”Ystävän kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä” – yläkoululaiset Elina Eronen ja Rihaam Juwaisir avautuvat kaverisuhteista
Rihaam Juwaisir (vas.) ja Elina Eronen toimivat Korson Ruusuvuoren koululla tukioppilaina.

Rihaam Juwaisir (vas.) ja Elina Eronen toimivat Korson Ruusuvuoren koululla tukioppilaina.

”Ystävän kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä” – yläkoululaiset Elina Eronen ja Rihaam Juwaisir avautuvat kaverisuhteista

Voiko ystävän kanssa riidellä? Korsolaisen koulun tukioppilaat miettivät, mistä tuntee hyvän ystävän.

1. Elina Eronen, 15, ja Rihaam Juwaisir, 15, käytte Korson Ruusuvuoren koulun 9:ttä luokkaa ja olette tukioppilaita. Onko tukioppilas kaikkien kaveri?

Elina: Tukioppilaat järjestävät seiskojen tutustumiset, pyjamapäivät, ryhmäytyspäivät ja kaveritunnit. Jos huomaamme koulun uusilla oppilailla ongelmia, voimme olla mukana pohtimassa, miten niitä saisi ratkaistua. Uusille oppilaille on kerrottu, että tukioppilailta saa kysyä. Heidän voi olla helpompi kysyä meiltä kuin opettajilta, koska olemme melkein samanikäisiä.

Rihaam:  Tukioppilaan tärkein tehtävä on uusien oppilaiden, eli kutos- ja seiskaluokkalaisten tukeminen. Näin sanovat opettajamme Anu Sauhke ja Päivi Jumppanen. 

2. Mitä eroa on kaverilla, ystävällä ja hyvällä ystävällä?

Rihaam: Koulussa on tosi paljon kavereita ja he tuovat hyvää mieltä. Heidän kanssaan puhutaan esimerkiksi, että tänään on kiva sää tai että hitsi, kun saatiin viime tunnilla vaikea tehtävä. Aiheet eivät ole erikoisia tai syvällisiä, koska ei ole syvää luottamusta tai sidettä, että pystyisi kaikesta kertomaan. Hyvälle ystävälle voi kertoa kaikesta, mutta eivät kaikki välttämättä tee niin. Joku on sellainen, että kertoo asioistaan helposti ja joku toinen on pidättyväisempi.

Voi olla, että joku on joinain aikoina perusystävä ja toisinaan parempi ystävä.

– Elina Eronen

Elina: Kaveri on sellainen, joka on esimerkiksi samalla valinnaiskurssilla ja hänen kanssaan on hauskaa. Hyvällä ystävällä ja ystävällä ei kuitenkaan ole niin isoa eroa. Hyvää ystävää näkee enemmän kahden kesken. Voi olla, että joku on joinain aikoina perusystävä ja toisinaan parempi ystävä. Riippuu siitä, miten elämäntilanteet menevät. 

Elina: On hyvä, että on myös kavereita ja ei-niin-läheisiä ystäviä. Parhaat ystävät eivät voi aina olla kaikkialla mukana, joten on kiva, että monissa paikoissa on joku tuki ja turva.

Elina: On myös erityyppisiä ystäviä. Esimerkiksi, kun pelaan jalkapalloa, teen joukkuekavereiden kanssa eri asioita kuin jonkun muun. Joidenkin kanssa näen vain koulussa, mutta silti he ovat ystäviäni ja teemme koulussa kaikenlaisia juttuja. 

3. Tuleeko ystävän kanssa riitaa? Voiko ystävyys loppua?

Elina: Se riippuu tosi paljon ihmisestä. Toiset välttävät tosi paljon kaikkia konflikteja, ja toiset –  eivät ehkä hakeudu mutta joutuvat herkemmin konflikteihin. Mikä on riitelyä? Monien kanssa voi tulla pientä kinastelua, mutta oikea riita on nykyään paljon harvinaisempaa. Joskus ala-asteella oltiin riidoissa joka toinen viikko joka toisen tyypin kanssa.

Rihaam: Huomaan, että joidenkin ystävien kanssa tulee herkemmin riitaa ja sitten on ystäviä, joiden kanssa ei ole koskaan riidellyt.

Elina: Ystävyys voi loppua käytännön syistä. Pienenä on voinut olla jonkun hyvä kaveri, mutta kun kasvaa, voi alkaa harrastaa eri asioita ja joutua eri luokille. Silloin ajaudutaan eri piireihin, eikä enää välttämättä tule pidettyä yhteyttä. Silloin on hyvä päästä irti eikä vaan roikkkua suhteessa sen takia, että on tunnettu aina. Jos ystävyys ei enää oikeasti kiinnosta, niin ei tarvitse kiinnostaa.

Vantaalaiset Rihaam Juwaisir (vas.) ja Elina Eronen istuivat Voice of Friendship -penkille ja pohtivat ystävyyttä.

Vantaalaiset Rihaam Juwaisir (vas.) ja Elina Eronen istuivat Voice of Friendship -penkille ja pohtivat ystävyyttä.



4. Mistä tuntee ystävän?

Elina: Ystävän tuntee siitä, että hänen seurassaan on oikeasti hyvä ja hauska olla eikä tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä. Hyvän ystävän kanssa pystyy olemaan rennosti oma itsensä, ja häneen voi luottaa. Silloin ei tarvitse pelätä, että mitä hän kertoo eteenpäin.

Rihaam: Pitää kuunnella omia tunteita, miltä tuntuu. Toinen on hyvä ystävä, jos sinulla on mukava olo ja olet onnellinen, että olet hänen ystävänsä. Sen kyllä tuntee. Jos on vähän raskas fiilis, kun ajattelee jota kuta, siitä tietää, että siinä on jotain pielessä. Tämä ihminen ei tuota minulle iloa. Se ei ole ystävyyttä.

Elina: Parasta on, että ystävän kanssa jutellaan kaiken maailman asioista. Hyvän ystävän kanssa voi puhua syvällisistä asioista. Ne liittyvät usein ihmissuhteisiin.

Pitää muistaa kysyä, mitä ystävälle kuuluu.

– Rihaam Juwaisir



5. Mitä mieltä olet ystävänpäivästä?

Elina: Ystävänpäivä on ihan hauska idea, mutta se on aika kaupallinen. Silloin myydään kaikenlaisia muovinalleja ja muuta. Päivässä on kuitenkin hyvä sanoma. Ainakin, jos ei tule muuten muistettua tai kiitettyä ystävää, niin ystävänpäivänä sen muistaa helpommin.

Rihaam: Minulla on mielipide tällaisista päivistä. Niissä on hyvää se, että ne nostavat asioita esille ja herättävät keskustelua. Jos on vaikka ystävänpäivä, niin mekin täällä koulussa voimme tukioppilaina miettiä, mitä kivaa tekemistä keksimme kaikille päivän kunniaksi.

Elina: Joka päivä, ei vain ystävänpäivänä, pitäsi muistaa olla ystävälle mahdollisimman mukava ja kannustaa häntä niin, että hän tietää olevansa tärkeä. Ystävän pitää tuntea, että minua kiinnostaa hänen asiansa.

Rihaam: Mutta se ei hyödytä, että vain yhtenä päivänä pidetään asioista huolta ja sen jälkeen enää ei. Meidän pitäisi muistaa arjessa perusasiat. Pitää muistaa kysyä, mitä ystävälle kuuluu ja voi muistuttaa toista, että hei, minä olen täällä. Vaikka ei joka päivä pystyisi viestittelemään, näkemään tai tekemään yhdessä jotain, niin tietää, että se toinen ajattelee sinua kuitenkin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi