Espoonlahden kirkon luonnonkiviseinät tuovat mieleen Temppeliaukion kirkon.
Temppeliaukion kirkolla on Espoossa samojen arkkitehtien suunnittelema serkku, jota turistit eivät ole vielä löytäneet
Jos Temppeliaukion kirkon arkkitehtuuri on tehnyt vaikutuksen, Espoossa piileksii iloinen yllätys. Espoonlahden kirkko on samojen arkkitehtiveljesten käsialaa ja vähintään helsinkiläiskirkon serkku.
Kun Jukka Lehti ensimmäisen kerran laski kätensä Espoonlahden kirkon ovenkahvalle talvella 2005, hän tunsi tulleensa kotiin.
Oikeasti ensimmäistä papinpaikkaansa hakeva teologian maisteri oli tullut työhaastatteluun. Mutta se kodin tuntu – se tuli siitä, että kupariovi oli täsmälleen samanlainen kuin Lehden lapsuudenkodin vieressä sijainneessa Temppeliaukion kirkossa. Siellä hän oli hengaillut ja ohjannut kerhoja koko nuoruutensa ja löytänyt lopulta kutsumuksensakin.
Molemmissa kirkoissa kiinnittää huomiota valo: se kiertää tiloja ja vaihtuu vuorokaudenajan mukaan.
Tuttuus jatkui sisällä luonnonkiviseinissä, eikä ihme. Vuonna 1980 avautuneen Espoonlahden kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen, samat arkkitehtiveljekset, jotka ovat piirtäneet myös vuonna 1969 vihityn Temppeliaukion kirkon.
– Molempien kirkkojen arkkitehtuurissa on läsnä pääsiäisen matka: matalassa ja pimeähkössä eteisessä on pitkäperjantain tunnelma, josta edetään korkeaan kirkkotilaan, pääsiäisen valoon, Lehti maalailee.
Hän sai hakemansa paikan Espoonlahdesta, ja työympäristö on pysynyt 18 vuotta samana. Syyskuussa Lehdestä tulee Espoonlahden kirkkoherra.
Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen vaikuttuu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelussa valosta.
Taivaallinen valo ja luonnonkivi yhdistävät kirkkoja
Siinä missä Temppeliaukion kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin turistikohteisiin, Espoonlahdessa käy Jukka Lehden mukaan ”noin kuusi turistia vuodessa”. Lisää mahtuisi.
Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen näkee molemmissa kirkoissa teltan. Temppeliaukion kirkon pyöreä kattokupoli luo jurttamaisen vaikutelman, Espoonlahden kirkon katto taas muistuttaa sivuiltaan aaltomaisesti laskeutuvaa harjakattotelttaa.
– Molemmissa kirkoissa kiinnittää huomiota valo: se kiertää tiloja ja vaihtuu vuorokaudenajan mukaan, Jetsonen sanoo.
Sekä Temppeliaukiossa että Espoonlahdessa ikkunat on asemoitu niin, että alttarille siivilöityy valo juuri jumalanpalveluksen aikaan. Temppeliaukiossa kaikki valo tulee ylhäältä, Espoonlahden kirkossa pääikkuna mukailee Espoon kartan muotoa. Taivaallinen valo on sielläkin läsnä: alttarin yläpuolella kohoaa korkea, kuparipinnoiltaan heijastava kattoikkunarakenne.
– Se on minusta vaikuttavin kohta Espoonlahden kirkossa, Jetsonen sanoo.
Huomionarvoisimpia yhtäläisyyksiä serkkukirkoissa ovat hänestä kuitenkin materiaalivalinnat. Kummankin kirkon sisätiloissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä. Jetsonen kehottaa huomioimaan, että kiven käyttötapa on kirkoissa erilainen.
– Espoonlahdessa on tehty säännönmukaista muuria pienemmistä kivilohkareista, mikä pienentää mittakaavaa. Temppeliaukio on vapaamuotoisempi, ja siellä peruskallion läsnäolo on vahva, hän pohtii.
Alttarin vieressä kohoavat suurikokoiset urut kiinnittävät huomion Espoonlahden kirkossa.
Temppeliaukion kirkkosalin muotoa on vaikea määritellä.
Espoonlahden kirkkosaliin valoa antaa Espoon kartan muotoinen ikkuna.
Temppeliaukion kirkon arkkitehtuurissa on pyhän tuntu, joka saa kävijän pysähtymään.
Espoonlahden kirkossa alttarin yläpuolella kohoaa korkea, kuparipinnoiltaan heijastava kattoikkunarakenne.
Valo liikkuu kirkoissa vuorokaudenajan mukaan. Temppeliaukion kirkko kuvattiin heinäkuun alussa.
Pyhyys syntyy ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta
Keskittymiseen johdattava tunnelma syntyy Temppeliaukion kirkossa Sirkkaliisa Jetsosen mielestä siitä, että siellä on käytetty vain harvoja materiaaleja: luonnonkiven lisäksi betonia ja kuparia.
