null Hyvän tekemistä, tansseja ja hevostelua – tapaninpäivään liittyy hauskanpito, mutta myös kivitetty marttyyri

Hengellisyys

Hyvän tekemistä, tansseja ja hevostelua – tapaninpäivään liittyy hauskanpito, mutta myös kivitetty marttyyri

Englanniksi tapaninpäivä on Boxing Day. Nimelle on kolme eri selitystä.

Tapaninpäivästä tulee ainakin vanhemmille sukupolville mieleen tapanintanssit tai tapaninajelu, mutta harva tietää, miksi päivää oikeastaan vietetään.

Tapaninpäivä on ensinnäkin Pyhän Stefanoksen ja muiden marttyyreiden muistopäivä. Stefanos oli kristityksi kääntynyt alkuseurakunnan jäsen ja diakoni, josta kerrotaan Apostolien teoissa. Hänen kerrotaan olleen ”täynnä armoa ja voimaa” ja pystyneen tekemään ihmeitä. Stefanoksen katsottiin kuitenkin puhuvan Jumalan ja Mooseksen lain vastaisesti ja häntä syytettiin jumalanpilkasta. Lopulta hän joutui Suuren neuvoston eteen ja kivitettiin hengiltä noin vuonna 35 jKr.

Stefanoksen kerrotaan rukoilleen kivittäjiensä puolesta ennen kuolemaansa. Ehkä rukoilulla oli vaikutuksensa: yksi kivityksen kannattajista oli Saul Tarsolainen, joka myöhemmin kääntyi kristityksi ja tuli tunnetuksi apostoli Paavalina. Marttyyrikuolemansa vuoksi Stefanos on kuvattu kirkkotaiteessa usein kivien kanssa.

Raveihin, ajelulle tai kyläilemään

Toisaalta tapaninpäivän historian on arvioitu olevan jopa pitempi kuin kristinuskon. Germaaniset kansat viettivät keskitalvella pakanallista hevosjuhlaa, johon liittyi kilpa-ajoja ja uhriateroita. Jossain vaiheessa tämä kansanperinne ja kristinusko alkoivat yhdistyä ja pyhää Stefanosta alettiin pitää myös hevosten ja hevosmiesten suojelijana.

Jotta asia ei menisi liian yksinkertaiseksi, on myös muita selityksiä sille, miksi tapaninpäivä ja hevoset liittyvät yhteen. Legenda kertoo myös aivan toisesta Stefanoksesta (tai Stephenistä), joka oli Ruotsissa lähetystyöntekijänä 800-luvulla ja rakasti eläimiä ja erityisesti hevosia.

Kolmas tarina kertoo, että alkuperäinen Stefanos olisi ollut myös kuningas Herodeksen tallirenki. Oli miten oli, hevoset ovat ollet oleellinen osa tapaninpäivää: joissakin maissa hevosia on viety jopa silloin siunattavaksi.

Myös Suomessa hevoset, rekiajelut ja ravit ovat kuuluneet ja kuuluvat jossain määrin yhä tapaninpäivään. Kaikenlainen huvittelu ja toisten tapaaminen, tanssit ja kyläilyt, olivat sopivaa ohjelmaa hartaimpien joulunpyhien jälkeen. Itä-Suomessa saatettiin mennä kylään ja kysyä ”Onko Tahvana talossa?”. ”Tahvana” on Tapanin murteellinen muoto. Jos tuohon sai myöntävän vastauksen, se tarkoitti, että vierailulle saa tulla ja että viinaryyppykin voi olla tarjolla.

Tapanin laulajaiset Turun Luostarinkorttelissa vuonna 1955.

Tapanin laulajaiset Turun Luostarinkorttelissa vuonna 1955.

Aika muistaa palvelijoita

Englanniksi tapaninpäivä on nimeltään Boxing Day, mutta myös nimi St. Stephen´s Day tunnetaan. Iso-Britanniassa ja muissa maissa, joihin brittikulttuuri on levittäytynyt, tapaninpäivä on perinteisesti ollut vapaapäivä, jolloin vietetään aikaa läheisten kanssa ja katsotaan ehkä yhdessä urheilua.

Myös Boxing Day -nimelle on useampikin selitys. Kirkoissa oli aiemmin rahalippaita, joihin kerääntyneet rahat annettiin apua tarvitseville. Lipas avattiin yleensä tapaninpäivänä.

Box-sana voi viitata myös lahjapakettiin. Englannissa on 1600-luvulta alkaen ollut tapana, että palvelusväellä ja muilla työläisillä on tapaninpäivänä vapaata ja isäntäväki on voinut muistaa palvelusväkeä joulupaketilla (Christmas box).

Kolmas tarina nimen alkuperästä liittyy laivoihin. Purjealuksilla oli tapana kuljettaa rahalipasta, joka toi onnea. Jos purjehdus sujui, lipas annettiin papille, joka avasi sen jouluna ja lahjoitti köyhille.

Englanninkielisissä maissa tapaninpäivästä tulee monelle mieleen urheilu, sillä silloin järjestetään jalkapallo- , kriketti- ja rugbyotteluita. Aikaisemmin se oli englantilaiselle myös päivä, joka yhdisti hevoset, urheilun ja metsästyksen eli ketunmetsästyspäivä. Nyt ketunmetsästys on kuitenkin kielletty.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

1940-luvulla jopa 15 000 suomalaista sai sakot tanssimisesta – myös kirkko oli huolissaan tanssin synnillisyydestä

Hyvä elämä

Kieltolaista on moni kuullut, mutta sitä pian seurannut yhdeksän vuoden tanssikielto (1939–48) on jäänyt pimentoon. Tuota ajanjaksoa käsittelee Tieto-Finlandia -palkinnon voittanut teos Kielletyt leikit.





Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.