Elina Juntunen uskoo, että osallistavat yhteisöt ovat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä osa. Hänet valokuvattiin Diakonissalaitoksen nuorten olohuoneessa.
Asunnottomuus pitää kääntää laskuun ja huumekuolemat puolittaa – Diakonissalaitos nostaa esiin vaikeat ongelmat, jotka seuraava hallitus voisi ratkaista
Yhä useampi jää ilman apua – osa jopa ilman päivän ateriaa. Diakonissalaitoksen vaalitavoitteet näyttävät, miten seuraava hallitus voisi kääntää kehityksen.
Taloudellinen taantuma, kallistuvat elinkustannukset ja Petteri Orpon hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset osuvat monella tavalla heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden parissa Diakonissalaitos tekee työtä. Palveluja vähennetään ja avun piiriin pääsyä tiukennetaan samaan aikaan, kun yhä useampi tarvitsee apua ja heidän pärjäämisensä yhteiskunnassa heikentyy.
– Henkilöstömme kohtaa yhä enemmän ihmisiä, joilla on nälkä, esimerkiksi nuoria, jotka eivät ole välttämättä saaneet päivän ateriaa. Työntekijämme ovat myös huomanneet, että palvelujemme piirissä olevat ihmiset ovat aikaisempaa kuormittuneempia, Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Elina Juntunen sanoo.
– Akuuttien toimeentulovaikeuksien lisäksi monilla on samanaikaisesti useita pitkäaikaisesti kuormittavia tilanteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia tai asumiseen, toimeentuloon ja ihmissuhteisiin liittyviä haasteita. Työntekijämme kertovat myös luottamuksen puutteesta: ihmiset eivät välttämättä rohkene hakea tukea ja apua tai eivät usko, että sitä on saatavilla.
Diakonissalaitos kohtaa heikoimmassa asemassa olevia eri työmuodoissa, kuten nuorten elämänpolkua tukevassa Vamoksessa, Toivon taloissa ja D-asemilla, jotka ovat alueellisia kansalaistoiminnan keskuksia. Näissä kohtaamispaikoissa ihmiset saavat tukea arjen hallintaan ja oman paikan löytymiseen yhteisöissä. Työn yhtenä tavoitteena on ihmisten liittäminen yhteiskunnan palveluihin.
– Julkisten palvelujen piiriin pääseminen vaatii voimavaroja ja osaamista, joita kuormittavassa elämäntilanteessa olevalla ei välttämättä ole. Työntekijämme kohtaavat ihmisiä, jotka ovat kokonaan yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella tai eivät saa kiinni turvaverkoista. Kannamme huolta siitä, kuinka moni on nyt putoamassa järjestelmästä.
Sosiaaliturvan leikkauksille kotitalouskohtainen katto
Diakonissalaitos tekee parhaillaan strategiatyötä, jonka tähtäys on 2030-luvulla. Ensi vuonna 160 vuotta täyttävä säätiö haluaa vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja olla mukana rakentamassa Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.
Vaikuttamisen tavoitteena on keskeisten syrjäytymisongelmien paikantaminen ja ratkaiseminen. Maaliskuussa Diakonissalaitos julkisti ensi vuoden eduskuntavaaleihin liittyvät tavoitteensa. Ne nostavat vaalikeskusteluun viisi asiaa, joissa muutos on mahdollinen ja vaikutus on suuri.
– Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on siinä, että ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteiskuntaa sekä luottavat tulevaisuuteen ja siihen, että elämä kantaa. On tärkeää, että emme anna tämän luottamuksen murentua, Elina Juntunen sanoo.
Poistetaan pitkäaikaisasunnottomuus, puolitetaan huumekuolemat ja palautetaan nuorten luottamus tulevaisuuteen, säätiö ehdottaa. Näissä tavoitteissa onnistuminen vaatii Juntusen mukaan kirjauksia tulevaan hallitusohjelmaan ja niistä nousevia poliittisia päätöksiä.
Ihmisillä, joita kohtaamme, ei välttämättä ole yhteiskunnassa puolustajaa tai edunvalvojaa. Siksi meidän tehtävämme on seistä heidän rinnallaan.
Esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomuus kääntyisi laskuun kehittämällä ja vahvistamalla Asunto ensin -mallia sekä ennaltaehkäisemällä vuokravelkojen kertymistä ja häätöjä.
– Viime vuosina asunnottomuus on kääntynyt kasvuun pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen. Tämä kertoo kasvavista toimeentulon ongelmista, joiden vuoksi monien vuokra-asunto menee alta. Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen erityisenä haasteena on se, että asumispalvelut ja palvelujen tarpeet eivät kohtaa.
Huumekuolemissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin, ja kasvu on hälyttävää nuorissa ikäryhmissä ja erityisesti nuorilla miehillä. Huumeisiin liittyvät kuolemat puolittuisivat tarjoamalla ennalta ehkäiseviä palveluita ja katkeamattomia hoitopolkuja sekä tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavilla hoitokeinoilla.
Nuorten tulevaisuudenuskon palauttamiseen tarvitaan Diakonissalaitoksen vaalitavoitteiden mukaan kolme asiaa: matalan kynnyksen sosiaalista kuntoutusta on oltava tarjolla, toisen asteen koulutus pitää taata jokaiselle ja työnteon kannattavaksi tekevät sosiaaliturvan suojaosat on palautettava.
Elina Juntunen painottaa, että leikkauspäätöksiä tekevien poliitikkojen pitää ottaa huomioon niiden kokonaisvaikutukset.
– Sosiaaliturvan leikkauksilla on oltava kotitalouskohtainen katto, kuten sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on vaatinut. Ei riitä, että tarkastellaan vain yksittäisiä vähennyksiä, vaan on nähtävä niistä muodostuva kokonaisvaltainen vaikutus ihmisten elämään.
”Pidemmällä tähtäimellä vaaliohjelmamme mukaiset päätökset tuottavat myös säästöjä, kun raskaan päädyn palvelujen tarve vähenee”, Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Elina Juntunen sanoo.
Ei ole yhdentekevää, miten soterahoista puhutaan
Yhtenä Diakonissalaitoksen tavoitteena on Elina Juntusen mukaan vaikuttaa siihen, miten kuluista ja investoinneista puhutaan vaalikeskusteluissa. Leikkauslistojen esittelyn ja palvelujen rajaamisen sijaan olisi tärkeää etsiä vaihtoehtoja siihen, miten käytössä olevat resurssit saadaan käytettyä vaikuttavasti ihmisten palveluiden turvaamiseksi.
– Kun vähennämme syrjäytymistä ja asunnottomuutta, nämä teot ovat investointeja ihmisyyteen ja ihmisarvoiseen elämään. Pidemmällä tähtäimellä ne tuottavat myös säästöjä, kun julkista taloutta kuormittavien raskaan päädyn palvelujen tarve vähenee. Tärkeää on myös tukea seuraavia askeleita kohti kevyempiä palveluita ja itsenäisempää elämää.
Säätiön vaalitavoitteet kiinnittävät huomiota uusiin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalleihin, kuten SIB-rahoitukseen (Social Impact Bond), joissa toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen liittyy aina vaikuttavuuden mittaaminen.
– Näissä malleissa palveluille asetetaan tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä, ja saavutetuista tuloksista maksetaan. Kiinnittämällä huomiota näihin asioihin palvelujen tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan seurata aiempaa paremmin.
Nuorella voi olla kova ahdistus päällä, ja silloin on tärkeää olla jokin paikka, jossa on helpompi olla ja pysyä hengissä.
Diakonissalaitos pitää vaalitavoitteitaan esillä kevään ja kesän puoluekokouksissa, mutta vaikuttamisen painopiste on tulevana syksynä alkavissa vaalikeskusteluissa. Juntunen toivoo, että säätiö pystyy vaikuttamaan siihen, minkälaisella äänensävyllä heikoimmassa asemassa olevien asioista puhutaan.
– Ihmisillä, joita kohtaamme, ei välttämättä ole yhteiskunnassa puolustajaa tai edunvalvojaa. Siksi meidän tehtävämme on seistä heidän rinnallaan.
Osallistavat yhteisöt osaksi hyvinvoinnin kivijalkaa
Puhuttuaan leikkauskaton kaltaisista rakenteellisista ratkaisuista Elina Juntunen katsoo tulevaisuutta Diakonissalaitoksen jokapäiväisen työn näkökulmasta.
– Kun liikun palvelujemme piirissä, kuulen tarinoita siitä, miten toivo syntyy: se tulee kasvokkain kohtaamisesta, ihmisten tilanteen kokonaisvaltaisesta huomioon ottamisesta ja rinnalla kulkemisesta niin, että he pääsevät elämässään eteenpäin.
Juntunen uskoo, että Vamoksen ja D-asemien kaltaiset yhteisölliset kohtaamispaikat ja rakenteet ovat tärkeä osa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Niiden synnyttämisessä osaamista ja näkemyksiä löytyy hänen mukaansa esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöiltä, kunnilta ja seurakunnilta.
– Osallistavat yhteisöt voisivat olla tietyllä tavalla tavoitteellisia. Niissä lähdettäisiin ihmisen tilanteesta ja tarpeesta ja asetettaisiin yhdessä elämälle tavoitteita, Juntunen ehdottaa.
– Yksinkertaisimmillaan tavoite voi olla se, että tulethan ensi viikolla uudelleen tai ilmoitathan itsestäsi. Diakonissalaitoksen nuorten kohtaamispaikassa Jyväskylässä on sellainen sääntö, että ”Saat tulla tänne, mutta älä kuole tänne”. Nuorella voi olla kova ahdistus päällä, ja silloin on tärkeää olla jokin paikka, jossa on helpompi olla ja pysyä hengissä.
Rohkeaa diakoniaa vuodesta 1867
Vuonna 1867 perustettu Diakonissalaitos määrittelee tehtäväkseen rohkean toiminnan ihmisarvon puolesta ja yhteiskunnan uudistamisen. Järjestö pyrkii elämään heikossa asemassa olevien rinnalla ja synnyttämään kohtaamisia ja yhteisöjä, joissa jokainen löytää paikkansa. Se tunnetaan kunnianhimoisista luovista ratkaisuista yksilön arkeen ja yhteiskunnan haasteisiin.
Vuonna 2025 Diakonissalaitos työllisti valtakunnallisesti noin 3 400 henkilöä. Se toimii kotimaassa neljällätoista hyvinvointialueella ja kansainvälisesti kolmessatoista maassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Huoli rahasta estää raskaana olevia paperittomia menemästä neuvolaan – kätilö Janita Tasa auttaa heitä Global Clinicilla Helsingissä
Hyvä elämäVauvaa odottavat paperittomat ovat oikeutettuja samaan hoitoon kuin Suomen kansalaiset – mutta harva tietää sen. Siksi moni pelkää raskauden seurannasta ja synnyttämisestä aiheutuvia kuluja.
