”Voiko tässä iässä saada lapsenuskon takaisin?” – Mikko Alatalon lauluissa kaikuu kotiseudun vahva hengellisyys
Yli 50 vuotta musiikkia tehnyt Mikko Alatalo haluaa laulaa toivosta ja lohduttaa kuulijoita.
Olet lauluissasi kertonut tarinoita suomalaisista ja ihmiselämästä yli 50 vuotta. Vieläkö syntyy uusia lauluja, Mikko Alatalo?
– Kyllä niitä syntyy, ja varastossakin on jonkin verran musiikkia. Yhdessä Harri Rinteen kanssa olemme tehneet 600 levytettyä kappaletta, ja sen lisäksi olen tehnyt yksin noin 100 laulua. Olen huomannut muuttuneeni iän myötä kriittisemmäksi itseäni kohtaan, ja rima musiikin tekemisessä on noussut korkeammalle. Nuorempana tuli tehtyä spontaanimmin, mutta nyt mietin tarkemmin.
– Uudet biisit saavat yleensä alkunsa yhteisissä musiikkisessioissa Harri Rinteen kanssa. Silloin istumme rauhassa rimputtelemaan kitaraa ja panemaan muistiin asioita. Laulumme ovat kulkeneet suuren ikäluokan mukana nuoruudesta aikuisuuteen ja vanhan ihmisen elämään. Olemme kasvaneet kuulijoidemme mukana, ja nyt elämme jo pappa-vaihetta.
– Olen kotoisin vahvojen hengellisten herätysliikkeiden alueelta Pohjois-Pohjanmaalta, jossa nuoruudessani kiisteltiin siitä, ketkä pääsevät taivaaseen. Kuka on valkoinen lammas? Onko sellaisia? Ainakin itse tunnen olevani tummanharmaa.
Olen huomannut muuttuneeni iän myötä kriittisemmäksi itseäni kohtaan.
– Viime kesänä tein gospel-henkisen levyn Lapsenusko, jossa on minulle tärkeitä lauluja kuten Lapsenusko-laulu. Mietimme Harri Rinteen kanssa pari vuotta sitten eli ennen Ukrainan sotaa, että tulisiko tässä pahassa maailmassa joskus aika, jolloin hyvä voittaisi.
– Tuossa kappaleessa on minun ja Harrin ajattelutapaa maailmasta. Voisiko vielä tässä iässä saada lapsenuskon takaisin ja luottaa johonkin suurempaan, joka kantaa kotiin väsyneen? Muistaisiko joku niitä maan hiljaisia, joita kukaan ei koskaan kuuntele? Laulussa toivotaan lisäksi, että hyvä voisi kerrankin voittaa pahan ja hiljaiset perisivät maan. Laulu päättyy ajatukseen, että ehkä tuo päivä koittaa joskus ja rakkaus pelastaa meidät.
Esiinnyt Laaksolahden kappelissa Espoossa 30.3. Millaisia lauluja aiot laulaa?
– Lapsenusko-laulu on todennäköisesti illan ohjelmistossa. Samoin Eric Claptonin säveltämän Tears in Heaven -kappaleen suomennos Kyyneleet taivaassa. Käänsin sen suomeksi 1990-luvulla surujeni keskellä, mutta käännöksen käyttöoikeuksia jouduin odottamaan vuosikymmeniä. Molempia kappaleita toivotaan kovasti keikoillani.
– Minulta pyydetään eniten yhdessä Harri Rinteen kanssa tekemääni Suojelusenkeli-laulua. Moni odottaa keikoillani myös Hyasinttien aika -kappaletta, joka on tuhlaajapojan anteeksipyyntölaulu äidille. Monelle raavaalle miehelle on tullut kyynel silmään hänen kuunnellessaan tuota laulua.
– Varmaankin laulan myös maaseutuaiheisia siirtomaa-Suomen lauluja. Niitäkin toivotaan paljon, ja ne ovat monelle rakkaita lauluja. Espoossakin asuu paljon maaseudulla syntyneitä ja kasvaneita ihmisiä, jotka ovat muuttaneet kotiseudulta etelään työn perässä.
Mitä 1970-luvun lopussa tekemäsi siirtomaa-Suomen laulut merkitsevät sinulle?
– Ne ovat väistämättä urani pääteos. Ne ovat omaa rehellistä tilitystäni ja elämänkokemustani siitä, mitä on lähteä pois omilta juuriltaan.
Millaista viestiä haluat lauluillasi välittää kuulijoille?
– Haluan laulaa toivosta ja lohduttaa lauluillani. Voin lievittää jonkun kotiseutuikävää esittämällä aihetta käsittelevän kappaleen. Tietenkin haluan myös viihdyttää kuulijoita.
”Toivon ja rakkauden laulut” - Mikko Alatalo esiintyy ja kertoo musiikistaan to 30.3. klo 18.30 Laulu ja laulun tarina -konserttisarjassa Espoossa Laaksolahden kappelissa. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ilkka Vainio selvisi syövästä ja puuhaa nyt Syöpäsäätiön hyväntekeväisyyskonserttia kirkkoon – ”Minusta olisi aika tylsää, jos ei uskoisi mihinkään”
Ajankohtaista Hyvä elämäSanoittaja, laulaja ja musiikkituottaja haluaa kiittää lääkäreitä ja verenluovuttajia järjestämällä konsertin Helsingin Johanneksenkirkossa.