null Alppilan kirkolla kokoontuu kiinankielinen seurakunta, joka tekee lähetystyötä, mutta varoo puhumasta politiikkaa –”Kiinassa uskontona olivat marxilaisuus ja ateismi”

Kiinankielisen työn pappi Paulos Huang on kääntänyt luterilaista teologiaa kiinaksi.

Kiinankielisen työn pappi Paulos Huang on kääntänyt luterilaista teologiaa kiinaksi.

Alppilan kirkolla kokoontuu kiinankielinen seurakunta, joka tekee lähetystyötä, mutta varoo puhumasta politiikkaa –”Kiinassa uskontona olivat marxilaisuus ja ateismi”

Pienestä raamattupiiristä on kasvanut 20 vuodessa jumalanpalvelusyhteisö, joka tekee lähetystyötä Kiinassa.

Huomista en ymmärrä, mutta tiedän, kuka pitää siitä huolen. Tiedän, kuka pitää minua kädestä...”

Alttarille heijastetut laulun sanat kertovat siitä, että murheiden keskellä on Joku, joka kuljettaa meidät kohti huomista, tapahtuipa mitä tahansa.

Osa seurakuntalaisista levittää kätensä avoimuuden merkiksi, toiset painavat päänsä kumaraan. Kiinankielisessä jumalanpalveluksessa Alppilan kirkossa luetaan, rukoillaan, saarnataan ja lauletaan kiinaksi. Tunnelma on keskittynyt ja harras.

– Kun tulin Suomeen opiskelijaksi 21-vuotiaana, en tiennyt kristinuskosta mitään. Kaksi vuotta myöhemmin käännyin kristityksi. Se oli suorastaan ihme. Minulle on tärkeää kuulua seurakuntaan, jossa puhutaan äidinkieltäni, kertoo Cathryne Lee.

Suomalaisessa kulttuurissa uskonasioista ei juuri ole tapana puhua, mutta ne ovat minulle tärkeitä asioita. 

– Josef He

John Wangille kävi hieman samoin.

– Kiinassa uskontona olivat marxilaisuus ja ateismi, joita valtion kouluissa opetettiin 1980-luvulla. Muita vaihtoehtoja ei ollut. En tiennyt kristinuskosta mitään ennen kuin tapasin vaimoni, hän kertoo.

Kiinankielisellä yhteisöllä ei ole omaa kanttoria eikä urkuria, vaan musiikista vastaa vapaaehtoisten ryhmä. Usein jumalanpalveluksissa avustaa pianistina Sibelius-Akatemian opiskelija Josef He.

– Suomalaisessa kulttuurissa uskonasioista ei juuri ole tapana puhua, mutta ne ovat minulle tärkeitä asioita, hän sanoo.

Suomessa akateemista uraa luonut Cathyrine Lee sanoo, että hänen kääntymisensä kristityksi ”oli ihme”.

Suomessa akateemista uraa luonut Cathyrine Lee sanoo, että hänen kääntymisensä kristityksi ”oli ihme”.

Kiinan kieli levisi Suomeen venepakolaisten mukana 1980-luvulla

Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta kokoontuu kirkkoteelle ja -kahville. Pääkaupunkiseudun kiinankielisen työn pappi Paulos Huang kertoo, että ensimmäiset kiinankieliset kristityt tulivat Suomeen 1980-luvun alussa.

– He olivat Vietnamin venepakolaisia. Tuolloin 1980-luvulla muutamat Suomen Lähetysseuran papit alkoivat tehdä kiinankielistä työtä pääkaupunkiseudulla, Huang kertoo.

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä Taivaallisen rauhan aukiolla järjestettiin vuonna 1989 opiskelijamielenosoituksia, joita tukahduttamaan komennettiin armeija.

– Opiskelin silloin yliopistossa Pekingissä. Seuraavana vuonna maisterintutkinnon loppuvaiheissa arvomaailmani oli romahtamassa. Silloin tutustuin kristittyyn koulukaveriin ja näin ensimmäistä kertaa elämässäni Raamatun, Huang muistelee.

Vaikka halu tulla kristityksi oli kova, järki sanoi muuta. Lopulta ystävä vakuutti Huangille, että itse asiassa ihminen itse ei voi synnyttää uskoa itsessään, vaan sen antaa aina lahjaksi Jumala itse.

Meillä on voimakas lähetysnäky, sillä maahanmuuton ja muun yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena Suomesta on tullut lähetyskenttä.

– Paulos Huang

– Tulin Suomeen opiskelijaksi vuonna 1991. Minut kastettiin 1992. Opiskeluaikana osallistuin raamattupiiriin, jota järjesti omassa kodissaan Pirkka Mikkola. Hän oli kasvanut Taiwanissa ja puhui sujuvaa kiinaa, Huang kertoo.

Juuri tästä raamattupiiristä kasvoi nykyinen luterilainen kiinankielinen seurakunta. Virallisesti kiinankielinen luterilainen työ alkoi vuonna 2002. Vuonna 2014 Paulos Huangin työparina aloitti Ruth Zhang.

– Aluksi kiinankielisessä seurakunnassa ei ollut ollenkaan lapsikastetta, koska ei ollut lapsia. Myöhemmin seurakuntalaiset perustivat perheitä, ja nyt meillä on satakunta aktiivista lasta ja nuorta, Huang sanoo.

Yksi toisen sukupolven seurakuntalainen on isänsä John Wangin mukana jumalanpalvelukseen osallistunut Silas Wang. Miksi hän osallistuu jumalanpalvelukseen?

– No, tulin tänne tietty vanhempieni vuoksi, hän letkauttaa.

Nykyään kiinankielisessä seurakunnassa kasvaa jo toinen sukupolvi. Lois (vas.) ja Jasmine osallistuivat saarnan aikana lasten pyhäkouluun.

Nykyään kiinankielisessä seurakunnassa kasvaa jo toinen sukupolvi. Lois (vas.) ja Jasmine osallistuivat saarnan aikana lasten pyhäkouluun.

Monille maahanmuuttajille sanan- ja uskonnonvapaus ovat vieraita ilmiöitä

Suomessa on jo yli 14 000 äidinkielenään kiinaa puhuvaa ihmistä. Alppilan kirkolla kokoontuvan kiinankielisen seurakunnan toimintaan osallistuu nelisen sataa jäsentä.

– Meillä on voimakas lähetysnäky, sillä maahanmuuton ja muun yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena Suomesta on tullut lähetyskenttä, Paulos Huang sanoo.

– Kiinalainen ja länsimainen yhteiskunta ovat hyvin erilaisia, mutta kristillisyys toimii niiden välisenä siltana. Se auttaa ihmisiä säilyttämään osan kiinalaisesta kulttuurista ja samalla omaksumaan länsimaisia ihanteita, Huang toteaa.

Monille maahanmuuttajille länsimainen sanan- ja uskonnonvapaus on täysin vieras ilmiö, eikä siitä pääse täysin nauttimaan edes Suomessa, mikäli kotimaassa on sukulaisia, jotka voivat joutua vaaraan siksi, että täällä arvostellaan kotimaata.

Kiinassa on tavaton pula papeista, ja kun kristinusko leviää valtavalla vauhdilla, myös erilaiset harhaopit rehottavat. 

– Paulos Huang

– Kiinankielinen seurakunta on täysin epäpoliittinen, korostaa Paulos Huang.

Pidättyväisyydellä turvataan myös omaa toimintavapautta, sillä kiinankielinen yhteisö toimittaa jatkuvasti kiinankielistä kristillistä kirjallisuutta Kiinaan.

– Olen itse kääntänyt kiinaksi modernia suomalaista teologiaa sekä Martti Lutheria. Kiinassa on tavaton pula papeista, ja kun kristinusko leviää valtavalla vauhdilla, myös erilaiset harhaopit rehottavat. On esimerkiksi seurakuntia, joiden johtajat itse väittävät olevansa kristuksia, Huang kertoo.

Hänen mielestään sanan- ja uskonnonvapaustilanne on lainsäädännön näkökulmasta Suomessa on hyvä, mutta keskustelukulttuuri heikentää sitä. 

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Suomessa on yhä vaikeampi ilmaista konservatiivisia näkemyksiä. Tämä kehitys muistuttaa minua siitä, millaista oli kommunistisessa Kiinassa, jossa sai olla vain yksi mielipide.

Silas Wang ja isänsä John Wang osallistuvat säännöllisesti kiinankieliseen messuun. Heidän välissään pappi Paulos Huang korostaa vapaaehtoisten merkitystä, sillä kiinankielisellä seurakunnalla ei ole esimerkiksi omaa kanttoria.

Silas Wang ja isänsä John Wang osallistuvat säännöllisesti kiinankieliseen messuun. Heidän välissään pappi Paulos Huang korostaa vapaaehtoisten merkitystä, sillä kiinankielisellä seurakunnalla ei ole esimerkiksi omaa kanttoria.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: