Ammattikorkeakoulujen rehtorit halusivat samaan kuvaan poliitikkojen ja juontajien kanssa.
Biaudet täräytti Kaikkoselle: ”Miehet puhuvat, vaikka eivät edes tiedä, mikä on ongelma”
Ammattikorkeakoulujen vaalitenttiin osallistuneet lisäisivät rahaa koulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisyyn ehdotettiin monia lääkkeitä.
Montako 15–29-vuotiasta suomalaisnuorta on tällä hetkellä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella? Minkä yhden konkreettisen toimen lupaatte tehdä ongelman poistamiseksi?
Diakonia-ammattikorkeakoulun tiloissa pidettiin keskiviikkona 7.3. pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen järjestämä vaalitentti, jossa oli ehdokkaat yhdeksästä eduskuntavaalipuolueesta. Ehdokkaat saivat vastattavakseen Kirkko ja kaupungin päätoimittajan Jaakko Heinimäen ja Euroopanuorten liittohallituksen jäsenen Hanna Kivimäen kysymyksiä syrjäytymisestä, sotesta ja sivistyksestä.
Osallistujat eli Paavo Arhinmäki (vas), Eva Biaudet (rkp), Simon Elo (sin), Antti Kaikkonen (kesk), Elie El-Khouri (kd), Mika Niikko (ps), Sari Multala (kok), Maria Ohisalo (vihr) ja Pilvi Torsti (sd) kirjoittivat arvionsa nuorten määrästä lehtiöönsä.
Oikea tieto oli Me-säätiön syksyinen luku eli 60 191, jonka tiesivät Arhinmäki ja El-Khouri.
Ohisalo kommentoi lukua toteamalla, ettei riitä, että asiasta ollaan huolissaan. Hänen mukaansa ongelmaa pitää lähteä ratkomaan jo neuvolatoiminnasta alkaen, sillä ongelman syntyyn vaikuttaa nuoren koko elämänkaari.
Keskustelussa sote-uudistuksesta näkyi, että uudistus on eduskunnassa todennäköisimmin kaatumassa.
Multala totesi luvun pienentyneen nykyhallituksen aikana 22 000 nuorella. Hän komppasi Ohisaloa ja lisäsi, että tekoäly tuo mahdollisuuksia syrjäytymisen riskitekijöihin puuttumiseen. Oppivelvollisuusiän nostamisen Multala ei usko auttavan, sillä ongelmana on, että peruskoulun jälkeen 11 prosentilla nuorista on jatko-opintoihin liian heikko luku- ja kirjoitustaito ja 14 prosentilla puutteita matematiikassa.
Torsti sen sijaan halusi tehdä toisen asteen koulutuksesta velvoittavan ja luoda erityisohjelman niille, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Niikko kehotti tiivistämään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja lisäämään resursseja järjestöille. Biaudetin mukaan oleellista on lähiopetustakuu eli että opetuksen tukena on riittävä määrä opettajia ja muita aikuisia.
Työttömyys ja sosiaaliturvan uudistus jakoivat mielipiteitä
Kysymys työllisyyden edistämisestä ja sosiaaliturvan uudistamisesta nosti esiin hallitus-oppositio -jakolinjaa. Kaikkonen ja Elo muistuttivat hallituskauden aikana syntyneistä 140 000 uudesta työpaikasta. Kaikkonen lisäsi työllisyyden olevan keskeinen asia hyvinvointivaltion säilymiselle. Niikko muistutti, että oleellista on myös työtuntien määrä, sillä kaikki uudet työpaikat eivät ole kokoaikaisia.
Arhinmäen mukaan on tärkeää tehdä mahdolliseksi ottaa lyhyitäkin työpätkiä vastaan niin, ettei synny viikkojen taukoja ilman sosiaaliturvaa. Aktiivimalli on hänen mukaansa oikeasti passiivimalli, joka on pudottanut ison joukon ihmisiä toimeentulotuelle. Ihmisiä pitäisi sen sijaan kannustaa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen pitäisi hänen mielestään liittää ”askeleita kohti perusturvaa”. Ohisalo oli samoilla linjoilla perusturvasta ja korosti myös maahanmuuttajien työllistymisen helpottamista.
Pilvi Torsti, Sari Multala, Elie El-Khouri ja Paavo Arhinmäki vastasivat kysymykseen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrästä.
Yleisökysymys työttömien yksinhuoltajien asemasta aiheutti päivän kipakimman kommentin Biaudetilta. Hän nosti esiin sen, että köyhimmät yksinhuoltajat eivät ole saaneet lantin lanttia lapsilisien korotuksista, koska niiden nostaminen leikkautuu pois toimeentulotukea maksettaessa. Kaikkonen kiihtyi asiasta ja totesi, että yksinhuoltajien lapsilisää on nostettu. Biaudet huomautti ”miehet puhuvat, vaikka eivät edes tiedä, mikä on ongelma” eli nimenomaan tuo yhteensovittaminen. Kaikkonen myönsi tämän todeksi.
Keskustelussa sote-uudistuksesta näkyi, että uudistus on eduskunnassa todennäköisimmin kaatumassa. Multala puolusti soten valinnanvapautta ja arveli, että se toisi helpotusta myös vanhustenhuollon ongelmiin. Kaikkosen mukaan uudistus on ”hilkulla onnistua”, mutta jos sote kaatuu, seuraavan hallituksen pitää jatkaa työtä. Opposition edustajat uskoivat soten kaatuvan.
Vanhustenhoidossa haettiin ratkaisuja valvonnasta, vanhuspalvelulain tiukentamisesta ja hoitajamitoituksesta. El-Khouri nosti esiin myös alan pienen palkkatason.
Asiantuntijoille arvonpalautus ja rahaa tutkimukseen
Sote on nostattanut julkisuudessa vääntöä asiantuntijoiden roolista. Muutenkin tutkijat ovat viime vuosina saaneet kuulla olevansa milloin ”kaiken maailman dosentteja” ja milloin ”perustuslakitalebaneja”. Keskustelijoilta kysyttiin näkemyksiä asiantuntijoiden roolista ja arvostuksesta.
Torsti nosti esille tavoitteen tasa-arvoisesta, koulutukseen nojaavasta yhteiskunnasta, jossa tiede ja koulutus on palautettu niille kuuluvaan asemaan. Kaikkonen kommentoi, että asiantuntemusta pitää arvostaa, mutta heilläkin on erilaisia näkemyksiä – ”sotevalmistelussa on ollut yli tuhat asiantuntijakuulemista ja kohta kuullaan 21 lisää”.
Ohisalon mukaan soteuudistuksessa oltaisiin pidemmällä, jos työtä oltaisiin tehty parlamentaarisesti yli hallitus- ja oppositiorajojen. Koulutukseen vihreät laittaisivat yli miljardin lisää rahaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahat pitäisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Välillä myös vaalitenttia paikan päällä seurannut yleisö sai äänestää.
Neljän prosentin tavoite on itse asiassa puolueita yhdistävä, mutta mistä rahat? Ohisalo etsisi rahoja muun muassa yritystukia karsimalla. Kokoomuskin on Multalan mukaan koko ajan ollut valmis niitä leikkaamaan, vaikka koko neljästä miljardista ei siinä voi puhua, vaan 500 miljoonaakin olisi hieno asia. Elo muistutti, että esimerkiksi teollisuuden alennetun sähköverokannan muutos voisi johtaa tehtaat vaikeuksiin.
Biaudet ihmetteli sitä, miten Suomessa ennen haluttiin olla ihmisoikeuksien mallimaa, mutta nyt pelot, uhkakuvat ja populismi vaikuttavat myös lainvalmisteluun. Siinä halutaan liian paljon mennä siitä, missä aita on matalin. Arhinmäen mukaan tilanne on mennyt sellaiseksi, että aina tutkijat eivät uskalla kertoa tutkimustensa tuloksia, koska heidän kimppuunsa käydään verbaalisesti. Hänen mukaansa politiikkojen tehtävä on kuulla erilaisia näkemyksiä ja vetää sitten asioista johtopäätökset.
Torsti, Ohisalo ja Arhinmäki lisäsivät korkeakoulujen perusrahoitusta ja itsenäisyyttä. Kaikkosen lisäsi tähän korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön tukemisen.
Kaikkiaan keskustelijoilla vaikutti ainakin opiskelijoiden ja opettajien edessä olevan suuri yksimielisyys koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä. Käytännössä edelliset hallitukset ovat juuri niistä leikanneet ja Suomi on pudonnut kansainvälisissä vertailuissa monta pykälää alaspäin. Vaalien jälkeinen aika näyttää, kuinka tällä kertaa käy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketä kirkko äänestäisi? – Vaalikone löysi kirkolle yllättävät ehdokkaat
AjankohtaistaKirkko ja kaupunki vastasi Ylen vaalikoneeseen kirkon virallisten kantojen perusteella. Kirkon arvoja parhaiten vastaavat ehdokkaat löytyivät vasemmistolaisista musliminaisista.
