Porin SuomiAreenan Rauha, rasismi, radikalisoituminen -seminaarissa keskustelivat vasemmalta lukien CMI:n Lähi-Idän asiantuntija Hussein al-Taee, Kirkon Ulkomaanavun Milla Perukangas, Lähetysseuran Rolf Steffansson, sisäministeri Paula Risikko ja piispa Kaarlo Kalliala. Keskustelua veti Timo Stewart.
Johtajien allekirjoitus ei riitä ‒ Konflikteissa tarvitaan ruohonjuuritason rauhantyötä
Rauhantyöstä on tullut entistä hankalampaa. Myös uskonnolla on rauhantyössä tärkeä rooli, todettiin SuomiAreenan keskustelussa.
Maailman sodat ja konfliktit ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi ja sen myötä myös rauhantyöstä on tullut entistä hankalampaa. YK:n vaikutusmahdollisuudet konfliktien ehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa ovat heikentyneet ja rauhanneuvotteluissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota paikallisten ihmisten näkemyksiin ja asiantuntemukseen. Monessa konfliktissa uskonnoilla on tärkeä rooli, joten niiden edustajia tarvitaan myös neuvottelupöytiin.
– Enää ei myöskään riitä, että sotivien osapuolten johtajat allekirjoittavat rauhansopimuksen. Rauhaan pitää sitouttaa jokainen Facebook- ja Instagram-käyttäjäkin ja myös konfliktialueilta eri puolille maailmaa paenneet, arvioi rauhanvälitysjärjestö CMI:n Lähi-Idän asiantuntija Hussein al-Taee.
Rauhanvälitys on ollut yksi viime vuosien suomalaisista menestystarinoista. Hussein al-Taeen mukaan suomalaisia järjestöjä arvostetaan rauhanvälittäjinä siksi, että Suomella ei ole kansainvälisissä konflikteissa omia etuja ajettavana eikä sen koeta uhkaavan kenenkään suvereniteettia.
Porin SuomiAreenaan oli maanantaina kutsuttu keskustelemaan kolmen suomalaisen rauhanvälitystyötä tekevän järjestön – CMI:n lisäksi Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran – edustajat. Suomen Lähetysseura tekee rauhantyötä Myanmarissa ja Syyriassa, Kirkon Ulkomaanapu muun muassa Somaliassa ja Etelä-Sudanissa. Rauhaa ja rasismia käsitelleessä paneelissa olivat mukana myös Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala ja sisäministeri Paula Risikko.
Pyhä vaatii elämään rauhassa
Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Milla Perukangas totesi, että jokaiseen uskontoon kuuluu rauhan ja sovituksen sanoma. Siksi uskonnolliset johtajat kannattaa ottaa mukaan rauhanprosesseihin. Heillä on myös vaikutusvaltaa omissa yhteisöissään.
Samankaltainen kokemus oli myös piispa Kaarlo Kallialalla.
– Meidän uskontojen ihmisten on helppo keskustella, koska eri uskontoja yhdistää kokemus pyhästä, siitä, että tässä ei ole kaikki. Olemme suhteessa pyhään, joka vaatii meidän olevan rauhassa keskenämme. Me sellaisina kuin olemme, pahoine taipumuksinemme, emme ole sitä, mitä meidän uskontomme opettaa ja haluaa. Kun tämä pohja löydetään, päästään eteenpäin, Kalliala sanoi.
Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson korosti uskontolukutaidon merkitystä. Siihen kuuluu myös se, että ymmärretään, kuinka syvä asia ihmisessä uskonnollisuus voi olla. Hän epäili, että maallistuneessa Suomessa sitä ei aina tajuta.
Rauhantyötä tehdään Suomessakin
Hussein al-Taee suhtautui uskontojen mahdollisuuksiin rauhantyössä varauksellisemmin. Hän jättäisi uskonnon tehtäväksi hoitaa ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, mutta se, miten ihmiset toimivat suhteessa toisiin ihmisiin, on pikemminkin valtion asia.
– Yhteiskunnissa, jossa lakia ei ole tai sitä ei noudateta, ihminen sitoutuu uskontoon lähes sokeasti. Se antaa uskonnollisille johtajille mahdollisuuden manipuloida kansaa. Kun vahvistetaan valtiollisia instituutioita, manipulaattoreille jää vähemmän työkaluja. Yksi tehtävä rauhan rakentamisessa on maallisten instituutioiden vahvistaminen. Silloin kaikkien uskontojen edustajilla on yhteiskunnassa tasa-arvoinen asema: silloin sunnien ja shiiojen välille ei tule sotaa, katolisten ja ortodoksien välille ei tule sotaa, al-Taee sanoi ja keräsi yleisöltä raikuvat aplodit.
Turvapaikanhakijoiden, kiristyneen ilmapiirin ja yhä lähemmäksi tulevien terrori-iskujen myötä rauhantyölle on tarvetta Suomessakin. Sisäministeri Risikko totesikin, että järjestöjen työtavoista, jotka toimivat maailmalla, voisi meillä ottaa oppia erityisesti väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi.
Sekä CMI:llä että Kirkon Ulkomaanavulla onkin myös kotimaisia hankkeita. CMI opettaa nuoria tekemään rauhaa omassa kaveripiirissään ja lähiympäristössään ja Kirkon Ulkomaanapu pyrkii ehkäisemään maahanmuuttajataustaisten nuorten radikalisoitumista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola tapaa pääsihteeri António Guterresin – YK tiivistää yhteistyötä uskopohjaisten järjestöjen kanssa
AjankohtaistaYK pitää uskopohjaisia järjestöjä tärkeinä kumppaneina ihmisoikeus- ja rauhantyössä. Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola kutsuttiin siksi New Yorkiin.
