Caj Bremer näyttelynsä tunnelmissa pari päivää ennen avajaisia Espoon Tarvaspäässä. Näyttelypäällikkö Anne Pelin pitelee kehyksiä. Kuva: Maija Saari
Caj Bremer ja yllättävä paluu Karjalaan
Kuvaajalegenda Caj Bremer ihmettelee välillä, mitä hän vielä maan päällä tekee. Takaisin Karjalaan -näyttely on omiaan osoittamaan hänen merkityksensä.
Kuka sanoo, että menneeseen ei voisi palata? Näin käy esimerkiksi valokuvaajille kaiken aikaa, kun he antavat arkistokuviensa kuljettaa takaisin kuvaushetkiin.
Suomalaisen valokuvajournalismin grand old manille, Caj Bremerille (87), tarjoutui yllättävä mahdollisuus matkata vuosikymmenien takaiseen Neuvosto-Karjalaan, kun Gallen-Kallelan Museon väki kiinnostui hänen vuosina 1979–1982 taltioimistaan matkakuvista.
Tuolloin Bremer teki Helsingin Sanomien toimittajan Sakari Määttäsen kanssa Karjalaan kaikkiaan viisi vierailua.
Bremeriä näyttelypyyntö yllätti siinäkin mielessä, että hän ei kuvannut matkoillaan näyttely mielessään, vaan päivälehti toimeksiantajanaan.
Caj Bremer Gallen-Kallelan Museossa. Näyttelyssä esillä olevasta kuvasta välittyy virkamiesten jäyhä asenne.
60 vaikuttavaa mustavalkokuvaa
Viideltä Karjalan matkalta jäi paljon kuvia, joita ei ole koskaan julkaistu. Näyttelyssä nähdään 60 mustavalkokuvaa, jotka nyt vedostettiin negatiiveista. Valintatyön ovat tehneet näyttelyä kuratoivat valokuvaajat Hans von Schantz ja Martti Jämsä.
"Sekin, että joku muu valitsee kuvat puolestani näyttelyyn, on minulle uutta", naureskelee Bremer hyväntuulisena Gallen-Kallelan Museon edustalla.
Hän vitsailee valinnanvallan antamisesta muiden käsiin.
"Jos minusta olisi valokuvanäyttely postuumisti, pyrkisin varmaan pilven reunaltakin vaikuttamaan valintoihin."
Haastattelun alkumetreistä asti Bremer huokuu valoa ja elämäniloa. Kun hänen salaisuuttaan utelee, mies virnistää.
"Pitäähän ihmisellä olla salaisuutensa. Mutta minullakin on vakavia kausia. Monet ystävistäni ovat jo kuolleet ja välillä ihmettelen, mitä minä vielä täällä teen."
Takaisin Karjalaan -näyttely on omiaan osoittamaan, kuinka tärkeää dokumentaarista työtä Bremer on tehnyt. Hän muistaa Karjalan-matkat elävästi. Yksi hänen tavoitteestaan oli kulkea karelianisti I.K. Inhan jalanjäljissä tunnetuilla Karjalan laulumailla.
Jos minusta olisi valokuvanäyttely postuumisti, pyrkisin varmaan pilven reunaltakin vaikuttamaan valintoihin."
Irtiottoja viinanhuuruisista riiteistä
Toiveet vapaasta liikkumisesta ja valokuvaamisesta kariutuivat kuitenkin matka toisensa jälkeen, kun askelmerkit olivat tiukasti Moskovan komennossa. Tuohon aikaan Karjala oli suljettu ja sinne pääsi Suomesta ainoastaan erikoisluvalla.
Bremerin onnistui kuitenkin silloin tällöin pujahtaa politrukkien näköpiiristä ja irtautua vodkanhuuruisista tutustumisriiteistä kylien ympäristöjä ikuistamaan.
Näistä kuvista henkii pysähtynyt aika, oma- ja vieraanvaraisuus. Naiset kantavat kirvestä vyötäröllään essuun käärittynä tai ovat airot kainalossa menossa aamukalaan.
"Itse en kokenut, että ihmiset olisivat tuolloin nähneet nälkää, mutta selväähän se oli, että ilman omia kasvimaita heillä ei olisi ollut tarpeeksi ruokaa. Eikä meidän annettu nähdä kaikkea."
Takaisin Karjalaan -näyttely on Caj Bremerille taiteilijana uudenlainen kokemus.
Vanha Valamo jäi näkemättä
Sisälle Valamon vanhaan luostariin Bremer ja Määttänen eivät monista lupauksista huolimatta päässeet koskaan. Viides ja viimeinen reissu osoittautui kuvaajalle kaikkein turhauttavimmaksi, ja hiljalleen lehdistönkin nälkä uutisoida oloista rajan takana oli laantunut.
Kuvaaja muistelee kuitenkin mielellään matkallaan kohtaamiaan ihmisiä.
"Sain puhua vapaasti suomea ja välillä pääsimme sellaisiin kyliin, jossa saattoi uskoa Lönnrotin kävelevän vastaan."
Bremer painottaa karjalaisten vieraanvaraisuutta.
"Ja he olivat välittömiä myös kameran edessä."
Valokuvanäyttely: Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä, 10.9.2016–15.1.2017 Gallen-Kallelan Museossa. Näyttelystä on myös julkaistu kirja Caj Bremer – Takaisin Karjalaan.
Caj Bremer esittelee valokuvanäyttelyä Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä sunnuntaisin 18.9., 16.10., 13.11.2016 ja 8.1.2017 kello 13.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suuren taiteilijan vaimon Mary Gallénin elämä avautuu näyttelyssä – arki oli jatkuvaa rahapulaa ja muuttamista
Hyvä elämäMuhkeaviiksisen Akseli Gallen-Kallelan suomalaiset tuntevat, mutta kuka oli hänen vaimonsa Mary Gallén? Näyttely nostaa esiin suuren taiteilijan vaimon.
