Latokasken koulun rehtori Olli-Pekka Hiipakka lähtee hakemaan globaalikasvatuspalkintoa Maailman opettajien päivän seminaarista yhdessä 4B-luokan oppilaiden Aurora Alavan (vas) ja Sanni Laineen kanssa. Kuvassa on mukana myös tyttöjen opettaja Oili Juutila.
Espoolaiskoulu on yhteydessä neljään mantereeseen
Latokasken koulu sai tämänvuotisen globaalikasvatuspalkinnon, koska se on keksinyt uusia tapoja kansainvälisyyden tuomiseksi oppilaiden arkeen.
Opettajat ilman rajoja -verkosto jakoi oppilaitokselle annettavan Vuoden 2017 globaalikasvatuspalkinnon espoolaiselle Latokasken koululle. Palkinnon perusteluissa todetaan, että kyseessä on koulu, jossa on jo useana vuotena nostettu esiin kansainvälisyyden ja globaalikasvatuksen teemoja.
– On tärkeää koko työyhteisölle, että koulumme pitkäaikainen työ on huomioitu. Olemme kehittäneet oppilaiden kanssa näissä merkeissä monenlaista toimintaa, ja meille on muodostunut oman koulumme näköinen konsepti, kertoo Latokasken koulun rehtori Olli-Pekka Hiipakka.
Hän ajattelee, että jo opetussuunnitelma velvoittaa kansainvälisyyteen ja globaalikasvatukseen panostamiseen. Koulussa on esimerkiksi kotikielten päivä, se on luonut kirjeenvaihtoyhteyksiä eri maihin sekä tehnyt yhteistyötä skotlantilaisen, kanadalaisen ja kiinalaisen koulun kanssa.
Koululla on myös Burkina Fasossa oma kummikoulu, johon pitää yhteyttä koulun vanhempainyhdistys. Kummikoulua on tuettu kustantamalla sinne perustarvikkeita, kuten pöydät ja tuolit.
– Kehitysyhteistyötä Burkina Fasossa tekevän Bougoudia-yhdistyksen aktiivit ovat käyneet kerran vuodessa kertomassa kuulumisia afrikkalaiskoulusta. Oppilaita on kovasti kiinnostunut se, miten koulua voidaan käydä niin vaatimattomissa oloissa. Ehkä he oppivat ajattelemaan, että omasta hyvästä on mahdollista jakaa myös muille. Samasta syystä olemme aina osallistuneet Nälkäpäivä-keräykseen, sanoo Hiipakka.
Latokasken koulun seinä kertoo, että sen oppilaat puhuvat monia eri kieliä.
Kansainvälisyys mukana oppiaineissa
Latokasken koulussa kansainvälisyys on pyritty ottamaan kekseliäästi mukaan eri oppiaineisiin. Esimerkiksi äidinkielen opetukseen on linkitetty lasten matkakertomukset. Kun joku oppilaista on lähtenyt matkalle, häntä on kannustettu kertomaan luokalle sen annista. Lisäksi lähikoulujen vaihto-oppilaita on kutsuttu kertomaan omasta kotimaastaan ja kulttuuristaan.
– Espoolaisissa kouluissa on paljon kulttuuriltaan eritaustaisia lapsia. Se on voimavara, jota kannattaa hyödyntää. Uskon, että koulun aktiivinen toiminta ja asiallisen tiedon jakaminen hälventävät erilaisiin kieliin ja kulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja, Olli-Pekka Hiipakka pohtii.
– Erityisesti tässä ajassa, jossa esiintyy kovia puheita ja asenteita, tarvitaan tämäntyyppistä rauhankasvatusta. Maailmanlaajuisesti varsinkin tyttöjen koulutuksen tukeminen edistää tasa-arvoa ja parempaa tulevaisuutta. Jokainen voi tehdä sen eteen oman pienen osuutensa.
Opettajat ilman rajoja -verkoston mukaan yksittäisillä opettajilla ja kouluilla on suuri rooli globaalikasvatuksessa ja asenteiden muodostumisessa. Verkosto tarjoaa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille mahdollisuuksia käyttää ja kehittää osaamistaan vapaaehtoisjaksoilla kehittyvissä ja konflikteista toipuvissa maissa. Lisäksi verkosto tukee globaalikasvatusta suomalaisissa kouluissa kehittämällä kouluarkeen sopivia työvälineitä, menetelmiä ja uusia materiaaleja. Verkostoa koordinoi Kirkon Ulkomaanapu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Peruskoulu heilahti digiaikaan – kokeet, läksyt ja oppikirjat vähenivät
Hyvä elämäPeruskoulun päivityksessä oppilaat saavat lisää vastuuta ja opettajat valmentajan roolin. Monen mielestä järjestelmä vahvistaa eroja oppilaiden välillä.
