”Sote-uudistuksen kaatumisesta ei seuraa vedenpaisumusta” – Pormestari Jan Vapaavuori Paavalinkirkon Politiikka-illassa
Jan Vapaavuoren mukaan soten kaatuminen on helsinkiläisten etu.

Jan Vapaavuoren mukaan soten kaatuminen on helsinkiläisten etu.

”Sote-uudistuksen kaatumisesta ei seuraa vedenpaisumusta” – Pormestari Jan Vapaavuori Paavalinkirkon Politiikka-illassa

Pormestari Jan Vapaavuori kertoi suhteestaan kirkkoon ja itselleen tärkeistä arvoista. Niistä ensimmäiseksi hän nosti ihmisarvon kunnioittamisen.

Helsingin pormestarina tänään tasan vuoden ollut Jan Vapaavuori (kok) oli keskiviikkona Paavalin kirkon Politiikka-illassa Malmin kirkkoherran Heikki Arikan haastateltavana. Arikka on itse kokoomuslainen, ja Vapaavuori puolestaan kertoi käyneensä rippikoulun Malmilla.

Illan aikana keskusteltiin monista asioista, mutta niistä ehdottomasti ajankohtaisin oli sosiaali- ja terveyshuollon ja maakuntahallinnon uudistus eli sote. Vapaavuori on profiloitunut sote-uudistuksen vahvana kriitikkona. Hän osallistuu huomenna Turussa alkavaan Kokoomuksen puoluekokoukseen, jossa häneltä varmasti tivataan asiasta.

Arikka kysyi Vapaavuorelta, kaatuuko sote ja miksi sen kaatuminen olisi Helsingin etu. Vapaavuori vastasi, että hän toivoo ja uskoo soten kaatuvan, mutta hän ei halua eikä voi sitä ennustaa. Sotesta hän voisi puhua helposti tunnin kaksi, sillä asiaa on vaikea tiivistää, ja hänellä on paljon sanottavaa.

– Sote- ja maakuntauudistuskokonaisuus on valtavan iso ja siihen liittyy erilaisia kokonaisuuksia. Siitä on tullut niin iso ja hallitsematon, ettei kukaan ymmärrä, mistä siinä on kyse. Ei pitäisi lähteä massiivisiin uudistuksiin, jos kukaan ei pysty edes ennustamaan, mihin se johtaa, aloitti Vapaavuori vastauksensa.

Soten järjestäminen tässä maassa on dramaattisen paljon tärkeämpää kuin se, miten pormestari pärjää.

– Pormestari Jan Vapaavuori

Kaupungeilla on valtiota ja maakuntia suurempi keinovalikoima

Vapaavuoren mukaan maakuntauudistuskokonaisuus on Helsingin kannalta haasteellinen. Hän totesi, että kaupunkien keinovalikoima on monimutkaisissa ongelmissa paljon laaja-alaisempi kuin valtiovallan tai nyt suunnitellun maakuntahallinnon.

Kaupungeilla on ihan erilaiset suorat kontaktit kansalaisiin, mahdollisuus dialogiin sekä useita toimialoja, jotka voivat tehdä yhteistyötä. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttaa muukin kuin terveydenhoito tai sosiaalitoimi, esimerkiksi asunto- ja nuorisopolitiikka.

– Sote ei ole vain erikoissairaanhoitoa, vaan päivittäistä työtä sosiaalitoimessa mielenterveyspalveluista vanhustenhoitoon. Monet palvelut ovat lähtökohtaisesti lähipalveluita.

Vapaavuori kertoi ymmärtävänsä, että pienten kuntien rahkeet eivät riitä. Niissä palveluita on pakko siirtää leveämmille harteille. Helsinki on kuitenkin yksin suurempi kuin nyt suunnitteilla olevat maakunnat Uuttamaata lukuun ottamatta.

– Minua harmittaa, että asioita henkilöidään liikaa ja rakennetaan vastakkainasettelua ja draamaa, kuka voittaa ja kuka häviää. Pitäisi puhua asiasta. Soten järjestäminen tässä maassa on dramaattisen paljon tärkeämpää kuin se, miten pormestari pärjää.

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ei Vapaavuoren mukaan edes ole rikki.

– Se on yksi maailman parhaista järjestelmistä. Ei ole katastrofi, eikä siitä seuraa vedenpaisumusta, jos sote-uudistus kaatuu.

Jos näin käy, pitää Vapaavuoren mielestä miettiä kahta asiaa. Ensinnäkin soten organisointia, joka voidaan järjestää eri tavoin eri puolilla maata paikallisten olosuhteiden mukaan. Samalla pitää taata ihmisten yhtäläiset oikeudet palveluihin. Toiseksi pitää kääriä hihat ja alkaa parantaa nykyisiä puutteita eli parantaa ihmisten pääsyä palveluihin. Tämäkin onnistuu ilman massiivista sotea.

Kello 17 alkaneessa politiikkaillassa oli melko vähän yleisöä, mutta tilaisuus striimattiin suorana.

Kello 17 alkaneessa politiikkaillassa oli melko vähän yleisöä, mutta tilaisuus striimattiin suorana.

