Kari Kanala, Mari Mattsson ja Päivi Vähäkangas hakevat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi.
25 000 ihmisellä on mahdollisuus äänestää Helsingin tuomiorovastia – Näin ehdokkaat vastasivat vaalikysymyksiimme
Kari Kanala, Mari Mattsson tai Päivi Vähäkangas on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seuraava kirkkoherra. Kirkko ja kaupunki kysyi virkaa hakevilta kandidaateilta seitsemän kysymystä.
1. Miten esittelet itsesi ytimekkäästi tuntemattomille hissimatkan aikana?
Kari Kanala: Hei, olen Kari Kanala, Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja tulevaisuuden rakentaja. Kirkolla on valtava merkitys ihmisen arjessa toivon välittäjänä. Teen sitä työtä yhteisön jäsenenä, kuuntelijana ja johtajana. Minua motivoi se, miten saisimme kirkosta entistä avoimemman, vieraanvaraisemman ja rohkeamman kohtaamaan nykypäivän ihmisen tarpeet.
Mari Mattsson: Hei, olen Mari Mattsson, helsinkiläinen pappi ja kirkkoherra. Elämääni saan iloa kirkosta, kodista, kahvista, kulttuurista ja kohtaamisista eli minä olen, koska me olemme. Kuka sinä olet ja mistä iloitset juuri tänään?
Päivi Vähäkangas: Tavallisesti kertoisin nimeni ja kysyisin, mahdammeko olla matkalla samaan tilaisuuteen. On hyvin vaikea kuvitella, että lähestyisin ihmisiä itseäni markkinoiden. Jos kuitenkin vieressäni seisoisi utelias äänestäjä, saattaisin sanoa vaikka näin: ”Olen Päivi ja ehdolla Helsingin tuomiorovastiksi, koska pidän sitä erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä tehtävänä. Tunnen kirkon työtä ja hallintoa monesta näkökulmasta, ja olen väitellyt teologian tohtoriksi raamatuntutkimuksesta. Nykyään johdan Munkkiniemen seurakuntaa ja olen myös päättämässä koko kirkon asioista kirkolliskokouksessa. Ajattelen, että hyvinvoiva seurakunta tarvitsee tilaa ihmisille, pyhälle ja ajattelulle.”
2. Millaisena näet Tuomiokirkkoseurakunnan yhteiskunnallisen tehtävän ja miten tämä näkyy johtamistavassasi?
Kari Kanala: Tuomiokirkkoseurakunnan tehtävä on lohduttaa ja rohkaista. Kirkolla on annettavaa yhteiskunnalle valtiovallasta kaupunkiin ja järjestöihin pitämällä esillä Jeesuksen viestiä jokaisen luovuttamattomasta arvosta. Kaksituhatvuotinen viisaus armosta on vahva viesti: sinä kelpaat, saat anteeksi, sinulla on merkitystä.
Tuomiokirkkoseurakunta on toivon yhteisö, joka kutsuu eri elämäntilanteissa olevia kohtaamaan Jumalan, toisensa ja itsensä. Seurakunnan tehtävänä on tuoda luottamusta, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta rakkaaseen Helsinkiimme.
Johtamisessa tämä tarkoittaa yhteishenkeä, jossa työntekijät uskaltavat kokeilla uutta ja katsoa tulevaisuuteen ratkaisukeskeisesti. Luotan ihmisten sitoutumiseen ja osaamiseen.
Mari Mattsson: Globaalin maailman ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä kirkon ja erityisesti Tuomiokirkkoseurakunnan tulee toimia aktiivisessa yhteistyössä kaupungin, ministeriöiden, viranomaistahojen, yliopiston ja alueen toimijoiden kanssa henkisen, fyysisen ja konkreettisen kriisivalmiuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
Johtajana haluan kutsua alueellisia verkostoja ja alueen ihmisiä nykyistäkin tiiviimpään yhteistyöhön ja vahvistaa seurakunnan roolia ihmisten ja instituutioiden välisen luottamuksen rakentajana ja tulevaisuuden toivon kulmakivenä.
Päivi Vähäkangas: Valtiollisten ja akateemisten jumalanpalvelusten kautta Tuomiokirkkoseurakunta pitää esillä sitä, että pyhä kuuluu myös yhteiseen elämään. Tätä on tärkeää vaalia ja edistää.
