Alkuperäinen Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi järjestetystä avioliitosta
Renessanssitaiteilija Claudio Ridolfin (1560–1644) Santa Lucia on osa laajempaa kirkkomaalausta.

Renessanssitaiteilija Claudio Ridolfin (1560–1644) Santa Lucia on osa laajempaa kirkkomaalausta.

Alkuperäinen Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi järjestetystä avioliitosta

Tänään vietetään Lucian päivää. Valoisan juhlan taustalla on synkkä tarina murhatusta nuoresta tytöstä.

Joulukuun 13. päivänä juhlitaan Lucia-neitoa. Lucian juhliminen kuuluu erityisesti ruotsalaisiin ja suomenruotsalaisiin jouluperinteisiin, vaikka alkujaan tapa tulee Italiasta, mafian kotisaarelta Sisiliasta.

Vanhojen pyhimyslegendojen mukaan Lucia oli kuvankaunis tyttö Syracusan kaupungista. Hänet surmattiin kristittyjen vainoissa vuonna 310. Lucia oli aatelisperheen tytär, joka kieltäytyi hänelle järjestetystä avioliitosta, koska hän oli päättänyt omistautua Kristuksen seuraajaksi.

Lucian vanhemmat olivat sopineet naimakaupat toisen aatelisperheen kanssa, mutta omapäinen Lucia lahjoitti myötäjäisiin varatun omaisuuden Syracusan köyhille ja antoi rukkaset sulholle, jonka vanhemmat olivat hänelle valinneet. Petetty sulhaskandidaatti raivostui ja kosti nöyryytyksensä ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille. Kristittyjä pidettiin tuohon aikaan Rooman valtakunnassa keisarin vihollisina ja heitä teloitettiin sääliä tuntematta.

Vihan sokaisema komentaja käski miestensä kaivaa Lucialta silmät päästä.

Sotilaat vangitsivat Lucian ja päättivät häväistä hänet kunnolla. Lucia määrättiin pakkotyöhön bordelliin. Matkaan tuli kuitenkin mutkia, sillä Lucia jähmettyi täysin liikkumattomaksi ja hänen jalkansa tarttuivat maan kamaraan niin tiukasti, että kukaan ei saanut häntä hievahtamaankaan. Keskiaikaisessa legendassa kerrotaan, että apuun haettiin tuhat miestä, mutta he eivät pystyneet liikauttamaan paikalleen jähmettynyttä pyhää Luciaa, joka niiltä sijoiltaan puhui häntä pahoinpiteleville miehille Jumalan rakkaudesta.

Lopulta sotilaat viilsivät Lucian kurkun auki, mutta sekään ei estänyt häntä puhumasta. Lucia vakuutti sotilasjoukon komentajalle, että Kristus on verrattomasti suurempi herra kuin keisari, ja kannattaa mieluummin palvella isäntää kuin renkiä. 

Vihan sokaisema komentaja käski miestensä kaivaa Lucialta silmät päästä. Miehet tekivät työtä käskettyä, mutta Lucian tyhjiin silmäkuoppiin kasvoi välittömästi uudet silmät. Tästä syystä Pyhää Luciaa pidetään sokeiden ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimyksenä. Hänet kuvataan kirkkotaiteessa usein kantamassa silmiään hopealautasella.

Pyhä Lucia kuoli häntä pahoinpidelleiden sotilaiden käsiin. Hänen muistopäiväänsä vietetään 13. joulukuuta. Jostakin syystä tämän sisilialaisen neitsytmarttyyrin kultti on löytänyt Ruotsista otollisen maaperän. Ruotsissa Lucian päivää on juhlittu 1700-luvulta lähtien. Suomenruotsalaisten parissa juhla yleistyi 1940-luvulla. Joka vuosi Hufvudstadsbladetin lukijat valitsevat Lucia-neidon, joka vierailee sairaaloissa, vanhainkodeissa ja kouluissa ennen joulua viemässä valoa keskelle vuoden pimeintä aikaa. Lucian nimikin tulee latinan valoa merkitsevästä sanasta lux.    

Lucia kruunataan Tuomiokirkossa

Vuoden 2018 Lucia kruunataan Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, Lucia-juhlassa Lucian päivänä 13.12. kello 17 alkaen. Luciaksi on valittu 19-vuotias Elin Qvist Kauniaisista. Tänä vuonna Lucian kruunaa emeritusprofessori Sixten Korkman. Tilaisuuteen kannattaa tulla hyvissä ajoin, jotta saa istumapaikan kirkosta.

Lucia poistuu kirkosta Tuomiokirkon portaita kävellen ja Lucia-kulkue lähtee Tuomiokirkolta kello 18 kulkien reittiä Aleksanterinkatu - Mannerheimintie - Pohjoinen Esplanadi ja takaisin Senaatintorille Unioninkatua pitkin. Kulkuetta on vuosittain seurannut jopa 30 000 ihmistä.

Lucia-juhlaa ja -kulkuetta voi seurata suorana lähetyksenä myös Yle Fem-kanavalta kello 17 tai sen voi katsoa netistä Yle Areenasta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi