Piispa Teemu Laajasalosta tuomiorovastin valitseminen kuuluu tavallisille seurakuntalaisille. Hänet kuvattiin Helsingin tuomiokirkossa vuonna 2023. Kuva: Esko Jämsä
Piispa Teemu Laajasaloa syytetään tuomiorovastipelistä – ”Pidän vihjailuja väärinä ja sopimattomina”
Helsingin uuden tuomiorovastin valinta on kesken, mutta se on jo herättänyt kritiikkiä vaalitavasta ja kirkkoherra Kari Kanalan kelpoisuudesta virkaan. Kanalan 35 vuotta vanha opinnäytetyö hyväksyttiin osaksi virkaan vaadittavaa tutkintoa juuri ennen hakuajan päättymistä. ”Se ei ollut läpihuutojuttu”, sanoo tutkinnon myöntänyt hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan uuden kirkkoherran, eli tuomiorovastin, valinta on edennyt riitaisasti. Tehtävä kiinnostaa, sillä tuomiokirkkoseurakunta on poikkeuksellisen vaikutusvaltainen: se järjestää valtiollisia jumalanpalveluksia, huolehtii Helsingin tuomiokirkosta ja muista kansallisista rakennusaarteista ja saa kannanotoilleen huomiota.
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ohitti toukokuussa vaaleilla valitun seurakuntaneuvoston tahdon ja vei läpi päätöksen tuomiorovastin valinnasta suoralla kansanvaalilla. Sekä seurakuntaneuvosto että nykyinen tuomiorovasti vastustavat tätä ratkaisua. Ne haluavat, että uusi tuomiorovasti valittaisiin välillisellä vaalilla, jossa valinnan tekisi seurakuntaneuvosto.
Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen Viivi Ali-Löytty epäilee, että piispa Laajasalo suosii tehtävään Paavalin kirkkoherra Kari Kanalaa, joka on yksi viidestä hakijasta.
”Piispa Laajasalo haluaa keinolla millä hyvänsä saada itselleen mieluisan tuomiorovastin”, Ali-Löytty kirjoittaa Tulkaa kaikki -liikkeen blogissa Kotimaassa. Koko kirjoitus on luettavissa täältä.
Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsen Viivi Ali-Löytty toivoo, että uuden tuomiorovastin soveltuvuutta virkaan kartoitettaisiin monipuolisesti. ”Suora vaali ohjaa helposti äänestäjiä äänestämään ihmistä, joka on paras mediassa tai paras saarnaaja.” Kuva: Viivi Ali-Löytyn kotialbumi
Ajatus menee niin, että Kanalan olisi muita hakijoita helpompi innostaa riviseurakuntalaiset äänestämään itseään, koska hänellä on kirkon ehkä tunnetuimmat kasvot. Ali-Löytty kertoo puhelimitse, miksi välillinen vaali olisi hänestä parempi vaalitapa.
– Suora vaali ohjaa helposti äänestäjiä äänestämään ihmistä, joka on paras mediassa tai paras saarnaaja. Suureen seurakuntaan tarvitaan johtaja, joka ymmärtää työyhteisön johtamista ja osaa luovia muuttuvassa taloustilanteessa. Välillisessä vaalissa seurakuntaneuvosto voi suunnitella monipuolisen hakuprosessin ja käyttää soveltuvuusarviointeja päätöksenteon tukena. Jos päätöksen tekevät seurakuntalaiset, heiltä puuttuu arvokasta tietoa hakijoista, sillä he eivät pääse näkemään soveltuvuusarviointeja.
Millaisena pidät piispa Laajasalon toimintaa tuomiorovastivaalissa?
– Se on mielestäni hirveää pelaamista ja törkeää käytöstä.
Piispa Laajasalo: kansanvaali on läpinäkyvä
Piispa Teemu Laajasalo kommentoi tuomiorovastivaalikohua sähköpostitse pohjoismaisesta piispainkokouksesta.
Tuomiokapitulia arvostellaan siitä, että se määräsi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaaliin suoran vaalin mahdollistaakseen paremman läpimenon tunnetulle kirkkoherra Kari Kanalalle. Miten vastaat kritiikkiin?
– Tuomiokapitulissa ei tehdä päätöksiä seurakunnan vaalitavasta mahdollisten hakijoiden perusteella. Pidän vihjailuja väärinä ja sopimattomina.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että seurakunnasta riippumatta kansanvaali vaatii jokaiselta hakijalta paljon enemmän kuin välillinen vaali.
Mitä tuomiokapituli aikoo tehdä, jotta kirkkoherranvaali koettaisiin mahdollisimman läpinäkyvänä ja luottamusta herättävänä?
– Kansanvaali on nimenomaisesti erityisen läpinäkyvä. Silloin mahdollisia valinnan tekijöitä on tuhansia, eikä valintaa tehdä suljettujen ovien takana. Seurakunnan pitää huolehtia siitä, että vaalista tiedotetaan laajasti, vaalipaneeleita järjestetään paljon ja ehdokkaat ovat kaikkien erilaisten, eri-ikäisten sekä eri puolilla seurakuntaa asuvien tavallisten seurakuntalaisten tavattavissa.
– Tuomiokapitulin tehtävä on huolellisesti arvioida hakijat ja asettaa heidät vaalisijoille, seurakuntalaisten tehtävä on valita itselleen kirkkoherra.
Sopiiko kirkkoherran valinta mielestäsi yleensä seurakuntalaisille vai seurakuntaneuvostolle tai kirkkovaltuustolle? Miksi olet nyt suoran vaalin kannalla?
– Olen aina ajatellut, että kirkkoherran valinta kuuluu tavallisille seurakuntalaisille. Sitä valtaa ei pidä heiltä kevyesti ottaa pois. Kansanvaali on kirkkolaissa ensisijainen vaihtoehto.
– Joskus voi olla riski, että hakijoita ei saada riittävästi, esimerkiksi silloin välillinen vaali voi olla parempi. Kirkkoherran välitön vaali on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus saada seurakuntalaiset kiinnostumaan seurakunnasta ja kertoa heille seurakunnan toiminnasta.
Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala kertoo, että hän olisi hakenut Helsingin tuomiorovastiksi vaalitavasta riippumatta. ”Nyt mennään tällä.” Hänet kuvattiin vuonna 2021. Kuva: Sirpa Päivinen
Onko Kari Kanala pätevä tuomiorovastiksi?
Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran, eli tuomiorovastin, kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu ylempi pastoraalitutkinto. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli myönsi Kari Kanalalle tutkinnon juuri ennen kuin hakuaika tuomiorovastiksi umpeutui. Piispa Laajasalo toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana.
Viivi Ali-Löytyn blogikirjoituksen mukaan Kanalan ylempään pastoraalitutkintoon luettiin mukaan opintoja, jotka eivät täytä vaatimuksia. ”Tätä tutkintoa ei olisi koskaan pitänyt myöntää niillä meriiteillä, jotka nyt kapitulissa oli katsottu riittäviksi”, hän kirjoittaa.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa puhelimeen vastaa hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen.
– Minä otan Kari Kanalan pastoraalitutkinnon hyväksymisen omaan piikkiini. Se ei ollut läpihuutojuttu, vaan siitä käytiin keskustelua. Opinnot olivat kokonaisuutena riittäviä.
– Ylemmän pastoraalitutkinnon hyväksymisessä on erittäin suuri harkinnanvapaus. Siihen on hyväksytty muiden kohdalla muitakin kuin teologian opintoja, esimerkiksi filosofian tohtorin tutkintoja ja tulevaisuuden tutkimuksen alan laaja seminaarityö.
Kanalan ylemmän pastoraalitutkinnon tutkielmaksi hyväksyttiin vuonna 1990 yhdysvaltalaisessa oppilaitoksessa tehty työ, joka käsittelee eri versioita Vanhan testamentin Jesajan kirjasta. Analyysin kohteena ovat raamatunjakeet, jotka sisältävät Herran palvelijan tekstejä hyödyntävän ohjelmajulistuksen köyhien ja syrjäytettyjen puolesta.
– Yhdysvaltalainen tutkielma ei ole osa Kanalan suomalaista teologian maisterintutkintoa, kuten jossain on luultu. Teologian perusopinnoista ei voi tietenkään poimia mitään osaksi ylempää pastoraalitutkintoa, Liimatainen sanoo.
Reijo Liimatainen kuvattiin eläkkeellelähtöjuhlassaan alkukesästä 2025. Kuva: Pietu Korpelainen
Liimataisen mukaan olennaista on se, pystyykö pappi hyödyntämään ylemmän pastoraalitutkintonsa sisältöä työssään.
– Kanala pystyy. Hän on käsitellyt paljon köyhyyttä ja syrjäytymistä Paavalin seurakunnan kirkkoherranakin.
Kari Kanala vastaa kritiikkiin
Kirkkoherra Kari Kanala sanoo, että ei ole seurannut kesälomallaan kritiikkiä, joka liittyy hänen ylempään pastoraalitutkintoonsa ja siten hakukelpoisuuteensa Helsingin tuomiorovastiksi.
– Dekaani hyväksyi opinnäytetyöni, joten en näe siinä ongelmaa. Tieteellistä tutkimusta saa tietysti kritisoida, mutta itse seison sen takana.
Kanala kertoo, että ylemmän pastoraalitutkinnon suorittaminen on ollut hänen koulutussuunnitelmassaan jo vuosia.
– Nyt aktivoiduin saattamaan sen loppuun.
Kanala toteaa, että olisi hakenut Helsingin tuomiorovastiksi vaalitavasta riippumatta.
– Nyt mennään tällä. Odotan, että vaaleissa keskusteltaisiin laajasti tuomiokirkkoseurakunnan roolista kantakaupungissa. Jos tulisin valituksi, haluaisin jatkaa Paavalin seurakunnasta tutulla diakonisella painotuksella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi hakee viisi kokenutta pappia – heistä neljä toimii Helsingissä
AjankohtaistaSeurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran suoralla kansanvaalilla.
