null Seurakunnan työntekijät opettavat kouluissa tunnetaitoja viidesluokkalaisille – ”Taidot toisten kohtaamiseen voivat olla vajavaisia tai tulla pelimaailmasta”

Erityisopettaja Anette Henttisen mukaan koululaisten levottomuus on lisääntynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

Erityisopettaja Anette Henttisen mukaan koululaisten levottomuus on lisääntynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

Seurakunnan työntekijät opettavat kouluissa tunnetaitoja viidesluokkalaisille – ”Taidot toisten kohtaamiseen voivat olla vajavaisia tai tulla pelimaailmasta”

Vuosaaren koulut pyysivät seurakuntaa auttamaan haastavien luokkien kanssa.

Parissakymmenessä helsinkiläiskoulussa opetellaan uudella tavalla yhdessäoloa. Monelle viidesluokkalaiselle pidetään vuodessa kymmenkunta tuntia tunnetaidoista ja vuorovaikutuksesta. Opetus kestää syksystä kevääseen.

– Jokainen kouluilla pyörivä aikuinen näkee tarpeen harjoitella tunteiden tunnistamista ja toisten kanssa olemista. Levottomuus on lisääntynyt luokissa selvästi viimeiset kymmenen vuotta. Taidot toisten kohtaamiseen voivat olla vajavaisia tai tulla pelimaailmasta, sanoo erityisopettaja Anette Henttinen Hiidenkiven peruskoulusta.

Henttinen kehitti Salatut elämäntaidot -mallia Vuosaaren seurakunnan projektityöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän rahoituksella. Hän kokosi mallista myös kirjan Salatut elämäntaidot – Tunne- ja ryhmätyöskentelytaitojen treeni (Kirjapaja 2021).

Aloite tunnetaito-opetukseen tuli Vuosaaren kouluilta, jotka toivoivat seurakunnalta tukea haastavien luokkien kanssa. Henttinen kertoo saaneensa kouluilta hyvää palautetta tunne- ja ryhmätyöskentelytaitotunneista.

– Opetus parantaa kykyä toimia ryhmässä ja lisää ymmärrystä omista ja muiden tunteista. Viidennellä luokalla ollaan murrosiän kynnyksellä, joten silloin on hyvä valmistautua tulevan ikävaiheen haasteisiin. Murrosiässä tunteet usein vellovat ja ystävyyssuhteet muuttuvat.

Henttinen suuntasi suunnittelemansa oppitunnit noin 11-vuotiaille, mutta niitä voi hänestä muokata muunkin ikäisille. Luokkaan tulee kolmen hengen tiimi, joka teettää oppilailla paljon ryhmässä tehtäviä harjoituksia. Vetäjät voivat olla paikallisen seurakunnan kasvatustyöstä, läheiseltä nuorisotalolta tai vaikkapa NNKY:stä tai paikallisesta kirjastosta. Koulun kuraattori, kouluvalmentaja ja -psykologi sopivat hyvin mukaan tiimiin. Luokan opettaja tarkkailee oppilaiden toimintaa sivusta.

– Olennaista on yhdessä tekeminen. Kun tunnille tulee monta erilaista aikuista, on mahdollista oikeasti tavoittaa lapset. He tulevat myös paremmin kuulluiksi.

Opetusta tunnetaidoissa ja ryhmätyöskentelyssä on annettu Helsingissä ainakin Vuosaaren, Mikaelin ja Malmin seurakuntien alueiden kouluissa. Toiminta leviää.

Viime keväänä Henttinen perehdytti Salatut elämäntaidot -opetukseen Lasten ja nuorten keskuksen kautta parikymmentä seurakunnan työntekijää, jotka tulivat eri puolilta Suomea. Tänä syksynä hän kouluttaa seurakunnan työntekijöitä Kirkkonummella, ja koulutuksia on sovittu jo ensi keväällekin.

Näin yksi Salatut elämäntaidot -tunti etenee

Tunnejana toimii samalla idealla kuin mielipidejana. Luokan toisessa päässä on ”Tuntuisi tosi kurjalta”, keskellä ”Ei haittaa” ja toisessa päässä ”Tuntuisi kivalta”.

Oppilaiden tehtävänä on liikkua luokassa sen mukaan, mitä he ajattelevat erilaisista väittämistä tai tilanteista. Kun oppilaat ovat asettuneet janalle, heiltä voidaan kysellä syitä tai pyytää kertomaan vieruskaverille, miksi he valitsivat juuri tämän paikan. Erityisesti toisen huomioimiseen liittyviin väittämiin on hyvä pysähtyä.

Miltä tuntuu, jos:

*  Olet unohtanut valmistautua kokeeseen.

* Kaverisi estää sinut WhatsAppissa.

