Anteeksiantamaton-dokumenttielokuvassa esiintyvä Esad Landzo odottaa tapaamiseen kahta bosnialaismiestä, joilta hän haluaa pyytää anteeksi tekojaan.
Antaisitko anteeksi murhaajalle? – Dokumentti sotarikollisen katumuksesta
Anteeksiantamaton kertoo Bosnian sodan rikoksista tuomitun ja tekojaan katuvan miehen tarinan. Elokuvaan liittyy myös marraskuussa alkava yhteiskunnallisen vaikuttamisen kampanja.
Tanskalaisen Lars Feldballe-Petersenin Anteeksiantamaton-dokumenttielokuvan päähenkilö Esad Zenga Landzo tuomittiin Haagissa 15 vuodeksi sotarikoksista vankilaan. Landzo määrättiin kärsimään rangaistustaan Suomeen, ja hän myös jäi maahan vankilasta vapauduttuaan.
Feldballe-Petersen sai dokumenttiinsa aiheen seurattuaan 1990-luvulta lähtien Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäyntejä. Hän otti yhteyttä joihinkin tuomittuihin: Landzo oli heistä ainoa, joka katui raakoja tekojaan eikä vedonnut siihen, että hänen piti tehdä niitä sotilaana.
Ohjaaja alkoi kuvata kameralla Landzon taivalta. Tuomion suorittaminen ei auttanut miestä hyväksymään menneisyyttään, joten hän päätti hakea anteeksiantoa ja sovitusta Bosniasta niiltä, jotka hän petti ja joiden omaisia hän murhasi. Samalla hän halusi hakea rauhaa itselleen, sillä hän kärsi uni- ja mielenterveysongelmista.
Nelisen vuotta sitten kuvioihin ilmaantui Kinocompanyn Ari Matikainen, kun Feldballe-Petersen etsi tuottajaa dokumentilleen.
– Minua kiehtoo erityisesti peruskysymys anteeksiannosta. Lisäksi tässä on tuore näkökulma, kun asioita katsotaan pahantekijän silmin. On tärkeää avata sitä, miksi ihminen tekee pahaa. Taustallahan on se, että Landzo oli vasta 19-vuotias musliminuorukainen, kun hänet värvättiin vuonna 1992 vanginvartijaksi vankileirille Bosniaan, Matikainen kertoo.
Esad Landzo kärsi tuomionsa suomalaisessa vankilassa, mutta nuorena tehdyt rikokset eivät ole jättäneet häntä rauhaan.
Katsoja voi miettiä, olisiko itse valmis antamaan anteeksi Landzon kaltaiselle rikolliselle.
Sodan traumat siirtyvät yli sukupolvien
Ari Matikaisen mielestä Anteeksiantamaton avaa hyvin myös historiaa ja sodan jälkiä, miten ne vaikuttavat sukupolviin pitkän ajan jälkeenkin. Matikainen itse ohjasi viime vuonna samoihin teemoihin liittyvän dokumenttielokuvan Sota ja mielenrauha, jossa käsitellään sodasta selviämistä henkisellä tasolla.
Kuvausryhmä törmäsi sodan aiheuttamiin traumoihin etsiessään Anteeksiantamaton-dokumenttiin Bosniasta ihmisiä, joille Esad Landzo voisi esittää anteeksipyyntönsä. Moni kieltäytyi tulemasta mukaan, ja jotkut jopa uhkasivat väkivallalla, jos Landzo ilmaantuu maisemiin.
– Katsoja voi miettiä, olisiko itse valmis antamaan anteeksi Landzon kaltaiselle rikolliselle. Anteeksi antaminen on kuitenkin monisäikeinen asia. Vaikka maailman pitäisi perustua anteeksiantoon, ei silti voi olla automaattisesti niin, että ihminen voi naps vaan antaa anteeksi kaiken, tapahtui mitä tahansa, Matikainen pohtii.
Toisaalta Matikainen muistuttaa siitä, että sodassa moraali on toinen kuin normaalissa arkielämässä, koska siihen liittyy vihollisen epäinhimillistäminen. Pahan tekemistä ei voi vähätellä, mutta on tärkeää löytää selityksiä sille, miksi näin on toimittu.
Anteeksiantamaton on mukana Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen, Suomen elokuvasäätiön ja Kirkon mediasäätiön hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää dokumenttielokuvien yhteiskunnallista vaikuttavuustyötä. Elokuvaan liittyvä kampanja alkaa marraskuussa. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Kriminaalihuollon tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos ja Kirkkohallitus.
– Pyrimme nostamaan kampanjassa esiin anteeksiannon teemaa ja keskustelemaan sen merkityksestä, Ari Matikainen selvittää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ihmiset elävät kaatopaikalla ja nukkuvat kylmällä maalla” – Pakolaiset unohdettiin bosnialaiselle leirille, kun Eurooppa sulki ovensa
AjankohtaistaPunaisen Ristin eläkkeellä oleva viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho hälytettiin apuun leirille, jonka olosuhteet saivat ranskalaisen kuvaajan pidättelemään itkua.
.jpg)