Terje Kukk tutustui aitiopaikalla virolaisen säveltäjän teoksiin jo pienenä pianistina. Hänellä on kaunis ja historiaa huokuva työympäristö Vantaan Pyhän Laurin kirkossa.
Arvo Pärtin musiikki auttaa keskittymään, meditoimaan ja olemaan tässä hetkessä – ”Konsertti voi ravistella”
Pyhän Laurin kirkossa ja Myyrmäen kirkossa pääsee Terje Kukkin suunnittelemalle aikamatkalle Arvo Pärtin sävellysten maailmaan.
Arvo Pärt -konsertit ovat aina suosittuja, tietää Tikkurilan seurakunnan kanttori Terje Kukk. Siksi Vantaalla järjestetään Arvo Pärt -konsertti sekä idässä että lännessä, ensin Pyhän Laurin kirkossa ja sitten Myyrmäen kirkossa.
– Pärt tunnetaan ympäri maailman meditatiivisesta musiikistaan, joka auttaa hiljentymään ja hidastamaan sekä saamaan kontaktin oman sisimpään, Kukk sanoo.
Tämä on juhlavuosi, sillä Arvo Pärt täytti 11. syyskuuta 90 vuotta. Pärt on virolainen nykyklassisen musiikin säveltäjä.
Inspiraatiota gregoriaanisesta laulusta
Arvo Pärtin kehittämää musiikkityyliä kutsutaan tintinnabulaksi. Sana on latinaa ja tarkoittaa ”pienet kellot”. Tyyli kuulostaa yksinkertaiselta, ja se perustuu jatkuvaan toistoon.
– Pärtin musiikki soi parhaiten sakraalitilassa. Se vaati sellaista akustiikkaa ja tilaa kuin esimerkiksi Pyhän Laurin kirkossa on, Terje Kukk sanoo.
– Melodiakulut Pärtin sävellyksissä ovat hitaita, ja ehkä siksi musiikki tuo mieleen pienet kellot. Kulut toistuvat ja soinnut jäävät kaikumaan.
Pärtillä oli jo nuorena tiivis suhde Jumalaan, mutta neuvostoaikana se oli ongelmallista.
Monella voi olla mielikuva juuri Pärtin kuuluisimmasta tyylistä, mutta Arvo Pärt 90 vuotta -konserttia suunnitellessaan Kukk on lähtenyt liikkeelle henkilökohtaisesta näkökulmasta ja musiikki etenee kronologisessa järjestyksessä.
– Olen kasvanut Arvo Pärtin musiikin kanssa. Haluan tuoda esiin, millainen Pärt oli silloin, kun olin nuori ja kuinka hänen musiikkinsa muuttui ja kehittyi. Tintinnabula-tyylin hän kehitti 1970-luvun alussa.
Pärtin musiikki on saanut inspiraationsa osittain gregoriaanisesta laulusta. Hänen eniten esitettyihin teoksiinsa kuuluvat Für Alina, Fratres ja Spiegel im Spiegel.
Theodor Höijerin 1890-luvulla suunnittelema koristus ympäröi Vantaan Pyhän Laurin kirkon urkupillejä.
Lastenlauluista pianonsoittoon ja kuorolauluun
Terje Kukk on kotoisin Virosta. Hän muutti Suomeen vuonna 1990. Ensin Kukk työskenteli kanttorina Orimattilassa, ja sen jälkeen työt jatkuivat Tikkurilan seurakunnassa.
Jo päivähoidossa Kukk lauloi Arvo Pärtin säveltämiä lastenlauluja, joita kuuli radiostakin. 7-vuotiaana Kukk aloitti musiikkikoulussa piano-opinnot. Pärtiltä löytyi pienelle pianistille pianokappaleita soitettavaksi.
– Olin koulussa kolmannella tai neljännellä luokalla, kun Tallinnan laulujuhlilla laulettiin Pärtin tunnettua koululaisten laulua Koulutie. Myöhemmin Pärtin lauluja tuli vastaan kuorolauluissa. Pärt on kulkenut aina mukanani.
Kukkin musiikkikoulun opettaja tunsi Pärtin hyvin. Opettaja sai häneltä käsin kirjoitetut nuotit sittemmin kuuluisaksi tulleesta pianoteoksesta. Painetut nuotit ilmestyivät myöhemmin.
