– Mitä enemmän nostetaan esiin muslimien ja ei-muslimien välisiä ristiriitoja, sitä helpompi terroristien on sanoa, että he eivät pidä meistä, Hadji sanoo.
Ahmed Hadji oli 26-vuotias, kun terroristin pommi räjähti hänen edessään – nyt rauhantyöhön perehtynyt aktivisti tekee kaikkensa, ettei Ugandan nuoriso radikalisoidu räjäyttämään niitä lisää
Hadji on muslimi, jonka mielestä muunuskoisia ei pidä yrittää pakottaa. ”Maailmankansalaisten yhteiskunta ei voi rakentua yhden islamilaisen näkökulman varaan.”
Oli sunnuntai heinäkuun 11. päivä vuonna 2010. Ugandalainen Ahmed Hadji istui ystäviensä ja kollegoidensa kanssa maansa pääkaupungissa Kampalassa Kyadondo-rugbystadionille rakennetussa katsomossa, jonka päätyyn oli pystytetty valtavan iso televisioruutu.
Meneillään oli Etelä-Afrikassa järjestetyn jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun loppuottelu, jossa vastakkain olivat Hollanti ja Espanja.
Tätä kertoessaan Hadji istuu Kirkon Ulkomaanavun kahvihuoneessa. Ulkomaanapu rahoittaa Hadjin perustamaa järjestöä Muslim Youth Development Forumia. Järjestö tekee uskontokasvatustyötä, jossa ugandalaisille nuorille kerrotaan, mitä islam on ja mitä se ei ole. Ugandan 40-miljoonaisesta väestöstä muslimeja on arviolta vajaat 14 prosenttia.
Tarina, jota Hadji nyt kertoo, johti tuon järjestön syntyyn.
– Tuona heinäkuun iltana ilmassa oli erityisen suuren juhlan tuntua ja paljon jännitystä. Olin siihen aikaan hyvin intomielinen jalkapallofani. Suosikkijoukkueeni oli Hollanti, joka oli edennyt taistelemaan kullasta, Hadji kertoo.
Kun ottelua oli jäljellä vain muutamia minuutteja, Hadji kuuli valtavan pamauksen.
– Yhtäkkiä kaikki oli pikimustaa. Ympärillä oli paljon savua, enkä nähnyt mitään. Silmälasini putosivat maahan. Kuulin vain paljon huutoa. Ihmiset kutsuivat perheenjäsentensä ja rakkaittensa nimiä. Kun yritin löytää silmälasini, tajusin, että käteni koski lähellä istuneen naisen ruumista. Menetin tajuntani, Hadji kertoo.
Kun hän tuli tajuihinsa, silmiä häikäisivät sairaalan kirkkaat valot. Vähitellen selvisi, että stadionilla aivan hänen lähellään oli räjähtänyt pommi.
– Kun istuin sairaalassa, sisään tuli toimittajia, jotka kertoivat, että ”he” olivat tehneet iskun. Kysyin, ketkä siis olivat tehneet. He vastasivat, että muslimit, Hadji sanoo.
– Myös minä olen muslimi, hän sanoo.
Kampalan terrori-iskussa käytettiin kolmea pommia. Kaksi räjähti rugbystadionilla, mutta niitä aiemmin oli yksi itsemurhapommittaja kävellyt sisään Ethiopian Village -nimisen ravintolan kisakatsomoon ja räjäyttänyt siellä itsensä. Viranomaiset löysivät myös neljännen pommin, mutta se ei koskaan räjähtänyt.
Uskonnollisia saarnamiehiä on kuunneltava kriittisesti
Vastuun Kampalan iskuista otti itselleen tuolloin vielä länsimaissa melko tuntematon somalialainen terroristijärjestö al-Shabaab. Iskut olivat kosto siitä, että Uganda oli lähettänyt sotilaita Somaliaan. Shabaab on arabian sana, joka tarkoittaa nuorisoa. Terrori-iskun tekijät olivat itse kasvaneet Kampalassa Katwen slummialueella äärimmäisessä köyhyydessä.
– Omassa ympäristössäni pääsyy radikalisoitumiselle on taloudellinen. Iskujen tekijöiksi värvätään köyhyydestä kärsiviä ihmisiä. Monet radikalisoituneista nuorista ovat työttömiä, Ahmed Hadji sanoo.
– Hallituksemme ei käytännössä tee mitään, mikä parantaisi nuorten ihmisen mahdollisuuksia työmarkkinoilla, hän sanoo.
Vaikka he itse sanoisivat olevansa voimakkaasti uskonnollisia, heillä ei siitä huolimatta ole todellista ymmärrystä islamista.
– Ahmed Hadji
Järjestötyön ohessa Hadji tekee väitöskirjaa uskonnollisista konflikteista ja rauhantyöstä. Radikalisoituminen on hänen mielestään usein yhteydessä voimakkaaseen uskonnolliseen kokemukseen. Ongelmana on, että radikalisoituvalla nuorella ei ole riittävää teologista ymmärrystä uskon sisällöstä.
– Monilta Lähi-idän ja Afrikan sarven nuorilta puuttuu ymmärrys, mistä islamin uskossa on kysymys. Monet eivät osaa edes lukea, eivätkä he tunne islamilaisia lähteitä. Vaikka he itse sanoisivat olevansa voimakkaasti uskonnollisia, heillä ei siitä huolimatta ole todellista ymmärrystä islamista, Hadji sanoo.
– Kun nuorilta puuttuvat välineet kriittiseen ajatteluun, jolla he voisivat kyseenalaistaa saamansa hengellisen opetuksen, he ovat terroristijärjestöjen hengellisten johtajien esittämien tulkintojen varassa. Tällöin he oppivat, että jos tapat viattoman sivullisen, saat automaattisesti pääsylipun taivaaseen, Hadji sanoo.
Köyhyys ei yksin selitä terrorismia
Ahmed Hadji puhuu islamilaisesta terrorismista avoimesti ja suorasanaisesti. Häntä kauhistutti lukea uutisia viime pääsiäisenä yli 250 uhria vaatineesta Sri Lankan pommitusten sarjasta.
Yksi terrori-iskun tekijöistä oli nimeltään Fathima Ilham. Hän osallistui iskuun yhdessä miljoonaomaisuuden kartuttaneen aviomiehensä kanssa. Ilham itse oli raskaana. Iskussa hän räjäytti itsensä ja kohdussa olevan lapsen lisäksi kolme poikaansa.
Ahmed Hadji oli kesäkuun puolivälissä konferenssivierailulla Suomessa tilaisuudessa, jonka järjestivät Crisis Management Initiative, Kirkon Ulkomaanapu ja Ulkoministeriö.
Tapaus osoittaa, että köyhyys selittää terrorismia vain osaksi. Hadji toivoo, että suurvaltapolitiikan todelliset vallankäyttäjät eivät kohtelisi ihmisiä pelinappuloinaan. Aina edes valtiojohtajat eivät kykene puuttumaan siihen, että terrorismin rahoittajat voivat olla yksityisiä miljardöörejä.
– Miten on mahdollista, että terroristijärjestöt ovat niin hyvin ja teknisesti varusteltuja? Terroristit piileksivät viidakoissa, joten miten he ylimalkaan kykenevät murtamaan turvajärjestelyt ja pääsevät iskemään suurkaupunkien keskustoissa, kuten Nairobissa vuonna 2013, Hadji kysyy.
– Minulla ei ole suoraa vastausta tähän, hän sanoo.
Terrorismia ei saada kitketyksi pois
Ahmed Hadji uskoo, että itse terrorismikompleksi on kokonaisuus, jota ihmiskunta ei enää voi kitkeä kokonaan pois. Terrorismista on tullut itse ihmisiä suurempi koneisto.
– Meillä jokaisella on rooli, josta käsin me ruokimme tuota koneistoa. Pelkästään lentokenttien massiiviset turvatarkastukset ovat osoitus terrorismin mahdista. Hadji sanoo.
Pelkästään se, että muslimivaatteisiin pukeutunut ihminen joutuu turvatarkastukseen, vaikka se olisi hänen oma etunsa, palvelee Hadjin mukaan terroristien tavoitteita.
– Kun terroristit rekrytoivat uusia jäseniä, he voivat osoittaa sormella, että näettekö, juuri noin meitä kohdellaan. Mitä enemmän nostetaan esiin muslimien ja ei-muslimien välisiä ristiriitoja, sitä helpompi terroristien on sanoa, että he eivät pidä meistä, Hadji sanoo.
