Jutta-Riina Karhusen mielestä on tärkeää kohdata oppilas kunnioittavasti, vaikka hän olisi toiminut hölmösti. ”Oppilasta ei tarvitse ripittää kaikkien kuullen.”
Itäkeskuksen peruskoulun rehtori: ”Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella siinä missä kertolaskujakin”
Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen uskoo, että tunnetaitojen omaksuminen lisää turvallisuutta kouluissa. Sekä koululaisten että aikuisten on tärkeää arvioida omaa käytöstään ristiriitatilanteissa.
Koulun alkaminen voi olla jännittävää erityisesti peruskoulunsa aloittaville ykkösluokkalaisille ja yläkouluun meneville seiskaluokkalaisille. Rehtori Jutta-Riina Karhunen, mitä haluaisit sanoa näille oppilaille? Entä heidän vanhemmilleen?
– Haluaisin heidän tietävän, että reksiäkin jännittää. Meidän koulussamme on paljon turvallisia aikuisia ja oppilaita, joiden puoleen voi kääntyä. Jännittyneille vanhemmille sanoisin, että jos jokin asia huolestuttaa, kouluun kannattaa ottaa yhteyttä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Mikä on parasta peruskoululaisissa ja mitä olet oppinut heiltä?
– Parasta heissä on avoimuus, huumorintaju, hyvä käytös ja välittömyys. Oppilaat kysyvät kuulumisiani päivittäin. Olen oppinut heiltä rohkeutta: jos on huoli, ei tarvitse pärjätä yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Lisäksi olen oppinut paljon eri kulttuureista, perhemuodoista ja taustoista.
Pääkaupunkiseudulla on oltu huolissaan alueiden eriytymisestä: huono-osaisuuden keskittymisestä tietyille alueille, ja tämän vaikutuksesta kouluihin. Miten suhtaudut tähän keskusteluun?
– On tärkeää, että segregaatiosta keskustellaan ja siihen puututaan, mutta samalla mediasta välittyy usein hyvin ennakkoluuloinen käsitys tietyistä alueista esimerkiksi Itä-Helsingissä. Lähes kaikki meidän kouluumme tulleet sijaiset ja uudet opettajat ovat kertoneet yllättyneensä siitä, miten rauhallista täällä on. He olivat odottaneet paljon levottomampaa ilmapiiriä sen perusteella, että koulu sijaitsee Itäkeskuksessa ja että suuri osa oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten väkivallasta. Onko kouluissa pääkaupunkiseudulla turvallista, ja millä keinoin turvallisuutta voidaan lisätä?
– Sanoisin, että suurimmaksi osin pääkaupunkiseudun kouluissa on turvallista. Samalla on tärkeää huomata, etteivät ongelmat synny tyhjästä. Vastakkainasetteluja syntyy herkemmin, jos ihmisillä ei ole ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella siinä missä kertolaskujakin, ja siksi harjoittelemme niitä viikoittain ekaluokasta lähtien. Kun oppii ristiriitatilanteissa arvioimaan omaa käytöstään ennemmin kuin syyttämään muita, koko yleinen ilmapiiri rauhoittuu.
– Puhumme koulun henkilökunnan kanssa paljon kunnioittavasta kohtaamisesta. Sen sijaan, että tulkitsisi oppilaan häiritsevän työrauhaa tahallaan, voi ajatella, että tämä ei osaa toimia tilanteessa toisella tavalla. Oppilasta ei tarvitse ripittää kaikkien kuullen, vaan häntä voi lähestyä suoraan ja kysyä, harmittaako jokin ja mistä käytös saattaisi johtua. On tärkeää yrittää olla ottamatta provosointia henkilökohtaisesti.
– Meidän koulumme hyvä ilmapiiri johtuu myös siitä, että oppilaita on melko vähän: koko peruskoulussa alle 450. Näin ryhmäkoot pysyvät pieninä, ja oppilaat ja heidän perheensä ovat koulun henkilökunnalle tuttuja, mikä helpottaa yhteydenpitoa ja tarvittaessa tilanteisiin puuttumista.
Mitä ajattelet julkisuudessa tänä kesänä käydystä rasismikeskustelusta? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla kouluissa?
– Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että rasismia on. Siinä on kuunneltava rasismia kokeneita henkilöitä. Minä valkoisena ja keskiluokkaisena naisena en ole oikea henkilö arvioimaan sitä. Koulumme maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kertoneet esimerkiksi huutelusta kaduilla ja vanhempiensa kokemasta rakenteellisesta rasismista. Antirasistinen työote koulussa on paljon muutakin kuin sitä, ettei oppilasta arvioida ihonvärin perusteella. Se vaatii perehtymistä ja koulutusta.
– Rasismikeskustelun yhteydessä puhutaan usein jengirikollisuudesta. Ei ole rasismia tunnistaa, että jengeihin ajautuu paljon maahanmuuttajataustaisia poikia. Mutta se, että syyttää ilmiöstä pelkästään nuoria ja heidän taustaansa, on rasismia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemusta sekä kotona että koulussa. Tällöin kuulumisen tunnetta saatetaan lähteä hakemaan jengistä. Antirasistinen teko tässä kohtaa voisi olla se, että saisimme jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi.
– On tärkeää, että rasismista keskustellaan ja että se tunnistetaan ja tuomitaan. Keskustelu voi kuitenkin olla kuormittavaa niille, joita se koskettaa. En osaa sanoa, miltä koulumme oppilaista tuntuu seurata joidenkin poliitikoiden kirjoituksia ja ajatella, että nämä ihmiset päättävät heidänkin asioistaan – varmaan todella pahalta.
Mikä on tärkeintä, mitä peruskoulusta ”pitäisi jäädä käteen”?
– Lempisanontani on ”ole ystävällinen aina, kun se on mahdollista – se on mahdollista aina”. Jos kaikki ajattelisivat niin, maailma olisi aika paljon parempi paikka. Sanoisin, että peruskoulusta lähtiessä on yhtä tärkeää tuntea omat vahvuutensa kuin osata oppisisällöt. Toki myös yleissivistys ja kriittinen suhtautuminen nykyajan tietotulvaan ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Mutta peruskoulun pitäisi myös nykyistä paremmin pystyä tarjoamaan jokaiselle näköaloja tulevaisuuteen ja kokemuksen johonkin kuulumisesta.
Olet tullut tunnetuksi siitä, että esität joka vuosi ysiluokkalaisille räpin kevätjuhlassa. Viimeisimpänä versioit Käärijän Cha cha cha -kappaleen. Mikä saa sinut heittäytymään tähän?
– Idea biisien tekemisestä syntyi kuusi vuotta sitten, kun tulin tähän kouluun rehtoriksi. Ajattelin, että voisin välittää viestini yseille tehokkaammin biisin muodossa kuin puheella. Heittäytymisellä haluan myös osoittaa, että asioita voi rohkeasti tehdä, vaikka niissä ei olisi niin taitava.
Mikä on sinulle pyhää?
– Minulle pyhiä asioita ovat perhe ja muiden auttaminen: oman osaamisen käyttäminen perheen ja ystävien mutta myös laajemman lähiyhteisön auttamiseen. Minulle se yhteisö on koulu, jossa pyrin näyttämään oppilaille, että heistä on mihin tahansa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnan työntekijät opettavat kouluissa tunnetaitoja viidesluokkalaisille – ”Taidot toisten kohtaamiseen voivat olla vajavaisia tai tulla pelimaailmasta”
AjankohtaistaVuosaaren koulut pyysivät seurakuntaa auttamaan haastavien luokkien kanssa.
