null Espoon seurakunnat luopuvat avohakkuista – taustalla kunnianhimoinen ympäristöohjelma

Espoon seurakuntayhtymällä 270 hehtaaria metsäomaisuutta. Jatkossa puille näytetään sahaa vain ihan välttämättömimmistä syistä. Kuva: Maija Saari.

Espoon seurakuntayhtymällä 270 hehtaaria metsäomaisuutta. Jatkossa puille näytetään sahaa vain ihan välttämättömimmistä syistä. Kuva: Maija Saari.

Espoon seurakunnat luopuvat avohakkuista – taustalla kunnianhimoinen ympäristöohjelma

Uusi SFS 14001 -standardin mukainen ympäristöohjelma tähtää Espoon seurakuntien hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä: muun muassa kaikki sähkö tulee olemaan puhdasta.

Espoon seurakuntayhtymä pyrkii kokonaan eroon metsien avohakkuista. Seurakunnat omistavat metsää Espoossa, Kirkkonummella ja Perniössä. Yhteensä metsäomaisuutta on 270 hehtaaria.

– Tästä metsäomaisuudesta jo entuudestaan on annettu 50 hehtaaria luonnonsuojelualueeksi, joten aiemminkaan kaikkea Espoon seurakuntien metsäomaisuutta ei ole hoidettu vain talous edellä, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kehityspäällikkö Kerttuli Boucht.

Seurakuntayhtymällä kyllä oli olemassa jo tuore, vuonna 2019 hyväksytty metsäsuunnitelma, jonka mukaan avohakkuita oli tarkoitus tehdä 21:lle hehtaarille. Mainittu suunnitelma sisälsi varauksen, että jos samaan aikaan valmisteilla ollut Espoon seurakuntien ympäristöohjelma muuttaa metsänhoidon linjauksia, metsäsuunnitelma tehdään uusiksi. Joulun alla 2020 näin kävikin, ja uusi metsäsuunnitelma laadittiin viime kesänä.

Kyseinen standardi on kansainvälinen, ja Suomessa sitä käyttävät monet suuret organisaatiot, kuten kunnat.

Varsinaista ympäristöohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2018 lähtien, ja suhteessa siihen metsäsuunnitelma on vain yksi alaluku.

– Olemme viidensadan työntekijän kokoinen, ympäri Espoota hajautettu organisaatio. Meillä ympäristöä kuormittavat muun muassa kiinteistöjen ylläpitäminen, liikkuminen sekä esimerkiksi elintarvikkeiden käyttö. Kun ympäristöohjelmaa suunniteltaessa verrattiin eri ympäristöjärjestelmiä, yhteinen kirkkovaltuusto päätyi siihen, että paras vaikuttavuus saadaan SFS 14001 -standardilla, Boucht sanoo.

Kyseinen standardi on kansainvälinen, ja Suomessa sitä käyttävät monet suuret organisaatiot, kuten kunnat.

Nyt Espoon seurakuntien ympäristöohjelma on lopullisesti hyväksytty. Sen mukaan sovitettu uusi metsäsuunnitelma odottaa yhteisen kirkkovaltuuston nuijankopautusta joulukuussa.

Kehityspäällikkö Kerttuli Boucht muistuttaa, että aiemminkaan Espoon seurakunnat eivät ole hoitaneet metsiään pelkästään talouden arvot mielessä. Kuva: Esko Jämsä.

Kehityspäällikkö Kerttuli Boucht muistuttaa, että aiemminkaan Espoon seurakunnat eivät ole hoitaneet metsiään pelkästään talouden arvot mielessä. Kuva: Esko Jämsä.

Uusi metsäsuunnitelma perustuu maastokäynteihin

Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikön Juha Ollilan mukaan avohakkuista ei voida luopua sormia napsauttamalla. Ongelma syntyy hänen mukaansa siitä, että kun metsiä alun perinkin on hoidettu talousmetsinä, kullekin talousmetsäalueelle on istutettu vain tiettyjä puulajeja.

– Tästä pois pääseminen ei onnistu ilman avohakkuuta, sillä esimerkiksi kuusimetsään ei voida istuttaa muuta taimikkoa ilman, että muulta kasvustolta helposti elintilan vievät kuuset hakataan ensin pois, Ollila sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisessa metsäkeskustelussa avohakkuista on tullut punainen vaate, vaikka itse asiassa talousmetsä ei hiilitaseen kannalta olisi aina se huonoin vaihtoehto.