Kuka sanoo, että jokaisen Brysselista, Suomesta ja Norjasta Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan asti pitäisi uskoa ja rukoilla niin kuin sinä.
Jihad- ja vastajihad-liike ruokkivat toinen toistaan, sillä molemminpuolisten ennakkoluulojen lisääntyessä terroristien on helppo osoittaa rekrytointikampanjoissaan, kuinka muslimeja vihataan.
– He voivat sanoa, että siinäs näitte, meistä ei pidetä, joten liittykää meihin taistellaksemme uuden kalifaattidynastian puolesta, Hadji kuvailee.
Monien islamistijärjestöjen tavoitteena on Hadjin mainitsema kalifaatti, jonka tarkoitus on vähin erin laajeta koko maailmaa koskevaksi.
– Mutta kuka itse asiassa sanoo, että sinun sääntöjesi tulee koskea kaikkia? Kuka sanoo, että jokaisen Brysselista, Suomesta ja Norjasta Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan asti pitäisi uskoa ja rukoilla niin kuin sinä, Hadji kysyy.
”Myös kirkot ovat politisoitumassa”
Samaan muottiin pakottaminen on syy siihen, että Ahmed Hadji on hyvin kriittinen myös suhteessa niihin poliittisen islamin suuntauksiin, joissa kyllä vastustetaan terrorismia. Keskeisin tällainen liike on Egyptissä vuonna 1928 perustettu Muslimiveljeskunta, jonka johtohahmoihin kuulunut Mohammed Mursi kuoli hiljattain.
– Muslimiveljeskunta on lähinnä eliitin ryhmittymä. Monet sen liikkeen jäsenet ovat lännessä koulutettuja lääkäreitä ja insinöörejä, joista on tullut poliittisia aktivisteja, Hadji sanoo.
Hänen mukaansa Muslimiveljeskunta on monella tapaa moderni liike, joka pyrkii pitämän islamilaisen tradition elinvoimaisena yhteiskunnassa muun muassa lainsäädännön avulla. Hadjin mielestä tämä on vielä islamilaisesta näkökulmasta ymmärrettävä ajatus. Ongelma on, että Veljeskunta uskoo vielä elävänsä yhtenäiskulttuurissa.
– Nykyaikainen maailmankansalaisten yhteiskunta ei voi rakentua yhden islamilaisen näkökulman varaan. Yhteiskunnassa on myös ei-muslimeja. Miten heidän kanssaan voitaisiin elää tasaveroisesti? Hadji kysyy.
– Modernin yhteiskunnan tulee olla avoin erilaisille ryhmittymille. Ihmisille täytyy antaa uskonnonvapaus, Hadji toteaa.
Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta Muslimiveljeskunta vastustaa väkivaltaa ja terrorismia, mutta Ahmed Hadjia häiritsee liikkeen ulossulkevuus.
– Se on yhden asian liike, joka pakottaa kaikki samaan muottiin. Modernin yhteiskunnan tulee olla avoin erilaisille ryhmittymille. Ihmisille täytyy antaa uskonnonvapaus, Hadji sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että kun monissa Afrikan maissa valtiot ovat heikkoja eivätkä kykene hoitamaan valtiollisia velvollisuuksiaan, monet kirkotkin ovat ottaneet niitä yhteiskunnallisia rooleja, jotka kuuluisivat valtiolle.
– Tämä on nouseva trendi Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, joissa hallinnon eliitti välittää vain itsestään. Ja kun diktaattorit eivät piittaa kansalaisista, uskonnolliset järjestöt ottavat valtiolle kuuluvan roolin. Myös kirkot ovat politisoitumassa. Juuri tällaisessa tilanteessa myös al-Shabaab loi kannatuspohjansa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
YMCA:n Nuorten rauhanpalkinto myönnettiin helsinkiläiselle Camilla Ojalalle – ”Jos ei ole rauhaa, ihmisoikeudet ja kehitys kärsivät”
Ajankohtaista28-vuotias Camilla Ojala tahtoo tehdä juuri rauhantyötä, koska se on edellytys monelle muulle asialle.