Yhteistyö muiden kirkkokuntien ja muiden uskontojen kanssa kuuluu Helsingin kantakaupungin seurakunnan elämään. Uskonnot voivat yhdessä luoda vakautta ja yhteisymmärrystä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kirkon tehtävä on olla muutosvoima maailmassa. Siksi myös yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikuttaminen kuuluu kirkolle. Julkinen keskustelu on itselleni luontevaa ja käyn sitä mielelläni muiden yhteiskuntaa rakentavien toimijoiden kanssa. Kirkon kuuluu olla puoluepolitiikan ulkopuolella, mutta ei yläpuolella.
3. Tuore tutkimustieto kertoo, että rippikouluikäiset ovat kiinnostuneita kristinuskosta. Miten toimit, jotta kiinnostus kestää, kun heistä tulee nuoria aikuisia?
Mari Mattsson: Jeesus sanoo lähetyskäskyssään: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää ja tehkää.” Haluan kutsua nuoria ja nuoria aikuisia rakentamaan sellaista kirkkoa ja seurakuntaa, joka on heidän tarpeistaan syntyvä, elävä, merkityksellinen ja kutsuva yhteisö. Haluan sanoa heille jokaiselle, että juuri sinulla on kaikki valta kirkossa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa tulla, tehdä ja vaikuttaa asioihin niin, että koet tämän yhteisön omaksesi vielä viiden, kymmenen ja viidenkymmen vuoden kuluttua.
Päivi Vähäkangas: Kaikenikäiset kaipaavat sekä kokemusta johonkin kuulumisesta että merkityksellisyyttä, jota kirkko voi tarjota. Nuorille aikuisille suunnattuja yhteisöjä rakennetaan parhaillaan yhdessä koko Helsingin seurakuntayhtymässä. Tarvitaan myös mahdollisuuksia olla mukana tekemässä hyvää toisille. Se innostaa. Tärkeää on, että kirkko on johdonmukainen sanoissaan ja teoissaan. Jos väitämme, että kaikki ovat yhtä arvokkaita, mutta vedämme samalla mattoa vähemmistöjen jalkojen alta emmekä puolusta heikoimmassa asemassa olevia, uskottavuutemme Jeesuksen seuraajina on koetuksella. Usko, toivo ja rakkaus ovat ydintämme. Niiden edistäminen kutsuu puoleensa.
Kari Kanala: Nuorten kasvava kiinnostus hengellisiä asioita kohtaan kertoo, että Jumala toimii tässä ajassa. Meidän tulee kutsua heitä rohkeasti mukaan ja antaa heille mahdollisuuksia vaikuttaa. He tarvitsevat turvallisia yhteisöjä, mielekästä tekemistä ja tilaa kysellä. Haluan keskittyä arjen kohtaamisiin, ei vain yksittäisiin tapahtumiin. Vapaaehtoistyöhön ja yhteisöihin, joissa ollaan läsnä. Jumalan armon ja toivon viestiin ilman painostusta. Isos- ja apuohjaajakoulutus on avainasemassa nuorten sitouttamisessa kirkkoon. Riittävän laajan porukan kautta on helppo tulla mukaan. Nuoret ja nuoret aikuiset on määrällisesti suurin jäsenryhmä Helsingin seurakunnissa; tämän pitää näkyä valinnoissamme.
4. Tuomiokirkkoseurakunnan arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Jos on pakko leikata seurakunnan menoja, mistä ja miten etsiä säästöjä?
Kari Kanala: Alkuun tulisi arvioida, mikä toiminnassa vaikuttaa eniten ihmisten elämään. Tämä kartoitus kohdistuisi paitsi seurakuntalaisiin ja työntekijöihin, myös satunnaisiin kävijöihin. Sitten tulisivat paikat ja resurssit. Pystytäänkö lisäämään yhteistyötä ja jakamista tiloja ja toimintamalleja yhdistämällä? Mikäli joudumme säästämään henkilöstöön liittyvissä asioissa, tärkeintä on avoimuus ja selkeä prosessi.
Lopuksi tarkastelisin toimintaa ja sen tehokkuutta: Miten digitaaliset ratkaisut voisivat tukea arjen sujuvuutta ja tuoda uusia ratkaisuja vaikkapa varainhankintaan? Kirkkosalit ovat pyhiä ja rukousta varten, mutta miten muita tiloja voisi vuokrata? Arvot eivät koskaan saa kadota, vaikka talous kiristyisi.
Mari Mattsson: Seurakunnan strategiasta, taloudesta, resursseista ja mahdollisista säästötoimenpiteistä päättää seurakuntalaisten joukosta valittu seurakuntaneuvosto yhdessä kirkkoherran kanssa. Seurakunnan arvoihin pohjaten ehdottaisin, että lähtisimme rohkeasti etsimään uusia alueellisia kumppanuuksia ja varainhankinnan muotoja. Varmistaisimme sen, että resurssit jakautuvat oikeudenmukaisesti seurakunnan eri alueiden tarpeiden mukaan. Ja valtuuttaisimme seurakunnassa toimivia yhteisöjä ja esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmää mukaan pitkän aikavälin taloussuunnitteluun. Yhteinen valmistelu auttaa sitoutumaan myös haastaviin päätöksiin ja luo sellaista luottamusta, joka on seurakuntayhteisön peruskivi.
Päivi Vähäkangas: Taloussuunnittelussa tarvitaan vastuullisuutta, joka tunnustaa tosiasiat, mutta ei tuhoa seurakunnan rakentamia toivon yhteisöjä. Säästöpäätökset ovat aina kipeitä, jostakin luopumista. Niitä ja niiden perusteluja pitää etsiä yhdessä. Menojen leikkaamisen tarvetta vähentää tulojen kasvattaminen. Tuomiokirkkoseurakunnassa on alettu panostaa varainhankintaan ja näen tässä vielä lisääkin kehittämisen mahdollisuuksia.
5. Jos sinulla olisi taikasauva, minkä kirkkoon liittyvän asian muuttaisit heti?
Kari Kanala: Toivon muutoksia byrokratiaan asioiden sujuvuuden ja nopeuttamisen eteen. Emme saa rakentaa tarpeettoman monimutkaista hallintoa tai hukkua keskinäisiin erimielisyyksiin, vaan meidän on vaikutettava yhdessä, nimenomaan kirkkona ja hengellisenä yhteisönä. On aika kulkea ihmisen rinnalla ja palata tämän perustehtävän ääreen.
Mari Mattsson: Muuttaisin kaikkien kirkkojen tilat ja erityisesti alttarialueet sellaisiksi, että ne olisivat kaikille ihmisille yhdenvertaisesti esteettömiä ja saavutettavia – joka paikassa, joka tilanteessa ja joka päivä tästä ajasta ikuisuuteen.
Päivi Vähäkangas: Joskus huomaa toivovansa, että kirkko olisi oman visioni mukainen. Tämä on kuitenkin väärä ja vaarallinenkin ajatus. Ilman ihmisten ja ajattelun moninaisuutta kirkko olisi vaillinainen Kristuksen ruumis. Kirkko on yhtä aikaa rakas ja raskas. Joskus tuntuu, että kristityt tunnetaan enemmän riidoista kuin rakkaudesta. Tästä huolimatta Jumala toimii kirkossa meidän ihmisten välityksellä ja toisinaan heistä huolimatta, kuten arkkipiispa on oivaltavasti sanonut. Ongelmamme eivät ratkea taikasauvalla. Ne vaativat sitkeyttä, luottamusta ja vuoropuhelua.
6. Kehu kanssaehdokkaasi! Mikä taito tai ominaisuus kanssaehdokkaissasi ansaitsee kehun?
Kari Kanala: Olen oppinut tuntemaan molemmat mukavina ja miellyttävinä ihmisinä ja kollegoina. Mari on lämmin ja myötätuntoinen kuuntelija. Päivi on kärsivällinen ja aktiivinen toimija esimerkiksi kirkolliskokouksessa.
Mari Mattsson: Kari ja Päivi ovat kaksi viisasta kirkkoherrakollegaani, joiden kanssa olen saanut ilokseni tehdä töitä jo useamman vuoden ajan. Karissa ihailen erityisesti hänen kykyään olla Jeesuksen asialla kaikenlaisissa maallisissa ja taivaallisissa tilanteissa ja verkostoissa. Päivissä erityisen ihailtavaa on hänen syvä teologinen ymmärryksensä ja taitonsa rakentaa siltoja kirkon menneisyyden ja nykyisyyden välillä.
Päivi Vähäkangas: Kari on aina valmis auttamaan. Hänessä on myös sellainen harvinainen piirre, että hän ei koskaan puhu pahaa kenestäkään, ei julkisesti eikä kahden kesken. Mari on lojaali ja oikeudentuntoinen eikä kaihda tarttumista asioihin, joihin täytyy puuttua. Hänellä on myös erinomainen huumorintaju.
7. Kenen ääntä kirkon pitäisi juuri nyt nostaa, ja miksi?
Päivi Vähäkangas: Nuorten ja asunnottomien ääntä. Nuorten työttömyys on huolestuttavan korkeaa. Ensimmäisen työpaikan saaminen on tällä hetkellä todella vaikeaa. Tämä syö kokonaisen sukupolven luottamusta tulevaisuuteen, jota muutenkin varjostaa huoli ilmastonmuutoksen seurauksista. Asunnottomien määrä on kasvussa. Tuomiokirkkoseurakunnalla on erityinen vastuu pitää esillä asunnottomien tilannetta, sillä Helsinkiin muuttavat kirkon jäsenet, joilla ei ole vakituista osoitetta, kuuluvat Tuomiokirkkoseurakuntaan.
Kari Kanala: Kirkon pitää olla heikompien puolella ja tuoda ihmiset yhteen; julistaa armon evankeliumia ja tuomita toisten kaltoinkohtelu. Jokainen meistä on arvokas Jumalan kuva.
Mari Mattsson: Kirkossa pitäisi tällä hetkellä nostaa taloudellisesti ja psyykkisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, lasten ja vanhusten, ääntä. Lapsissa on tulevaisuus, jota meidän tulee kaikin tavoin tukea ja vaalia ja vanhuksissa menneisyys, jota meidän tulee kunnioittaa ja suojella.
Ehdokkaat vastasivat kysymyksiin sähköpostitse.
Seurakunnan jäsenet valitsevat kirkkoherran äänestyksessä
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalle valitaan uusi kirkkoherra joulukuussa. Ehdolla ovat Paavalin seurakunnan kirkkoherra TM Kari Kanala, Haagan seurakunnan kirkkoherra TM Mari Mattsson ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra TT Päivi Vähäkangas.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on asettanut kolme kärkihakijaa paremmuusjärjestykseen siten, että ensimmäisellä vaalisijalla on Kanala, toisella vaalisijalla Mattsson ja kolmannella vaalisijalla Vähäkangas. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaan kuuluvat myös tuomiorovastin velvollisuudet. Tehtävään valittu toimii Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin varapuheenjohtajana ja piispan sijaisena, jos piispa on estynyt hoitamaan tehtäväänsä tai piispanvirka on avoinna.
Kirkkoherranvaalit toteutetaan välittömillä vaaleilla eli seurakuntalaiset valitsevat äänestämällä uuden kirkkoherran. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on noin 29 000 jäsentä. Heistä äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 7. joulukuuta 18 vuotta täyttävät jäsenet, joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta on Suomessa ja jotka olivat merkittyjä kyseisen seurakunnan jäseniksi viimeistään 27.9.2025. Seurakunnassa on noin 25 000 äänioikeutettua.
Ennakkoäänestys järjestetään 1.–5.12.2025. Vaalipäivänä su 7.12.2025 kirkkoherranvaalin äänestys alkaa Helsingin tuomiokirkon kryptassa (Kirkkokatu 18) messun jälkeen noin klo 11.15 ja päättyy klo 20.
Viimeinen kolmesta vaalipaneelista järjestetään maanantaina 24.11. kello 17 Hyvän toivon kappelilla Helsingin Jätkäsaaressa (Länsisatamankatu 26). Paneelia vetävät lukiolainen Tuisku Siukonen ja johtaja Antti Siukonen Suomen Pipliaseurasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi haluaviin voi tutustua kolmessa vaalipaneelissa
AjankohtaistaHelsingin tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet valitsevat kirkkoherran 7. joulukuuta. Ehdokkaat ovat Kari Kanala, Mari Mattsson ja Päivi Vähäkangas, ja heidän ajatuksiaan voi kuulla useissa tilaisuuksissa ennen vaalipäivää.