– Temppeliaukiossa on universaali pyhän tuntu, joka uskoakseni koskettaa myös muiden uskontojen edustajia. Moni turistikin istuu penkissä aika hiljaa.
Ehkä pyhyys tulee ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta: peruskalliosta ja siitä tihkuvasta vedestä, taivaasta lankeavasta valosta ja toisaalta matemaattiseen muotoon rakennetusta, säännöllisestä katosta. Katon kuparispiraalikin tuntuu ohjaavan katseen äärettömään.
– Kirkkotilasta tekee kirkkotilan juuri se, että sen arkkitehtuuri kutsuu pysähtymään, Jetsonen arvioi.
Espoonlahden kirkossakin on kuparia ja betonia ja jopa istuimissa samoja sinisen ja violetin sävyjä kuin Temppeliaukion penkeissä. Silti siellä on näyttävässä osassa myös puuta, josta on tehty kirkon kattoa kannattelevat palkit.
Alttarin vieressä kohoavat, suurikokoiset urut vetävät katsetta eri tavalla kuin Temppeliaukiossa. Suomalaiset ovatkin kutsuneet Espoonlahden kirkkoa ”muodoiltaan ja väreiltään yltäkylläiseksi”.
Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta.
– Olisi kiinnostavaa tietää, mihin puun valinta liittyy, koska kirkon yläpalkit olisi voinut tehdä myös betonista, Jetsonen miettii.
Yksi vastaus on merellisyyden tuntu, jota kirkkoon tuo myös kirkon kymmenvuotisjuhlan kunniaksi alttarialueen ylle ripustettu kirkkolaiva Alma. Espoonlahden seurakunnalla on pitkä vesiraja.
Espoonlahden kirkon alttaripöydällä seisovan ristin rosoinen pinta voi tuoda mieleen krusifiksin.
Temppeliaukion kirkon rautaisen ristin (kuvassa) suunnitellut seppä Kauko Moisio teki ristin myös Espoonlahden kirkkoon.
Temppeliaukion kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin turistikohteisiin.
Espoonlahden kirkon katto muistuttaa sivuiltaan aaltomaisesti laskeutuvaa harjakattotelttaa.
Arvoituksellisuus jättää tilaa omalle tulkinnalle
Jukka Lehdelle rakas kohta Espoonlahden kirkossa on alttaripöydällä seisova, seppä Kauko Moision takoma risti.
– Sen pinnasta joku erottaa krusifiksin, joku vain murjotun ristin. Jokainen näkee siinä mitä haluaa, Lehti sanoo.
Tulkinnanvapaus tuntuukin olevan yksi Timo ja Tuomo Suomalaisen piirtämiä kirkkoja yhdistävä tekijä. Niiden arkkitehtuuria on vaikea lokeroida, ja kirkkosalien muotokin pakenee määrittelyä.
Espoonlahden tulevalla kirkkoherralla Jukka Lehdellä on erityinen suhde myös Temppeliaukion kirkkoon.
Espoonlahden taottu risti muistuttaa paljonkin Temppeliaukion kirkon vastaavaa. Sama seppä on suunnitellut molempien kirkkojen rautaiset taide-esineet.
Kirkkojen seinissä käytetty kivi puolestaan paljastaa eri valoissa eri värejä. Arvoituksellisuus koskettaa Lehteä joka päivä.
– Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta, hän summaa.
Näin näet kummatkin kirkot samalla reissulla
Temppeliaukion kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10–19 ja sunnuntaisin kello 12–18. Kirkolliset toimitukset rajoittavat aukioloaikoja, joten tarkat ajat on syytä tarkistaa kirkon verkkosivuilta. Temppeliaukion kirkko sai tänä kesänä kansainvälistä huomiota, kun Architectural Digest -julkaisu nosti sen maailman kymmenen kauneimman kirkon joukkoon.
Espoonlahden kirkko on auki arkisin kello 8–15, lauantaisin toiminnan mukaan ja sunnuntaisin kello 10–15.
Temppeliaukion kirkkoon on viiden euron vierailumaksu muille paitsi alle 18-vuotiaille, Museokortin ja tiettyjen turistipassien käyttäjille sekä Töölön seurakuntalaisille. Espoonlahden kirkkoon kaikki pääsevät ilmaiseksi.
Metron ansiosta kirkoissa voi käydä vaikka yhdellä reissulla. Temppeliaukiolta on reilun puolen kilometrin kävelymatka Kamppiin, josta metro vie kivenheiton päähän Espoonlahden kirkosta. Matkaan tarvitaan ABC‑lippu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luksukseen keskittyvä matkailujulkaisu palkitsi Temppeliaukion kirkon vuoden kirkkona
AjankohtaistaMyös yhdysvaltalainen arkkitehtuurijulkaisu huomioi rakennuksen listatessaan maailman kauneimpia kirkkoja.
