Espoossa sijaitseva Träskändan kartano oli 1800-luvulla eläneelle mahtinaiselle Aurora Karamzinille oikea koti. Muun muassa Venäjän keisari Aleksanteri II kävi siellä hänen luonaan Suomen vierailullaan. Maalaus Karl Bryullov, kuva Museovirasto.
Aurora Karamzin oli mahtinainen ja diakoniatyön uranuurtaja – hänen nimeensä törmää yhä Helsingissä ja Espoossa
1800-luvulla eläneen mahtinaisen mukaan on nimetty muun muassa sairaala, ruokamarket ja ruusulajike.
Mahtinainen, joka jäi historiaan. Sellainen Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall) todellakin oli. Hänen nimeensä törmää monessa kohteessa Espoossa ja Helsingissä vielä reilut 120 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kuka hän oikein oli?
Aurora Karamzin (1808–1902) oli suomenruotsalainen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Venäjän vallan ajan Suomessa. Hän syntyi Ulvilassa Saaren kartanossa aatelissukuun.
Hän vietti kahdeksanvuotiaasta lähtien useita vuosia Pietarissa tätinsä luona. Siellä oppi ylhäisötapoja ja puhumaan ranskaa. Äidinkielensä ruotsin lisäksi hän puhui venäjää ja suomea.
Nuorena Aurora Karamzin oli vuoden ajan Venäjän keisarinnan hovineitinä kunnes meni naimisiin. Elämänsä aikana hän jäi kaksi kertaa leskeksi. Hänestä tuli Helsingissä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka nimeen voi edelleen törmätä useissa paikoissa. Kuva Charles Riis & C:o/Museovirasto
Vuonna 1835 Karamzin nimettiin hovineidiksi Pietarin Talvipalatsiin pian sen jälkeen, kun hänet oli esitelty keisariparille. Hänen tehtävänsä oli toimia Venäjän keisarinnan Aleksandra Fjodorovnan avustajana, sihteerinä ja viihdyttäjänä. Vuoden kuluttua tehtävä päättyi, kun Karamzin meni naimisiin satumaisen rikkaan venäläisen hovijahtimestari Pavel Nikolajevitš Demidovin kanssa. Vuonna 1839 heille syntyi poika, Paul. Seuraavana vuonna Karamzin jäi leskeksi. Silloin hän oli 31-vuotias.
Kuuden vuoden kuluttua hän meni uudelleen naimisiin. Toisen aviomiehensä Andrei Karamzinin kanssa Aurora Karamzin teki matkoja Pariisiin ja ensimmäisen miehensä suvun omistamille kaivoksille Uralin itäpuolelle. Tämäkään liitto ei kestänyt pitkään, sillä puoliso kuoli 1854 Krimin sodassa. Sen jälkeen lesken mielenkiinto suuntautui enemmän uskonnolliseen pohdintaan ja hyväntekeväisyyteen.
Matkat avasivat Aurora Karamzinin silmät hädälle
Aurora Karamzinin yhteiskunnallinen herääminen alkoi toisen puolison kanssa tehdyillä matkoilla. Hänen aloitteestaan Demidovien kaivoskaupunkiin perustettiin lastenkoti kouluineen ja synnytyslaitos.
Hänestä tuli Helsingissä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi Helsingin Rouvasväen yhdistyksessä ja rahoitti naisten kouluja, työtupia, lastenseimiä ja orpokoteja. Matkoillaan hän oli tutustunut eurooppalaisiin ”armeliaisuuslaitoksiin” ja diakonissalaitoksiin, joissa nuoret naiset saivat sairaanhoidon opetusta auttaakseen hädästä kärsiviä. Sellaisen hän halusi myös Suomeen, ja 1867 hän perustikin Helsingin Diakonissalaitoksen.
Tuohon aikaan Suomessa elettiin niin sanottuja nälkävuosia, jolloin kymmenen prosenttia väestöstä kuoli nälkään tai kulkutauteihin. Ihmisiä piinasivat esimerkiksi pilkkukuume, punatauti ja isorokko.
Aurora Karamzinin nimi elää edelleen Helsingin Diakonissalaitoksen korttelissa Helsinginkadun varrella.
Helsingin Diakonissalaitos oli ensimmäinen yksityissairaala, ja sen toiminta alkoi Karamzinin rahoittamana vähävaraisille naisille suunnattuna kahdeksanpaikkaisena kulkutautisairaalana. Pahimman epidemia-aallon väistyttyä siellä ryhdyttiin antamaan sairaanhoidon opetusta.
Aurora Karamzinin nimi elää edelleen Helsingin Diakonissalaitoksen korttelissa Helsinginkadun varrella. Siellä sijaitsee pitkäaikaisasunnottomien asuintalo Auroratalo, jonka paikalla oli vuoteen 2006 asti hotelli Aurora. Diakonissalaitokselta löytyy myös Aurora-sali.
Vuonna 1898 otetussa kuvassa Aurora Karamzin poseeraa 90-vuotispäivänään Hakasalmen huvilan portailla. Edessä toinen lemmikkikoirista, toinen oli talvella menehtynyt lumihankeen. Kuva K. E. Ståhlberg/Museovirasto
Hakasalmen huvilan tunnetuin asukas
Myös Helsingin keskustassa Finlandia-talon vieressä sijaitseva Hakasalmen huvila liittyy kiinteästi Aurora Karamziniin. Hän oli nykyään kaupunginmuseon näyttelytilana toimivan rakennuksen tunnetuin asukas, ja huvilaa kutsutaankin Karamzinin huvilaksi. Se oli hänen vanhuudenkotinsa kuolemaan asti. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.
Aurora Karamzinin kuoleman jälkeen huvila on ollut museokäytössä. Sen kokoelmiin päätyi muutamia hänestä muistuttava esine, kuten Auroran matkasamovaari ja kopio kuuluisasta Le Grand Sancy -timantista, jonka Karamzin sai huomenlahjaksi ensimmäiseltä aviomieheltään, mutta jonka hän joutui myymään Paul-pojan valtavien pelivelkojen takia.
Hakasalmen huvila sijaitsee Helsingin keskustassa ja on nykyisin kaupunginmuseon näyttelytilana. Kuva vuodelta 1996, Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingissä tunnetun hyväntekijän ja yhteiskunnallisen vaikuttajan nimi löytyy monesta kohteesta. Niitä ovat esimerkiksi Aurorankatu, Auroran sairaala, Auroransilta, eduskunnan kirjastossa oleva Aurora-sali ja Karamzininranta.
Träskändan kartano oli Karamzinin oikea koti
Espoossa Aurora Karamziniin liittyy Träskändan kartano. Hän vietti siellä kesiään vuoteen 1895 asti. Kartano oli tullut hänelle tutuksi jo lapsena, sillä hän muutti sinne 12-vuotiaana perheensä kanssa palattuaan tätinsä luota Pietarista. Myöhemmin Karamzin osti kartanon isäpuoleltaan ja piti sitä oikeana kotinaan.
Träskändan kartano oli Aurora Karamzinin omistuksessa yli 50 vuotta, ja hänen aikanaan siellä pidettiin loistokkaita juhlia. Muun muassa Venäjän keisari Aleksanteri II kävi siellä Suomen vierailullaan. Käynnistä on muistona kartanon pihassa keisarin vierailua varten rakennettu pyöreähkö käymälä, jonka seinät oli alunperin vuorattu silkillä.
Träskändan kartanon lähiseudulta Espoosta löytyy yhä monta kohdetta, jotka on nimetty kuuluisan kartanonomistajan mukaan, kuten Auroran päiväkoti, Auroran koulu, Aurorakoti, Auroran kappeli, Auroran vastaanottokoti, Karamzinin koulu, lasten kulttuurikeskus Aurora ja K-Supermarket Aurora.
Aurora-ruusu sai nimensä Karamzinilta
Suomen Ruususeura valitsi vuoden 2020 ruusuksi Auroran. Kaupunginpuutarhuri luultavasti istutti 1950-luvulla löytöruusun, jota oli löydetty kahdesta paikasta Helsingissä. Ruusulajikkeen varsinaista nimeä ei tunneta, mutta ruusu on nimetty Aurora Karamzinin mukaan.
Aurora-ruusu kukkii juhannuksesta eteenpäin. Sen keltaiset kerratut kukat tuoksuvat miedosti ja ovat kooltaan 6–7 senttimetriä. Aurora-ruusu kasvaa lähes kaksimetriseksi ja sen oksissa on tanakoita harmaita piikkejä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
