Markus Humaloja uskoo, että monipuolisista opetusmetodeista hyötyvät kaikki.
Ei arvosanoja, ei tiukkaa lukujärjestystä – Markus Humalojan luokka kokeilee, voisiko koulua käydä ihan toisin
Markus Humalojan luokassa Veromäen koululla ei yleensä istuta paikallaan kuuntelemassa. Aikataulunsakin oppilaat laativat osin itse.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnetusti niin hyvä, että se kelpaa esikuvaksi koko maailmalle. Silti meillä on sellaisia opettajia kuin Markus Humaloja, joka haluaa tehdä asiat toisin.
Humalojan omat, nyt kutosluokkalaiset oppilaat, ovat jo parin vuoden ajan käyneet koulua hänen kehittelemänsä niin sanotun käänteisen oppimisen mallin mukaan. Malli on käytössä myös muutamalla muulla opettajalla samassa koulussa.
– Yhdellä lauseella selitettynä tässä keskitytään opettamisen sijaan oppimiseen, siihen, miten jonkin asian voisi oppia ja miten sitä voisi tutkia. Vastuuta annetaan oppilaille itselleen, mutta siten, että turvaverkot ovat koko ajan ympärillä, Humaloja selittää.
Humalojan oppilaat istuvat perinteisillä oppitunneilla vain vähän. Taito- ja taideaineita he opiskelevat normaalisti, mutta esimerkiksi historiaa, ympäristöoppia ja matematiikkaa jokainen opiskelee omassa tahdissaan. Tietyt tavoitteet ja aikataulut on laadittu, mutta ne eivät ole tunti- ja päiväkohtaisia.
– Puhumme urakka-ajasta. Siihen voi kuulua vaikka se, että selvitä tämä asia ja tee siihen liittyvät tehtävät.
Jokaisella oppilaalla on läppäri. Valtaosa oppimateriaaleista ja tehtävistä on verkossa, mutta kirjatkin ovat käytössä. Arviointi tapahtuu mobiilisovelluksella, ja sen tekevät oppilaat itse. Numeroarvosanoja itselleen ei tarvitse antaa, vaan arvioida sitä, kuinka hyvin on saavuttanut tietyt tavoitteet.
Opi ohjaamaan itseäsi, opit tärkeimmän
Yksi syy siihen, miksi Markus Humaloja alkoi kehittää opetusmetodiaan, on se, että häntä kiinnostaa tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa.
– Tekniikka luo rajattomat mahdollisuudet tiedonhakuun, jos perustaidot ovat kunnossa. Oppimismielessä ei kuitenkaan ole järkevää, että kaikki tekevät samaa yhtä aikaa.
Mörrimöykkypäivänä voi tehdä vähemmän, hyvänä päivänä otetaan itsestä kaikki irti.
Toinen syy uuden opetusmetodin kehittämiselle olikin juuri ajankäyttö. Iso osa opettajien ajasta menee järjestyksenpitoon, mutta kun aikataulut ovat vapaammat eikä luokassa ole pakko istua, sitä ongelmaa ei ole. Uusia asioita toki selitetään välillä koko luokalle kerrallaan, mutta muuten oppilaat tekevät paljon töitä käytävän varrella olevissa opiskelupisteissä, aulassa tai porrastasanteella.
Oppilailta malli vaatii itsesäätelyä, mutta se onkin ehkä tärkeintä, mitä koulussa voi oppia.
– Itsesäätelyn taitoa tarvitaan ihan koko ajan. Siihen kuuluu myös itsearviointi ja itseohjautuminen.
– Oppilaat oppivat myös säätelemään tunteitaan. Mörrimöykkypäivänä voi tehdä vähemmän, hyvänä päivänä otetaan itsestä kaikki irti.
Kaikki hyötyvät monipuolisista opetusmetodeista
Varsinkin aikuisilla on tapana ajatella, että he oppivat jollakin tietyllä tavalla: kuuntelemalla, katsomalla, lukemalla tai tekemällä. Koulun on sanottu suosivan niitä, jotka oppivat lukemalla ja istumalla aloillaan.
– Uskon, että jos on istunut hiljaa paikallaan, on saanut hyviä arvosanoja ihan riippumatta siitä, onko oikeasti sisäistänyt asioita, Humaloja sanoo.
Hän on sitä mieltä, että ihmiset oppivat eri asioita eri tavoin. Monipuolisista opetusmetodeista hyötyvät kaikki.
Humalojan omalla luokalla on 25 oppilasta. Hän arvelee tuntevansa heidät hyvin juuri siksi, että vapautta ja vastuuta on paljon. Enemmän tukea tarvitseville on nyt enemmän aikaa, mutta nopeasti etenevät eivät turhaudu.
– Osa oppilaista tekee asiat nopeammin, mutta sellaista tilannetta ei ole vielä tullut, että joku olisi lähtenyt kovasti keulimaan.
Kynnys avun pyytämiseen on matala.
– Oppilaat ovat todella kasvaneet siihen, että apua voi pyytää. Kun luokalle on tullut uusia oppilaita, heillä on eniten oppimista juuri tässä.
Markus Humalojaa kuunnellessa ei voi olla miettimättä opettajan vapautta ja vastuuta. Miten erilaiset opetusmetodit sopivat opetussuunnitelmiin? Mitä niistä sanoo rehtori, kaupunki tai vaikka opetushallitus? Entä vanhemmat?
– Mielestäni noudatan opetussuunnitelmaa varsin hyvin. Siellä on määritelty, mitä pitää oppia, ei niinkään sitä, miten. Uusin opetussuunnitelma kannustaa oppilaskeskeisiin menetelmiin, Humaloja toteaa.
Vanhempien kanssa kaikki on mennyt hyvin, kiitos tiiviin yhteydenpidon ja tiedottamisen. Oppilaatkin tykkäävät – alkuhämmennyksestä selvittyään. Aluksi heidän oli vaikea uskoa, että he saavat päättää itse niin monesta asiasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoolaiskoulu on yhteydessä neljään mantereeseen
AjankohtaistaLatokasken koulu sai tämänvuotisen globaalikasvatuspalkinnon, koska se on keksinyt uusia tapoja kansainvälisyyden tuomiseksi oppilaiden arkeen.