Vapaavuori kävi viime vuonna kirkossa kolme kertaa

Soten lisäksi Arikka ja Vapaavuori keskustelivat kirkosta, arvoista ja syistä Vapaavuoren politiikkaan lähtöön ja puoluevalintaan.

Vapaavuori kertoi käyneensä kirkossa viime vuonna kolme kertaa. Hänellä on tapana osallistua perheen kanssa joka jouluaatto jumalanpalvelukseen. Tällä kertaa perhe kävi Hattulan keskiaikaisessa kirkossa. Lisäksi hän kävi kaksi kertaa ”Suurkirkossa” eli Helsingin tuomiokirkossa.

– Pääsin Lucia-päivänä pitämään puheen Lucia-neidolle ja Teemu Laajasalon piispanvihkimyksessä luin raamatuntekstin. Kuulun niihin, jotka uskovat vahvasti kristilliseen etiikkaan. Arvostan suuresti yhteiskunnallisia instituutiota, kuten kirkkoa, mutta kovin vahvaa uskonnollista herätystä en ole koskaan saanut.

Kuulun niihin, jotka uskovat vahvasti kristilliseen etiikkaan.

– Pormestari Jan Vapaavuori

Vapaavuori kertoi työhuoneensa viereisessä vastaanottotilassa olevasta taulusta, joka esittää Helsinkiä 1870-luvulla. Siinä näkyvät sekä tuomiokirkko että Uspenskin katedraali. Taulun kautta on hyvä kertoa vieraille historiasta, jossa on vaikutteita sekä idästä että lännestä.

– Molemmat näistä kirkoista ovat nykyisinkin keskeinen osa Helsingin siluettia, jossa näkyy lisäksi myös muita kirkkoja. Temppeliaukion kirkko taitaa olla merkittävin yksittäinen matkailunähtävyys, siis yksittäinen, Suomenlinnassa ja Senaatintorilla toki käy enemmän väkeä, mainitsi Vapaavuori.

Pormestarin mukaan elämänarvot ja elämäntapa urbaanissa Helsingissä ovat erilaiset kuin vaikkapa Pohjanmaan lakeuksilla. Kirkko on kuitenkin edelleen suurelle joukolle helsinkiläisiä tärkeä, vaikka toisessa päässä onkin niitä, jota suhtautuvat siihen välinpitämättömästi.

Kirkon sanomaan kuitenkin ankkuroituvat keskeiset elämänarvot ja etiikka, ja Vapaavuori uskoi, että nopeasti muuttuvassa maailmassa se tulee aina säilymään. Kun nuoria kiinnostavat aiempaa enemmän arvokysymykset, se voi tuoda kirkolle myös uusia mahdollisuuksia.

Jan Vapaavuori kertoi Heikki Arikalle käyneensä aikanaan Malmin seurakunnan rippikoulun.

Jan Vapaavuori kertoi Heikki Arikalle käyneensä aikanaan Malmin seurakunnan rippikoulun.

Moskeijoita tarvitaan, mutta ei yhtä ylisuurta

Entä suurmoskeija? Sopisiko sellainen Helsinkiin? Tähän Arikan kysymykseen Vapaavuori vastasi, että Helsinki on moniarvoinen ja suvaitsevainen kaupunki. Moskeijoita ja rukoushuoneita on nyt parikymmentä ja varmaan tulee sellainen päivä, että tarvitaan isompi.

– Siitä huolimatta asiassa pitää olla jonkinlainen suhteellisuus. Siksi aikanaan tätä suurmoskeijahanketta vastustin ja niin teki myös kaupunginhallitus yksimielisesti. En usko, että on edes islaminuskoisten etu kannattaa tällaista. Yhteiskunnassa on paljon jännitteitä ja ylisuuri moskeija saattaisi kääntyä itseään vastaan, sanoi Vapaavuori.

Vapaavuori kertoi itse saavansa lohtua ja turvaa liikunnasta ja läheisistä: Läheisten arvo on ihmisille on suuri, ja yksinäisyys puolestaan yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista.

Se, että politiikasta tuli Vapaavuorelle ammatti, oli sattumaa. Oikeustieteellisestä valmistumisensa jälkeen hän työskenteli yliopistolla assistenttina, kun Kokoomuksen eduskuntaryhmässä aukesi paikka. Hän sai yllättävän yhteydenoton Ben Zyskowiczilta.

Kokoomus oli hänelle itsestään selvä valinta puolueeksi, sillä hän kokee puolueen arvomaailman itselleen läheiseksi. Vapaavuori otti esille yksilönvapauden, ihmisen vastuun ja markkinahenkisyyden.

– Omista arvoistani kuitenkin ensimmäisenä tulee mieleen lähimmäisenrakkaus ja kunnioitus toista ihmistä kohtaan, ihmisarvon kunnioitus. Vapauteen liittyy aina vastuu. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda turvaverkko ja puolustaa niitä, joilla ei ole muita pitämään itsestä huolta. Lähtökohtaisesti ihmisellä on kuitenkin vastuu niin itsestään kuin lähimmäisistään.

Politiikka-ilta oli lajiaan toinen Paavalinkirkossa. Edellisellä kerralla, viime syksynä, vieraina olivat Pekka Haavisto ja Maria Ohisalo vihreistä. Iltojen järjestäjä kirkkoherra Kari Kanala on itse puoluekannaltaan vihreä.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi