Viisi vuotta Charlie Hebdon terrori-iskun jälkeen käytävässä oikeudenkäynnissä syytetään yhteensä neljäätoista henkilöä iskun suunnittelusta ja päätekijöiden avustamisesta. Kuva: Lehtikuva / AFP.
Charlie Hebdon terrori-iskun oikeudenkäynti alkoi – tutkija pitää Muhammed-pilakuvien uudelleen julkaisemista riskinä
Tammikuussa 2015 Charlie Hebdo -lehteen tehdyssä terrori-iskussa sai surmansa 12 ihmistä. Jihadismitutkija Juha Saarinen arvioi, että pilakuvat ovat tärkeää materiaalia terroristien rekrytoinnissa.
Pariisissa on alkanut oikeudenkäynti satiirilehti Charlie Hebdoa vastaan tammikuussa 2015 tehdystä terrori-iskusta. Syytettyinä on neljätoista henkilöä, joita epäillään terrori-iskun suunnittelusta ja avustamisesta.
Keskiviikkona 7. tammikuuta kello 11.30 paikallista aikaa veljekset Saïd ja Chérif Kouachi hyökkäsivät rynnäkkökiväärein aseistautuneina Charlie Hebdon toimitukseen, jossa oli meneillään lehden viikkopalaveri. Iskussa kuoli 12 ihmistä.
Länsimainen yhteiskuntajärjestelmä on jihadistisen ideologian näkökulmasta niin epäislamilainen, että sitä tulee vastustaa kokonaisuudessaan.
Isku oli kosto siitä, että Charlie Hebdo oli julkaissut islamia halventavan erikoisnumeron, joka sisälsi muun muassa pilakuvia profeetta Muhammedista.
Kaksi päivää iskun jälkeen Kouachin veljesten tuttava Amédy Coulibaly otti Hypercacher-nimisessä koshermyymälässä panttivankeja vaatien veljesten vapauttamista. Panttivankidraamassa sai surmansa neljä juutalaista. Kaikki iskujen päätekijät kuolivat poliisin luoteihin.
Oikeudenkäynti voi ehkäistä radikalisoitumista
Jihadismitutkija Juha Saarinen arvioi oikeudenkäynnin merkitystä jihadismin näkökulmasta. Hänen mukaansa koko länsimainen yhteiskuntajärjestelmä on jihadistisen ideologian näkökulmasta niin epäislamilainen, että sitä tulee vastustaa kokonaisuudessaan. Siten millään yksittäisellä tuomiolla ei ole esimerkiksi pelotevaikutusta jihadistien näkökulmasta.
– Jihadistien ideologiassa länsimaat ylipäänsä edustavat lähtökohtaisesti islamille vihamielistä, hyökkäävää tahoa, joten tällaista viestiä on vaikea saada perille. Kun 2000-luvun alkupuolen terrori-iskujen seurauksena Länsi-Euroopassa kiristettiin terrorismirikoslainsäädäntöä, monet paikalliset jihadistit näkivät sen vain seurauksena länsimaiden vihamielisyydestä islamia ja muslimikansalaisia kohtaan, ei niinkään reaktioina jo tehtyihin terrori-iskuihin, Saarinen toteaa.
Terrorismista annetuilla tuomioilla saattaa kuitenkin olla radikalisoitumista ehkäisevä vaikutus.
– Kovat rangaistukset ja etenkin yhteiskunnan kyky tuoda terrorismiin osallistuneet henkilöt oikeuden eteen vastaamaan teoistaan saattaa paikallisesti nostaa kynnystä osallistua riskialttiiseen aktivismiin. Se viestittää laajemminkin sitä, että tällaiseen toimintaan osallistumiseen suhtaudutaan moraalisesti, poliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti erittäin vakavasti, Saarinen arvioi.
Pariisissa osallistui oikeudenkäyntiin myös malilaistaustainen koshermyymälän työntekijä Lassana Bathily, joka pelasti juutalaisten henkiä panttivankitilanteessa tammikuussa 2015. Kuva: Lehtikuva / Reuters
Pilakuvat ovat tärkeää materiaalia terroristien rekrytoinnissa
Muslimimaailma tuomitsi Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn iskun heti tuoreeltaan jyrkästi. Terrorismintutkijat ovat korostaneet, että kaikki jihadismiin myönteisesti suhtautuvat muslimit eivät kuitenkaan itse ole valmiita siirtymään väkivaltaan.
Juha Saarisen mukaan tutkijoilla ei ole tietoa, kuinka paljon Charlie Hebdon terrori-isku on saanut sympatiaa jihadismista kiinnostuneiden tai sitä kannattavien henkilöiden keskuudessa.
– Jihadistipiireissä isku luonnollisesti sai laajan kannatuksen. Sen sijaan ei tiedetä, minkä verran isku sai kannatusta niissä piireissä, jotka ainoastaan sympatisoivat tai muilla tavoin tukevat jihadistista liikettä, Saarinen sanoo.
Pilapiirrokset esitetään vain viimeisimpänä islamia ja muslimeita vihaavan lännen hyökkäyksenä islamia vastaan.
– Juha Saarinen
Charlie Hebdon pilakuvat ovat Saarisen mukaan kuitenkin jihadistien rekrytoinnissa tärkeää materiaalia, koska jihadistien mielestä pilakuvat ovat todiste siitä, että länsi vihaa islamia.
– Tällaiset kohut ovat myös toimineet yksittäisille jihadistisille aktivisteille, verkostoille, organisaatioille ja aseellisille ryhmille erinomaisena tilaisuutena edistää omaa lännenvastaista narratiiviaan. Tällöin pilapiirrokset esitetään vain viimeisimpänä islamia ja muslimeita vihaavan lännen hyökkäyksenä islamia vastaan, Saarinen sanoo.
Juha Saarinen. Kuva: Lehtikuva
Charlie Hebdo otti uudestaan riskin
Nyt alkaneen oikeudenkäynnin yhteydessä Charlie Hebdo julkaisi uudestaan profeetta Muhammadia esittävät pilakuvat. Näitä kuvia on lehden kannessa kaksitoista, ja niiden yhteydessä on saateteksti ”kaikki tämä vain tämän vuoksi”.
Ainakin jo Pakistan ehti tuomita pilakuvien uudelleen julkaisemisen. Juha Saarinen ei ota kantaa, vähentyisikö radikalisoituminen, mikäli tällaista kuvia ei enää julkaistaisi. Hän pitää kuitenkin Charlie Hebdon uusintajulkaisua erittäin suurena turvallisuusriskinä.
– Profeettaa esittävien pilakuvien uudelleenjulkaisu korottaa varsin todennäköisesti lehden toimitukseen kohdistuvaa turvallisuusriskiä, Saarinen sanoo.
– Tämä varmasti huomioidaan toimitusrakennuksen turvallisuudesta vastaavien ja Ranskan turvallisuusviranomaisten arvioissa, hän sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ideologia ei tee kenestäkään ekstremistiä” – tutkija Marko Juntusen mukaan radikalisoitumisen taustalla ovat aina henkilökohtaiset kokemukset
AjankohtaistaKirkko ja kaupunki haastatteli islamin tutkimuksen dosenttia Marko Juntusta radikalisoitumisesta. Juuri ennen jutun julkaisua Norjassa tapahtui viisi kuolonuhria vaatinut veriteko, jonka tekijä oli radikalisoitunut.
