Matthias Grünewaldin teos Isenheimin luostarikirkkoon valmistui noin vuonna 1515. Kuva: Maija Saari, lähdekuvat: Matthias Grünewaldin maalaamat (1470–1528) Isenheimin alttaritaulut /Wikimedia commons. Taustalla säveltäjä Giovanni Battista Pergolesin (1710 – 1736) nuottimerkinnät.
Ei aihetta synkistelyyn – Musiikkitoimittaja Risto Nordell innostaa pääsiäismusiikin äärelle
Säveltäjät kautta aikojen ovat tutkineet teoksissaan pääsiäisen tapahtumia: Jeesuksen ristinkuolemaa Golgatalla, Marian tuskaa ja lopulta Jumalan Pojan ylösnousemusta ja valon voittoa.
Pääsiäisen alla kirkot eri puolilla maata täyttyvät musiikista. Kirkoissa soivat klassisen musiikin teokset, jotka ovat säilyneet läpi vuosisatojen ja tulevat aina uusien sukupolvien löytämiksi.
Jos klassinen musiikki ei tunnu omalta, musiikkitoimittaja Risto Nordellilla on muutama ajatus kannustukseksi.
– Istu rauhallisesti paikallesi ja avaa korvasi ja sydämesi sillä lailla, että olet vastaanottavainen.
Erityisesti pääsiäisen aikaan esitettävää musiikkia Nordell kutsuu kärsimysmusiikiksi.
– Katolinen, protestanttinen ja luterilainen kirkkomusiikkiperinne keskittyy pääsiäisenä kärsimykseen.
”Antaudu parhaalle mahdolliselle pääsiäismusiikille, sillä se on parasta soivaa teologiaa”, sanoo musiikkitoimittaja Risto Nordell. Kuva: Sirpa Päivinen
Kaikki kolme teosta soivat pääkaupunkiseudulla
Risto Nordell työskenteli lähes 40 vuoden ajan Ylellä aina loppuvuoteen 2025. Hänen aikanaan ihanne kylmän analyyttisestä lähestymistavasta musiikkiin on täydentynyt kokemuksellisuudella, tunteilla ja tarinallisuudella.
Nordell on lupautunut analysoimaan pääkaupunkiseudun musiikkitarjonnasta kolmea teosta, jotka ovat Dietrich Buxtehuden Membra Jesu nostri, Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater ja Joseph Haydnin Seitsemän sanaa ristillä.
Ne ovat eri aikakausilta ja sointikuvallisesti ja tyylillisesti hyvin erilaisia.
Ei kuulijan tarvitse jäädä synkistelemään näiden teosten äärelle.
– Nämähän käsittelevät hyvin rankkoja aiheita. Mutta kaikissa näissä on myös valoisuutta ja kirkkautta. Ei kuulijan tarvitse jäädä synkistelemään näiden teosten äärelle. Kyllä kristityt tietävät, mikä on pääsiäisen lopputulos.
– Olisi ihanteellista, jos ihminen pystyisi menemään kaikkiin näihin konsertteihin. Hän saisi jännän kuvan, millaista kirkkomusiikki eri vuosisadoilla on ollut, Nordell innostuu.
Buxtehuden teoksessa kuultaa morsiusmystiikka
Urkumusiikin soittotekniikkaa kehittänyt, säveltäjä Dietrich Buxtehude työskenteli Lyypekin Marian kirkon kanttorina. Tyylillisesti hän edustaa pohjoissaksalaista varhaisbarokin aikakautta. Saksaan barokki oli levinnyt Italiasta, missä se oli alkanut muovautua 1600-luvun alussa.
Buxtehuden Membra Jesu nostri vuodelta 1680 on teos, jota laajuutensa vuoksi kutsutaan myös pienoisoratorioksi. Siinä käydään läpi Kristuksen ruumiinosia, mikä on hyvin omalaatuista.
– Teksti on vähän pietistissävyinen kärsimysrunoelma. Jeesuksen ruumiinosille – jaloille, polville, kämmenille, kyljille, rintakehälle, sydämelle ja kasvoille – on jokaiselle oma kantaattinsa.
Teoksesta on tunnistettavissa 1100–1200-luvuille tyypillistä morsiusmystiikkaa. Kristus on kuin sulhanen – ylkä – ja sielu kuin morsian. Sielu kaipaa Kristuksen yhteyteen.
Vaikka ollaan kärsimyksessä, se ei ole traagista.
– Kutsuisin tätä melkein romanttiseksi musiikiksi. Mystissävyistä se ainakin on ja emotionaalisesti niin rikasta, että aivan kuin tihkuu romantiikkaa.
– Vaikka ollaan kärsimyksessä, se ei ole traagista. Kärsimystä katsotaan kuin ylösnousemuksen silmälasien läpi.
Jos Nordell etsisi kuvataiteesta vastinparin tälle musiikille, se olisi Isenheimin luostarikirkon kuuluisa alttaritaulu Jeesuksesta ristillä. Teoksen on maalannut Matthias Grünewald.
Pergolesin teoksella on tunnettu ihailija
Vain 26-vuotiaana kuolleen italialaissäveltäjä Pergolesin Stabat Mater vuodelta 1736 osuu barokin ja galantin tyylin taitoskohtaan. Teos kertoo Jeesuksen äidin Marian murheesta ristin äärellä.
– Jos Neitsyt Mariaa ei olisi ollut, koko länsimaisen musiikin ja kuvataiteen historia olisi paljon köyhempi.
Pergolesi tunnetaan parhaiten koomisten oopperoiden ja kirkkomusiikin säveltäjänä.
– Jos teoksen sanat olisivat toiset, tämä menisi täysin italialaisesta koomisesta oopperasta.
Stabat Materin tilasi aikoinaan napolilainen munkkiveljeskunta. Teos on sävelletty kahdelle laulajalle ja soitinyhtyeelle, ja se sisältää aarioita ja duettoja.
– Ehkä veljeskunnalla ei ollut fyffeä tilata isompaa bändiä. Toisaalta voi ajatella, että kun soitinyhtye on pieni, se luo intiimin tilan.
– Buxtehuden hartauteen verrattuna tämä teos kuulostaa maallisemmalta. Bach tykkäsi tästä teoksesta valtavasti. Hän on lainannut Stabat Materista musiikillisia teemoja.
Haydnin teos vie meditatiiviseen tilaan
Joseph Haydn kuuluu Mozartin ja Beethovenin ohella wieniläisklassismin tunnetuimpiin säveltäjiin. Vuoden 1787 pitkäperjantaiksi sävelletty Seitsemän sanaa ristillä on sointikuvaltaan poikkeava, eikä siinä lauleta ollenkaan.
– Se, että tässä ei lauleta, oli aikoinaan radikaali veto. Haydn kyllä teki tästä myöhemmin myös oratorioversion.
Teos käynnistyy ensimmäisellä sanalla, Kristuksen rukouksella Isä, anna heille anteeksi ja päättyy seitsemänteen sanaan Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.
Osat ovat adagio-tempoisia, siis hitaita.
– Nykyajan nopeatempoisuuden keskellä voi olla pieni kilvoitus mennä kuuntelemaan tätä. Teos tarjoaa rauhaa istuskella ja mietiskellä. Musiikki on erittäin kaunista ja harmonista ja voi tarjota meditatiivisen kokemuksen.
”Kannustan kaikkia mahdollisuuksien mukaan kirkkoihin seuraamaan matkaa pääsiäiseen, vaikka juuri musiikkia kokien”, sanoo kirkkomuusikko ja kouluttaja Anna Pulli-Huomo. Kuva: Katri Ketola
Pääsiäisen juhla-aika jatkuu pitkään
Myös kirkkomuusikko ja kouluttaja Anna Pulli-Huomo Kirkkohallituksesta tunnistaa pääsiäisen musiikkiperinteen keskittyvän kärsimykseen.
– Jotenkin siihen on jääty kiinni luterilaisen, pietistisen ajattelun jälkijunassa.
– Ja helposti voi käydä niinkin, että kun on koko kevät paahdettu kohti pääsiäistä, niin voimat sitten loppuvat pääsiäispäivään. Vaikka voisihan pääsiäisen riemujuhla jatkua helatorstaihin ja helluntaihin asti.
Seurakuntien musiikillinen anti on yhä monipuolista, vaikka musiikkibudjeteista on leikattu. Musiikki on ja pysyy toiminnan ytimessä.
– Martti Lutherista se jo lähtee, että me olemme soiva kirkko, soiva Sanan kirkko, Pulli-Huomo sanoo.
– Jo Lutherille oli hyvin merkityksellistä, että tarjolla oli evankeliumin julistamista myös laulettuna.
– Kirkkoisä Augustinus on vuorostaan sanonut, että joka laulaa, rukoilee kahdesti.
Musiikkitilaisuuksia järjestettiin viime vuonna Suomen evankelis-luterilaisissa kirkoissa noin 16 300, ja ne tavoittivat 1 870 000 suomalaista.
– Kannustan kaikkia mahdollisuuksien mukaan kirkkoihin seuraamaan matkaa pääsiäiseen, vaikka juuri musiikkia kokien, Pulli-Huomo sanoo.
Katso pääsiäisen ajan konsertit pääkaupunkiseudun kirkoissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arvo Pärtin musiikki auttaa keskittymään, meditoimaan ja olemaan tässä hetkessä – ”Konsertti voi ravistella”
Hengellisyys Hyvä elämäPyhän Laurin kirkossa ja Myyrmäen kirkossa pääsee Terje Kukkin suunnittelemalle aikamatkalle Arvo Pärtin sävellysten maailmaan.
