Kidutus jättää traumoja, jotka eivät parane itsestään.
Kidutuksen uhrien hoitamiseen on saatava pysyvä rahoitus, vaatii Helsingin Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos on pian 30 vuoden ajan hoitanut kidutuksen uhreja.
Helsingin Diakonissalaitos vaatii pysyvää rahoitusta kidutuksen uhrien hoitamiseksi. Nykyään kidutuksen uhrien hoitaminen perustuu määräaikaiseen hankerahoitukseen.
– Jatkuvuus on potilassuhteiden kannalta äärimmäisen tärkeää: hoidamme ja kuntoutamme haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden perusturvallisuus on valmiiksi järkkynyt, sanoo traumoihin erikoistunut terapeutti Lotta Carlsson Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksesta.
– On kohtuutonta, että Suomi ei pysty takaamaan näille ihmisille pysyviä hoitosuhteita toimimattoman rahoitusjärjestelmän vuoksi, Carlsson toteaa Helsingin Diakonissalaitoksen tiedotteessa.
Psykotraumatologian keskus on kuntouttanut kidutuksen uhreja vuodesta 1993 alkaen. Keskuksessa tehdään ensisijaisesti potilastyötä, mutta myös koulutetaan, konsultoidaan ja työnohjataan valtakunnallisesti viranomaisia, sote-ammattilaisia ja muita pakolaisten kanssa työskenteleviä.
Tällä hetkellä Psykotraumatologian keskuksessa toimii kolme erikoissairaanhoitotasoista moniammatillista työryhmää, joista yksi keskittyy kidutettujen aikuisten kuntoutukseen, toinen kidutettujen lasten ja perheiden kuntoutukseen, sekä kolmas sotatraumatisoituneiden pakolaisten kuntoutukseen. Kidutettujen aikuisten kuntoutusta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Kahden muun hankkeen rahoitus tulee vielä vuoden 2022 loppuun saakka Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta.
– Määräaikaiset hankkeet päättyvät vuoden vaihteessa, ja tieto mahdollisista uusista rahoituksista saadaan aikaisintaan joulukuussa. Tämä johtaa siihen, että hankkeiden potilassuhteet pitää päättää, ja osaavat tiimit hajoavat työntekijöiden hakeutuessa muihin töihin – jälleen kerran, kuvailee tilannetta Psykotraumatologian keskuksen toiminnasta vastaava hankepäällikkö Mika Paasolainen.
– Toivoisin todella, että viestimme kuultaisiin valtion taholla. Paras lahja pyöreitä vuosia täyttävälle kidutettujen kuntoutustoiminnalle olisi sen pysyvyyden ja pitkäjänteisen työn turvaaminen. Epävarmuus ja rahoituksen katkonaisuus on kestämätöntä sekä kidutuksen uhrien että kidutustraumoihin erikoistuneiden harvojen ammattilaisten näkökulmasta, sanoo Paasolainen.
Sunnuntaina 26. kesäkuuta vietetään YK:n Kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vähintään joka neljäs turvapaikanhakija on joutunut kidutetuksi, mutta turvapaikkaprosessissa heidät tunnistetaan vain harvoin – Pakolaisneuvonta on estänyt jo 13 oikeusmurhaa
Hyvä elämä AjankohtaistaPahimmassa tapauksessa kidutettuja uhkaa palautus kotimaahan, jossa he saattavat joutua vainon kohteeksi ja kuolemanvaaraan.
