihin valtioihin. Nämä tavoitteet olivat osin ristiriidassa keskenään.
– Suomi sai tässä projektissa mukana olemalla vahvistettua suhteitaan Yhdysvaltoihin ja muihin valtioihin, mikä on saattanut vaikuttaa myös esimerkiksi Nato-prosessin sujuvuuteen, Hossaini sanoo.
Aziza Hossaini pitää naisten kohtelua Afganistanissa sukupuoleen perustuvana apartheidina.
Tulevaisuudessa afganistanilaisten auttamisessa olisi tärkeää keskittyä nimenomaan naisten kuuntelemiseen. Hossainin mukaan afganistanilaiset ihmisoikeusaktivistit ovat väsyneitä siihen, että heidän asioistaan puhutaan heidän puolestaan.
– Valtaan noustuaan talibanit vakuuttelivat, että liike on muuttunut sitten 1990-luvun valtakauden, mutta teot kertovat muuta. Aktivistit ovat sitä mieltä, että länsimaat haluavat sulkea silmänsä siltä, että vallassa ovat ne samat, vähintään yhtä julmat talibanit kuin 1990-luvulla. Ainut ero on, että nyt talibaneilla on käytössä sosiaalinen media oman agendansa levittämiseen, ja tällä kertaa he osaavat myös diplomatian paremmin.
Ihmisoikeusaktivistit ovat tyytymättömiä siihen, että muun muassa YK, EU ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet maan tilanteesta talibanien kanssa samalla, kun naisten sortaminen käy päivä päivältä räikeämmäksi.
– Nämä naiset eivät halua tyytyä siihen, että länsimaat neuvottelevat talibanien kanssa. He haluavat eroon talibaneista ja vaativat naisille kaikkia universaaleja ihmisoikeuksia.
Myös esimerkiksi Yhdysvaltojen jälleenrakennusohjelmien toteutumista Afganistanissa seuraava tutkimusyksikkö Sigar on raporteissaan tuonut ilmi huolta siitä, että afganistanilaisten auttamiseen tarkoitetuista rahoista osa päätyy talibaneille tavallisten afganistanilaisten sijaan.
Hossainin mukaan kansainvälisten tahojen tulisi yhteistyössä afganistanilaisten aktivistien kanssa pohtia keinoja, joilla kokonaisen uuden naissukupolven vaientaminen voitaisiin estää. Koulutuksen edellytysten luominen on tässä keskeisessä roolissa. Toimivia ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi erilaisten etäkoulumahdollisuuksien ja stipendien järjestäminen.
Leviääkö Sharian äärimmäinen tulkinta muihin muslimimaihin?
Aziza Hossaini pelkää, että talibanien vaino paitsi naisia, myös tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan syvenee entisestään. Esimerkiksi shiialaiset hazarat ovat yksi talibanien vainoamista etnisistä ryhmistä.
– Talibanit esimerkiksi ampuivat shiiamuslimeita äskettäin vietetyssä Ashura-surujuhlassa Ghaznin kaupungissa. Monet paikallaolijoista lähettivät minulle järkyttäviä videoita ja valokuvia tilanteesta.
Lisäksi Hossaini pelkää, että äärimmäinen islamilaisen lain tulkinta, jolle talibanit määräyksensä perustavat, leviää yhä laajemmalle muihin muslimimaihin.
Aziza Hossainin mukaan Afganistanin tilanne on uhka kaikille maailman naisille.
Hossaini toivoisi, että suomalaisissa medioissa käsiteltäisiin Afganistanin tilannetta nykyistä useammin – myös muulloin kuin talibanien valtaannousun vuosipäivänä.
– Aihe on hyvin vaikea ja monimutkainen, eikä siihen siksi uskalleta tarttua.
Aihe on kuitenkin tärkeä muun muassa siksi, että Hossainin mukaan Afganistanin naisten tilanne on uhka koko maailman naisille.
– On vaarallista venyttää sitä rajaa, minkä verran naisten ihmisoikeuksia voi kaventaa. Useissa Euroopan maissakin on viime vuosina kavennettu jo saavutettuja naisten oikeuksia muun muassa aborttilakeja tiukentamalla. Olisi tärkeää estää se, että uudesta naissukupolvesta Afganistanissa tulee täysin vaiennettu. Jos siinä ei onnistuta, Afganistanista tulee varmasti terrorismin pesäke, ja naisviha tulee leviämään yhä laajemmalle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Tämän vuoksi ihmisoikeudet kuuluvat politiikan ytimeen
PuheenvuorotAfganistanissa naisilta on viety kaikki oikeudet, Ugandassa homoseksuaaleja uhkaa elinkautinen tai jopa kuolemanrangaistus.