* Odottelet bussipysäkillä bussin saapumista, ja luokkakaverisi tulee juttelemaan sinulle.

* Hyvä kaverisi lakkaa seuraamasta sinua sosiaalisessa mediassa.

* Kerrot kotiin tullessasi huonosta päivästä koulussa vanhemmalle, joka keskittyy lempisarjaansa ja vastaa sinulle vain ”hmm”.

* Pudotat ruokalassa lautasen tai lasin, kaikki kääntyvät katsomaan ja alkavat taputtaa.

* Luokkakaveri tulee sinua kaupassa vastaan eikä moikkaa sinulle.

* Kysyt luokan WhatsApp-ryhmässä läksyjä, eikä kukaan vastaa sinulle.

* Hyvät kaverisi ovat olleet leffassa, mutta he eivät pyytäneet sinua mukaan.

* Kerrot kavereillesi, että sinulla on paha mieli, mutta kukaan ei sano sinulle mitään.

Saako nauraa, kun luokkakaveri kaatuu?

Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Antti Nieminen alkoi antaa Salatut elämäntaidot -koulutunteja viime syksynä. Eri tahojen kokoontuminen samaan luokkahuoneeseen on hänestä menetelmän kuningasidea.

– Samat lapset käyvät niin koulussa, kirkossa kuin nuorisotalollakin. Kun me työntekijät teemme yhteistyötä, saamme parempia tuloksia aikaan. Toivon lasten näkevän, että heidän ympärillään on turvallisia aikuisia, vaikka kaikki eivät saisi sitä tunnetta kotona.

Nieminen on huomannut, että yhteishenkeen liittyvät haasteet vaihtelevat luokasta toiseen.

– Jätetäänkö joku välitunnilla yksin? Onko tapana nauraa räkäisesti, jos luokkakaveri kaatuu tai vastaa väärin? Millainen tyyppi on päässyt luokan henkiseksi johtajaksi?

– Usein luokassa on joku, jota moni luokkalainen pitää erikoisena, hankalana ja ärsyttävänä tyyppinä. Hänen sanomisiinsa reagoidaan voimakkaasti. Koulukiusaamisen takana on usein se, että lapset eivät tajua, miten pahalta naureskelu tuntuu, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.

Anette Henttisen kokemuksen mukaan moni viidesluokkalainen on innoissaan tunnetaitoharjoituksista.

Anette Henttisen kokemuksen mukaan moni viidesluokkalainen on innoissaan tunnetaitoharjoituksista.

Salatut elämäntaidot -harjoituksissa on roolileikkejä, joissa eläydytään myös ulossuljetun oppilaan tunteisiin. Nieminen haluaa saada esimurrosikäiset oivaltamaan, että jokainen heistä vaikuttaa luokan ilmapiiriin.

Niemisen kokemuksen mukaan moni viidesluokkalainen on innoissaan, kun tavallisen koulutunnin sijaan tehdään tunnetaitoharjoituksia. Sitä vastaan kuitenkin protestoidaan, että onko pakko olla juuri tuon pari.

– Tuntuu, että tytöt puhuvat usein poikia rohkeammin herkistä aiheista. Jos vakava keskustelu jännittää poikia, he alkavat vedellä kaverilta kalsareita persvakoon ja leikkipainia. Yksilöiden välillä on tietysti eroja, ja muitakin sukupuolia on.

Kirkko sopii kouluun ja ostarille

Toisinaan ihmetellään, miksi kirkko rönsyilee niin moneen suuntaan. Eikö riitä, että järjestää jumalanpalveluksia, jakaa ehtoollista ja puhuu Jeesuksesta?

– Minusta on hassua pienentää kirkon roolia. Kirkko on kaikkia ja kaikkea varten, sanoo kasvatuksen pappi Päivi Pulakka.

Pulakka on yksi Salatut elämäntaidot -opetuksen koordinoijista Malmin seurakunnassa. Ennen hän kohtasi ihmisiä ostaripappina.

– Pyhyys ei tule siitä, että ollaan kirkossa, eikä uskon pidä näkyä pelkästään sanoissa. Malmin seurakunnassa on vahva ajatus mennä sinne missä ihmisetkin ovat. Kouluissa kirkko on yhtä paljon opettajia ja oppilaita varten.

Malmin seurakunnassa uskotaan, että koulussa tutuksi tullut työntekijä saattaa lisäksi madaltaa lasten kynnystä osallistua kirkon puuhiin. Sama naama tulee vastaan myös seurakunnan kerhossa ja rippikoulussa.

21.9.2021 klo 13.04 Anette Henttisen nimi korjattu toisen kuvan kuvatekstistä. Aiemmin tekstissä luki virheellisesti Anetti Nieminen. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi