Englanninkielinen messu Tikkurilassa yhdistää ihmiset eri taustoista – jo joka neljäs vantaalainen on vieraskielinen
Vantaan seurakunnissa aloitti maaliskuussa pappi Sirpa Tolppanen, joka tekee töitä pitkälti englanniksi.
Miksiköhän minulla on tänään valkoista yllä, pappi Sirpa Tolppanen kysyy alttarin ääreen kokoontuneilta lapsilta.
– Koska talvi on tulossa, ehdottaa yksi.
Veikkaus on hyvä, mutta ei ihan oikein: väri liittyy siihen, että vietetään ensimmäistä adventtia ja iloa kuvastava valkoinen on tänään päivän liturginen väri.
Koolla on englanninkielinen messuyhteisö, joka käyttää itsestään nimeä International Lutheran Church in Vantaa ja joka on osa Vantaan seurakuntien toimintaa.
Tänään messu on alkanut sillä, että joukko palmunoksia heiluttelevia seurakuntalaisia on kävellyt alttarille Tolppasen johdolla. Sen jälkeen lapset siunataan alttarilla ja messu jatkuu suomalaiselle luterilaiselle tuttua kaavaa seuraten.
Elvir James Sumaoang, 8, kävi toivomassa messussa soittaneelta Mikko Rajalalta filippiiniläistä laulua nimeltä Pananagutan.
Käsiohjelmasta pystyi seuraamaan messun kulkua. Laulut löytyivät ELW Evangelical Lutheran Worship -kirjasta, joka on käytössä myös Yhdysvaltojen ja Kanadan evankelis-luterilaisissa kirkoissa.
Sirpa Tolppanen aloitti työt Vantaalla maaliskuussa 2024. Adventtimessussa heiluteltiin palmunoksia.
Messu on tapa osoittaa vieraanvaraisuutta
Sirpa Tolppanen aloitti pappina Vantaan seurakunnissa maaliskuussa 2024. Englanninkielisen messuyhteisön rakentaminen lähti tarpeesta: vuonna 2023 jo 26,9 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Erilaiset taustat ja kielet ovat toki näkyneet ja kuuluneet seurakunnissa jo pitkään. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnassa toimii englantia ja suomea yhdistävä Friendship Mass eli Ystävämessu.
Uuden yhteisön ensimmäistä messua vietettiin Tikkurilan kirkolla pääsiäisenä, ja jokaviikkoinen messu on järjestetty syyskuusta lähtien. Messussa käy noin 30–40 ihmistä kerrallaan, ja määrä on ollut kasvussa.
Osa on tullut kirkolle itse, osa löytänyt tiedon messusta netistä, osa on tullut mukaan kaverin kutsusta.
Ihmisiä on monesta eri maasta ja taustasta, joukossa myös kahden kulttuurin perheitä.
– Osa on tullut kirkolle itse, osa löytänyt tiedon messusta netistä, osa on tullut mukaan kaverin kutsusta, Tolppanen kertoo.
Muutakin toimintaa on: on käyty yhdessä retkellä Nuuksiossa, ja edellispäivänä osa porukasta on käynyt kokeilemassa, millaista on pelata rantalentistä sisätiloissa.
Yhteisössä ihmiset voivat tutustua toisiinsa, oppia toisiltaan ja jakaa elämää. Toiveita saa esittää ja kykyjään saa käyttää, olemisen ja tekemisen muodot vielä kehittyvät.
– Messussa on tietty perusstruktuuri, joka on hyvä pitää tietynlaisena, mutta on paljon asioita, joita voidaan muokata. Olemme esimerkiksi pyytäneet ihmisiltä musiikkitoiveita, kysyneet, mikä on heille tuttua kristillistä musiikkia. Yksi konkreettinen kysymys on ollut se, millaista musiikkia messussa on, Tolppanen kertoo.
Hän ajattelee, että englanninkielinen messu on yksi tapa olla vieraanvarainen.
– Se on kristillinen hyve, johon meitä kutsutaan myös kirkkona, Tolppanen sanoo.
Osa porukasta kokoontui askartelemaan seimiasetelmia ennen messua. Mukana olivat Kiinasta Suomeen muuttaneet Ark Niu, Sissi Niu ja tytär Ahava Niu.
Englanninkielisen messuyhteisön messu Tikkurilan kirkolla 1.12.2024. Pappina toimi Sirpa Tolppanen.
Yhteisö on löytynyt Googlen kautta ja tulemalla kirkkoon
Messun jälkeen on perinteiseen suomalaiseen tapaan kirkkokahvit. Gaurav Mukherjee lauloi ja soitti messussa ensimmäistä kertaa itse tekemänsä kappaleen.
– Kappale kertoi siitä ehdottomasta rakkaudesta, jota Jumala on meille antanut ja Jeesuksesta, hän kertoo.
Mukherjee on kotoisin Intiasta. Hän asui ja opiskeli ensin Vaasassa, mutta jatkaa nyt opintojaan Vantaalla ja toi messuun myös kaksi kämppäkaveriaan.
Mukherjee oli kristitty jo Intiassa ja opiskeli teologiaa. Nyt hän opiskelee kokiksi. Hän puhuu hindiä, bengalia ja englantia ja vähän suomeakin.
– Löysin tämän messun googlaamalla. Etsin Vantaalta kirkkoa, johon voisin tulla.
Hän kertoo olleensa myös Vaasassa seurakunnan toiminnassa mukana. Siinä sai hyvin tuntumaa suomalaiseen kulttuuriin.
– Vapaaehtoisena seurakunnassa muun muassa grillasin makkaraa, hän kertoo nauraen.
Kävin täällä Tikkurilan kirkolla rukoilemassa ja kohtasin papin, Sirpan.
Virgilio Sumaoang muutti Filippiineiltä Suomeen kolme vuotta sitten. Myöhemmin perässä tulivat vaimo Elaine Sumaoang ja lapset Elissa Grace, 16, ja Elvir James, 8. Heidän äidinkielensä on tagalog, mutta he puhuvat myös englantia.
Englanninkielisestä messusta kuuli ensin perheen äiti.
– Olin etsinyt kirkkoa, jonne tulla. Kävin täällä Tikkurilan kirkolla rukoilemassa ja kohtasin papin, Sirpan. Hän kertoi, että täällä on englanninkielinen messu, Elaine Sumaoang kertoo.
Isä Virgilio on saanut töitä kiinteistöhuoltoalan yrityksestä ja äiti Elaine siivoojana. Lapset käyvät koulua.
Perhe on kotiutunut Vantaalle, vaikka moni asia onkin aivan toisin kuin Filippiineillä. Elvir-poika on hiljattain ihmetellyt, miksi lumi ensin tuli maahan ja sitten katosi. Lunta ihmeellisempi juttu taitaa kuitenkin olla valon vaihtelu.
– Täällä pitää katsoa kellosta, mikä aika päivästä on. Joskus pitää sanoa pojalle, että kyllä, nyt pitää mennä nukkumaan, vaikka ei ole vielä pimeää tai päinvastoin, että nyt ei ole ilta, vaikka on jo pimeää, Virgilio Sumaoang kertoo.
Englanninkielinen messu pidetään Tikkurilan kirkolla joka sunnuntai klo 12. Tietoa muusta seurakuntien toiminnasta englanniksi löydät Vantaan seurakuntien englanninkielisiltä sivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tikkurilan seurakunnan kielikerhossa opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä
Hyvä elämäMaahanmuuttajille suunnattua kielikerhoa vetää diakonissa Mirja Jalo. Tavoitteena on käydä yhdessä vapaata ja kannustavaa keskustelua.
