Marta Aliide Jakovskin ohjaama Fundamentalist on Von Krahl -teatterin ensimmäinen tuotanto, jolla on ollut yli 100 näytöstä. Kuva: Jana Mätas
Draaman kaari viehättää – viisi kotimaista näytelmää, joissa käsitellään uskoa
Suomalaisessa näytelmäkirjallisuudessa uskon kysymyksistä ja kristinuskosta on kirjoitettu lukuisia esityksiä. Teatteri on oiva paikka tutkia uskontoa ja jumalasuhdetta.
Kristuksen morsian (2010)
Heini Junkkaalan Kristuksen morsian on näytelmä, joka käsittelee teemoissaan identiteettiä, uskoa sekä kirkon vaikeaa suhdetta homouteen. Näytelmä sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vuonna 2010.
Kristuksen morsian kertoo Marionista, joka suunnittelee avioliittoa naisystävänsä kanssa. Hän kokee hengellisen herätyksen ja liittyy yllättäen konservatiiviseen Simeon-seurakuntaan. Hän alkaa uskoa homoseksuaalisuudesta eheytymiseen.
Marionin äiti on luterilaisen seurakunnan pappi ja näkee tyttärensä valinnan uhkana omille arvoilleen, koska simeonilaiset vastustavat naispappeutta ja homoseksuaalisia suhteita. Näytelmän teemaksi nousee kysymys siitä, mikä on kristinuskon suhde ihmisen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen, sekä miten yksilö hyväksyy itsensä ja muut ihmiset.
Kari Paljakka ohjasi Junkkaalan näytelmän pohjalta samannimisen tv-elokuvan Ylelle vuonna 2014. Elokuvan pääroolissa nähtiin Marion-tyttärenä Iida Kuningas ja hänen äitinsä ja liberaalin papin roolin tulkitsi Miitta Sorvali.
Kristuksen morsian -draamaelokuvassa Marion (oik. Ida Kuningas) haluaa mennä naimisiin Julian (Niina Koponen) kanssa, mutta kokee saaneen merkin Jumalalta luopua suhteesta. Kuva: Pasi Rytkönen / Yle
Sadinmaan rippikoulu (2023) ja Toisenlainen iltahartaus (2001)
“Minun uskon ytimessä on kokemus. Eikä vain minun uskon vaan myös kristinuskon ytimessä on kokemus. Se ei ole syntynyt tutkijanpöydällä väitelauseita muotoillen tai kirkolliskokouksissa kompromisseja vääntäen. Kristinusko on syntynyt haltioitumisesta, järkytetyksi tulemisesta, ilmestyksestä. Kun Jeesuksen seuraajat kohtasivat ylösnousseen Kristuksen, kun Paavali kohtasi hänet Damaskoksen tiellä, sai halosta päähän ja kaatui sokeana maahan tai Luther armonkokemuksessaan.”
Sadinmaan rippikoulu on vuonna 2023 ensi-iltansa saanut musiikillinen monologinäytelmä. Näytelmä on teologi Kai Sadinmaan eräänlainen rippikoulun raamattutunti, jossa kristinuskon ydinajatukset kaivetaan esiin ja uuteen valoon.
Monologissa haastetaan tyypillisimmät teologiset valtarakenteet ja tarjotaan uusia näkökulmia kirkon olemassaoloon, rakkauskysymyksiin, ihmisen tekoihin ja itse Jumalaan. Sadinmaa on esittänyt näytelmää eri puolilla Suomea ja se on yhä hänen ohjelmistorepertuaarissaan.
Sadinmaan aikaisempi monologi Toisenlainen iltahartaus elää ja porskuttaa myös näyttämöillä. Ylelle Kuunnelmaksi alun perin kirjoitettu monologi sai ensi-iltansa Radio 1:ssä 2001. Radioteatterin version ohjasi Kristian Smeds ja monologin tulkitsi näyttelijä Erkki Hetta. Julkaisunsa jälkeen kuunnelma sai Koura-palkinnon ja edusti Suomea Prix Italia -kilpailussa.
Toisenlaisessa iltahartaudessa miespappi esittää puheenvuoron kirkosta, pappeudesta, uskosta ja ihmisyydestä. Alkuperäinen kuunnelma on kirjoitettu peräpohjolan murteella. Kuunnelmasta on dramatisoitu näytelmäsovitus sekä Turussa (2004) että Sadinmaan kotiseuduilla Kemissä (2019). Teoksesta on parhaillaan tekeillä kolmas teatterisovitus.
Kai Sadinmaa kiertää teattereissa tunnin mittaisella rippikoulu-monologilla. Kuva: Jussi Virkkumaa
Fundamentalisti (2000)
Juha Jokelan näytelmässä Fundamentalisti kaksi ihmistä keskustelee uskosta. Markus on liberaalimpi uudistushenkinen pappi, joka tapaa vanhan ystävänsä Heidin vuosikymmenten jälkeen. Heidi on fundamentalisti ja pitää Raamattua kirjaimellisesti totena. Henkilöiden välille syntyy henkinen karhunpaini, jossa kumpikin joutuu arvioimaan uudelleen mihin uskoo ja miksi.
Fundamentalisti kantaesitettiin Teatteri Jurkassa vuonna 2006 ja palkittiin Pohjoismaisella näytelmäkirjailijapalkinnolla. Näytelmä on käännetty yhdeksälle eri kielelle, ja tänä vuonna Helsingin juhlaviikkojen ohjelmassa se nähdään vironkielisenä versiona. Von Krahl -teatterissa 2021 ensi-iltansa saanut Fundamentalist on Kai Aareleidin virontama.
Miksi Saara nauroi (2003)
”Kaikki te minun tarinani tiedätte. Ei siinä ole edes mitään tarinaa. Olette kirjanne lukeneet. Koko maailmahan tietää, miksi Saara nauroi. Onko kukaan kysynyt minulta, miksi Saara nauroi? Ei tietenkään.”
Miksi Saara nauroi on monologikokoelma, jossa pääosassa ovat Raamatun naiset. Näytelmä puhaltaa henkiin Raamatun naisista muun maussa Lilithin, Eevan, Saaran, Raakelin, Lean, Martan, Maria Magdaleenan sekä Jeesuksen äidin Marian. Monologi kertoo naisista, vaimoista, äideistä, ja tyttäristä – siten kun he oman roolinsa ovat kokeneet.
Teos sisältää pieniä näytelmällisiä kertomuksia Merja Revolta sekä viideltä muulta kirjoittajalta. Repo kirjoitti tarinoista puolet ja ohjasi näytelmästä esityksen Tampereen Työväen Teatteriin vuonna 2003. Monologin vaativan roolisuorituksen teki näyttelijä Minna Hokkanen. Miksi Saara nauroi – Raamatun naisten kertomuksia julkaistiin kirjana vuonna 2005, ja se sijoittui kolmanneksi Vuoden kristillinen kirja -kilpailussa.
Heini Tola ohjasi Papin perheen vuonna 2018. Perheen kuopuksen Maijun roolin (vas.) teki Mirjami Heikkinen. Vanhoillista isää näytteli Jukka Pitkänen. Perheen äitiä esitti Ella Pyhältö. Kuva: Mitro Härkönen / Teatteri Avoimet Ovet
Papin perhe (1891)
”Pastori: Mitä ovat nuo niin sanotut uudet aatteet: naiskysymys, työväenkysymys, yleinen äänivalta, - mitä ne muuta ovat kuin juuri samoja itsekkäisyyden ja vallanhimon ilmauksia? Jussi: Ajan henki pyytää auttaa kaikkia ihmisellisiin oikeuksiinsa, se ei salli, että toisia poljetaan, toisia nostetaan.”
Aattellisia ristiriitoja ja ihmissuhteita tutkiva Minna Canthin näytelmä Papin perhe on suosittu teatterikappale ammatti- ja harrastajateattereiden ohjelmistoissa. Näytelmän asetelma vanhojen näkökulmien ja uusien ajatusten yhteentörmäämisestä on ajaton.
Papin perhe on Minna Canthin tunnetuin ja esitetyin näytelmä. Se kertoo Pastori Henrik Valtarin perheestä ja kahden eri sukupolven ajatusmaailmojen ristiriidoista.
Perheen kolme lasta pohtivat omaa asemaansa ja haastavat isänsä vanhoillisia näkemyksiä elämästä ja olemassaolosta. Perheen vanhin poika Jussi kieltäytyy työskentelemästä isänsä uskonnollisessa lehdessä Aamuruskossa. Jussin mielestä isän näkemykset uskosta ovat synkät, ja hän kritisoi pappisisän huolipuhetta kansakunnasta ja vapaamielistä suuntauksista.
Näkemyserot kärjistyvät niin pahoiksi, että pastori kieltää oman poikansa. Vanhin tyttäristä Hanna noudattaa kuuliaisesti isänsä sanelemia, häntä koskevia päätöksiä, mutta kipuilee sitä, että hänen ympärillään riidellään. Perheen nuorin Maiju haaveilee näyttelijän urasta, jota isä vastustaa. Nuorikko tekee oman päänsä mukaan ja karkaa unelmiensa perässä junalla Helsinkiin.
Papin perhe poikkeaa Minna Canthin muista näytelmistä siinä, että näytelmässä ei ole pahoja ihmisiä, ja lopulta kaikki päättyy sopuun ja harmoniaan. Viimeisessä näytöksessä isä ja poika sopivat, vaikka pitävätkin edelleen näkemyksistään kiinni. Maijukin palaa kotiin isäänsä syleillen kukkaisvihoilla kiiteltynä näyttelijänä. Perheen toinen tytär Hanna toteaa lopussa, että kaikkein tärkeintä on aina rakkaus.
Vironkielinen fundamentalisti Helsingissä
Von Krahl -teatterin esitys Fundamentalist nähdään Helsingin juhlaviikoilla 20.-21. 8.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Näytelmän esityskieli on viro.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kai Sadinmaa pitää kevään ajan rippikoulua Koko-teatterin näyttämöllä
HengellisyysEntisen papin vuorovaikutuksellisessa esityksessä luvataan palata kristinuskon juurille ja päivittää se tähän aikaan.