Järjestelmä perustuu tutkittuun tietoon, joten nyt myös tiedetään, mitä ympäristön hyväksi täytyy tehdä. – Kari Larjava

– Tietyn iän jälkeen puu ei enää sido hiilidioksidia niin hyvin kuin nuori puu. Kun puu kaadetaan, vaihtoehtoja on oikeastaan kolme. Joko puusta tuotetaan lämpöä polttamalla se, tai siitä tehdään paperia. Molemmissa tapauksissa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Jos taas näiden sijaan puu käytetäänkin rakennusmateriaalina, hiilidioksidi varastoituu siihen vielä hyvin pitkäksi aikaa. Toisin sanoen hiilitaseen kannalta kaikkein paras on tukkipuu, Ollila sanoo.

Espoon seurakuntien omistamien metsien taloudellista hyötyä ei pidä liioitella: 45 miljoonan budjetilla toimivassa yhtymässä metsien vuosittaiset nettotulot ovat olleet noin 40 000–50 000 euroa.

– Myös jatkuvan kasvun metsistä saadaan tuloja. Metsäsuunnitelma tilattiin Eteläiseltä metsäreviiri ry:ltä, ja se perustuu maastokäynteihin, jolloin suunnitelmassa huomioidaan eri metsäpalstojen erityispiirteet. Jälki on todella ammattitaistoista, Ollila sanoo.

Espoon seurakuntien hautaustoimen päällikön Juha Ollillan mukaan jatkuvan kasvun periaate ei vie seurakunnilta kaikkia metsistä saatavia tuloja. Kuva: Esko Jämsä.

Espoon seurakuntien hautaustoimen päällikön Juha Ollillan mukaan jatkuvan kasvun periaate ei vie seurakunnilta kaikkia metsistä saatavia tuloja. Kuva: Esko Jämsä.

Tulevaisuudessa seurakunnat käyttävät vain puhdasta sähköä

Mitä metsäsuunnitelmalla tai sitä laajemmalla ympäristöohjelmalla sitten saavutetaan? Espoon seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston jäsenen, tekniikan tohtori Kari Larjavan mukaan SFS 14001 -standardi pienentää jo viidessä vuodessa seurakuntien ympäristöhaittoja merkittävästi.

– Ympäristöohjelma on kokonaisvaltainen järjestelmä, joka kattaa seurakuntien toiminnan hautatoimesta viestintään ja kasvatustyöhön. Ajatuksena on, että kaikkeen toimintaan tulevat selkeät mittarit ja tavoitteet, jotka ulottuvat suuren ja moniportaisen organisaation kaikkeen toimintaan, Larjava sanoo.

Yleisperiaatteiden lisäksi ohjelmassa on lukuisia hyvin konkreettisia tavoitteita, kuten ruokahävikin puolittaminen sekä esimerkiksi kiinteistöjen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Luottamushenkilö, tekniikan tohtori Kari Larjava muistuttaa, että globaalit ongelmat edellyttävät globaaleja ratkaisuja. Kuva: Esko Jämsä.

Luottamushenkilö, tekniikan tohtori Kari Larjava muistuttaa, että globaalit ongelmat edellyttävät globaaleja ratkaisuja. Kuva: Esko Jämsä.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi kaikki seurakuntien käyttämä sähkö on hiilineutraalia.

Larjava toimii siviilityössään toimitusjohtajana yrityksessä, joka kehittää energia- ja ympäristöratkaisuja, ja hänellä on kokemusta lukuisista alan asiantuntija- ja johtotehtävistä.

– Parasta seurakuntien ympäristöohjelmassa on, että kenenkään ei tarvitse kokea osattomuutta. Jokainen saa tuntea, että tekee osansa yhteisen luomakunnan hyväksi. Järjestelmä perustuu tutkittuun tietoon, joten nyt myös tiedetään, mitä ympäristön hyväksi täytyy tehdä, Larjava sanoo,

– Samalla pitää muistaa, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka täytyy ratkaista globaalisti. Suurimmassa ratkaisijan roolissa ovat Intia, Kiina ja Yhdysvallat. Tässä suhteessa sekään ei ole hyväksi, että esimerkiksi lapsiin iskostuu ilmaston vuoksi epätoivo, vaan luodaan polku tulevaisuuteen, jossa on toivoa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi