Mary Gallén osallistui miehensä Akseli Gallen-Kallelan töihin opettelemalla veistämään, toimimalla mallina ja kutomaan esimerkiksi ryijyä miehensä suunnitelman mukaan. Öljyvärimaalaus Mary kutoo on vuodelta 1905.
Suuren taiteilijan vaimon Mary Gallénin elämä avautuu näyttelyssä – arki oli jatkuvaa rahapulaa ja muuttamista
Muhkeaviiksisen Akseli Gallen-Kallelan suomalaiset tuntevat, mutta kuka oli hänen vaimonsa Mary Gallén? Näyttely nostaa esiin suuren taiteilijan vaimon.
Astuttuaan sisään jykevään Tarvaspään ateljeerakennukseen vierailija kohtaa yllättäviä esineitä: vanhan Singer-ompelukoneen, käsineiden kaavat ja ompelutarvikkeita, kesken olevat Ruusu-ryijyn ja ristipistotyön. Vitriinissä on esillä naisen juhlapuku ja siihen kuuluva viuhka.
Esillä on myös maalauksia, joissa kaikissa on selvästikin sama nainen, Mary Gallén, eri-ikäisenä. Hänet on kuvattu 15-vuotiaana neitona, nuorena morsiamena ja kangaspuiden ääressä kutovana naisena.
Gallen-Kallelan museon ensi syksyyn asti avoinna oleva näyttely Yhtä säätöä nostaa esiin naisen, joka oli suuren taiteilijan Akseli Gallen-Kallelan taustavoima, avustaja, tukija ja rakkain malli: hänen vaimonsa Mary Gallénin. Ensi syksynä tulee kuluneeksi 150 vuotta hänen syntymästään.
Moni suomalainen on tietämättään katsellut lempeäkatseista Mary Gallénia. Hän toimi miehensä mallina esimerkiksi Madonna-maalauksessa pariskunnan esikoisen Marjatan kanssa. Hänet nähdään tämän maalauksissa myös Väinämöisen käsivarsia väistelevänä Ainona ja Lemminkäisen äitinä.
Hovineuvoksen tyttäreksi syntyneen Mary Gallènin elämä Akseli Gallen-Kallelan rinnalla ei ollut helppoa.
Lisäksi hän avusti puolisoaan maalaamalla, valmistamalla ja kultaamalla kehyksiä, veistämällä, ompelemalla maalausten malleille vaatteita ja valokuvaamalla. Hän valmisti miehensä suunnittelemia tekstiilejä, kuten tyynyjä ja peittoja.
Kirjeissään äidilleen hän kuvasi yhteistä työskentelyuä sanomalla "me maalaamme".
Taiteilijaperheessä oli jatkuva rahapula
Hovineuvoksen tyttäreksi syntyneen Mary Gallènin elämä Akseli Gallen-Kallelan rinnalla ei ollut helppoa. Aviomiestä on kuvattu eläväksi seuramieheksi, työssään impulsiiviseksi ja sielultaan levottomaksi.
Molemmat olivat varakkaista ruotsinkielisistä suvuista, mutta heidän yhteiselämässään rahapula oli jatkuva.
Heille syntyi kolme lasta, mutta vanhin, Marjatta, kuoli kurkkumätään nelivuotiaana.
Taiteilijaperheen asuinpaikat vaihtuivat paikkakunnalta toiselle. Välillä taas mentiin Lontooseen, Berliiniin, Firenzeen tai Afrikkaan. Keniassa he asuivat kaksi vuotta. Matkustaminen 1900-luvun alussa ei ollut helppoa eikä nopeaa.
Vaikka arkielämä oli vaihtelevaa, Mary Gallén osasi nauttia elämästä. Esimerkiksi Afrikan-matkalla hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”En koskaan olisi uskonut, että tulisin niin onnelliseksi.”
Kaikissa olosuhteissa taiteilijan vaimo pyöritti perheen arkea ja taloutta.
Musikaalisesti lahjakas Gallén hankki lisätuloja perheelle pitämällä soitto-oppilaita ainakin Tarvaspäässä. Se oli perheelle tärkeä tulonlähde. Hän oli aloittanut pianonsoiton seitsemänvuotiaana, ja nuorena hän myös soitti orkesterissa.
Tarvaspään flyygeli on ollut paikoillaan ateljeen salissa jo 1920-luvulla. Soitin hankittiin alun perin Ruoveden Kalelaan.
Akseli Gallen-Kallela kuuluu Suomen merkittävimpiin taiteilijoihin. Ennen kaikkea häntä pidetään suomalaiskansallisen taiteen uranuurtajana. Hän kuoli vuonna 1931. Mary Gallen menehtyi 16 vuotta myöhemmin 78-vuotiaana.
Yhtä säätöä – Mary Gallénin elämää -näyttely 2.9. asti Gallen-Kallelan museossa Espoossa. Pääsymaksu 5/7/9 e, alle 18-v. ilmaiseksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Henkioppaita, valoa ja kulkijoita – moni nimekäs suomalaistaiteilija haki vaikutteita okkultismista ja esoteriasta
Hyvä elämä1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esoteria oli länsimaissa muoti-ilmiö. Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja vähemmän tunnettujen kultakauden taiteilijoiden teoksiin voi tutustua nyt Villa Gyllenbergin näyttelyssä Helsingissä.