– Soitin Für Alinaa näistä käsin kirjoitetuista nuoteista vuonna 1976. En voi täysin varmasti sanoa, olinko ensimmäinen, joka sitä kappaletta soitti, mutta ainakin olin ensimmäisten joukossa, Kukk kertoo.
Hän oli silloin 13-vuotias ja koki haastavaksi päästä sisälle kappaleeseen. Teknisesti se ei Kukkin mielestä ollut vaikea.
– Olin nuorena sanonut äidilleni, etten ymmärrä Für Alinaa – siinä oli paljon nuotteja, mutta en osannut vielä löytää sisältöä.
– Nuorena vain soitti hitaasti ja nätisti kaikki nuotit. Aikuisena Pärtin teoksiin pääsee sisään eri tavalla ja pystyy tulkitsemaan nuotteja.
Vantaan Pyhän Laurin kirkossa soitetaan Steinway & Sons -flyygelillä.
"Aikuisena Pärtin teoksiin pääsee sisään eri tavalla ja pystyy tulkitsemaan nuotteja", Terje Kukk sanoo.
Kymmenen vuotta sitten Kukk lauloi Pärtin sävellyksiä Audite Kamarikuorossa, jossa laulajat ovat musiikin ammattilaisia, musiikinopiskelijoita ja kokeneita kuorolaulajia.
– Pärtin kuoroteokset ovat yleensä aika vaativia. Tavalliset kuorot eivät helposti ota niitä ohjelmaansa. Auditessakin jouduimme hikoilemaan aika kovasti, että saimme kappaleet soimaan.
Myös elokuvissa on käytetty Pärtin musiikkia. Kukk tunnistaa niistä tintinnabula-tyylin heti. Hänen mieleensä tulee 1970-luvulla ilmestynyt virolainen Ukuaru-elokuva.
– Ukuaru kertoo yhteiskuntaluokista ja rakkaudesta. Siinä kuultava Ukuaru vals on tunnettu, mutta sen taas ei uskoisi olevan Pärtin sävellys.
Hengellinen vivahde ei sopinut neuvostoaikaan
Useiden vuosien ajan Arvo Pärt on ollut maailman eniten esitetty elossa oleva taidemusiikin säveltäjä. Pärt aloitti pianonsoitolla Rakveren lasten musiikkikoulussa. Musiikkiakatemiassa hän rupesi opiskelemaan säveltämistä.
– Pärtillä oli jo nuorena tiivis suhde Jumalaan, mutta neuvostoaikana se oli ongelmallista. Kun hän yritti tuoda musiikkiin hengellistä vivahdetta, se ei Neuvostoliiton vallan alla mennyt läpi, Terje Kukk kertoo.
Vuonna 1980 Pärt muutti Itävaltaan, ja sieltä hän lähti pian Saksaan. Pärt asui pitkään Berliinissä, mutta Viron itsenäistymisen jälkeen hän muutti takaisin kotimaahansa ja asuu nykyisin siellä.
"Pärtin musiikin parissa on hyvä vaan olla. Tule kirkon penkille istumaan, laita silmät kiinni ja vain ole se tunti, kun soinut ja sävelet pyörivät ympärillä", ehdottaa Terje Kukk.
Kukkin mielestä Pärtin konsertista nauttii sellainen ihminen, joka haluaa keskittyä, meditoida ja olla tässä hetkessä.
– Jos tykkää Metallicasta ja musiikista, joka ravistelee volyymilla ja rajuudella, Pärtin konsertti ei ehkä käy. Mutta Pärtin konsertti voi ravistella ihmistä toisella tavalla.
Arvo Pärt 90 vuotta -juhlakonsertti su 28.9. klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, ja ma 29.9. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vantaan seurakuntien kamarikuoro ja Vox Gaudiosa -kuoro, joita johtavat Terje Kukk ja Mari-Annika Heikkilä. Terje Kukk, piano ja urut, ja Ruusu Heikkilä, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Aina siellä on ollut joku, jonka puoleen olen kääntynyt” – Laulaja Juha Tapio kuvaa uskoaan
HengellisyysYleensä niukasti henkilökohtaisesta elämästään kertova laulaja Juha Tapio avautui Kirkkopäivillä Jumala-suhteestaan sekä rimpuilustaan syyllisyyden ja vajavaisuuden tunteiden kanssa.
