Espoossa korjataan kirkkoja, lainan otto näköpiirissä
Espoon seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Velaton seurakuntayhtymä joutunee kuitenkin lähivuosina ottamaan velkaa, sillä kirkkojen korjaaminen vie miljoonia.
Espoon seurakuntien viime vuoden tilinpäätös oli 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Ylijäämä selittyy muun muassa poikkeuksellisen hyvillä verotuloilla, seurakuntien sopeutusohjelmalla sekä varainhoidon kilpailutuksen yhteydessä realisoituneilla myyntivoitoilla.
Verotuloja kertyi viime vuonna 50,4 miljoonaa euroa eli noin 0,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna verokertymä kasvoi noin 1,3 miljoonaa euroa.
Seurakuntalaisten maksaman kirkollisveron osuus oli 42,3 miljoonaa euroa ja yhteisöveron osuus oli 8,1 miljoonaa euroa.
"Hyvästä tuloksesta huolimatta seurakuntayhtymän taloutta joudutaan sopeuttamaan tulevina vuosina, sillä odotettavissa on tulojen vähenemistä ja merkittäviä investointeja”, seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläinen sanoo.
Investointeihin käytettiin 13,7 miljoonaa euroa
Espoon seurakuntayhtymän käyttötalousmenot jäivät noin 0,7 miljoonaa euroa alle edellisen vuoden. Tämä on seurausta siitä, että vuoden 2015 keväällä seurakunnat ja yhtymän virasto asettivat tavoitteeksi pysyä vuoden 2014 kulutasossa.
”Sopeuttamisella haluamme turvata seurakuntien perustoiminnan", Risto Hämäläinen sanoo.
Vaikka vuosi 2015 oli tuloslaskelmassa plussan puolella, varsinaisen toiminnan ja investointien osuus osoitti 4,3 miljoonan euron alijäämää.
Seurakuntayhtymä käytti investointeihin viime vuonna 13,7 miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat Espoon siunauskappelin ja krematorion peruskorjaus sekä Suvelan kappelin uudisrakennus. Suvelan kappelin rakentamiskulut ulottuvat myös vuoden 2016 puolelle.
Espoon seurakuntayhtymän rahoitusvarallisuus väheni noin 3,5 miljoonaa euroa. Likvidiä eli helposti rahaksi muutettavaa sijoitusvarallisuutta on tämän jälkeen noin 33 miljoonaan euroa.
20 miljoonaa euroa kirkkojen korjauksiin lähivuosina
Viime vuoden poikkeuksellisen hyvä verokertymä tulee jäämään historiaan. Kirkollisverokertymään ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta yhteisöverotulojen virta lakkaa.
Yhteisövero-osuus muuttuu valtionrahoitukseksi ja tämä muutos laskee Espoon seurakuntayhtymän tuloja noin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion budjettirahoituksen osuus tulee Espoossa olemaan noin 5,2 miljoonaa euroa.
Myös kirkon eläkemaksujen nousun ennakoidaan nostavan Espoon kuluja merkittävästi.
Espoon seurakunnilla on edessään mittava säästökuuri, sillä odotettavissa on merkittäviä investointeja myös lähivuosina.
Espoonlahden ja Tapiolan kirkkojen peruskorjaukset alkavat, ja korjaustöiden kustannusarvio on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
Tiukan euron politiikka jatkuu
Espoon seurakuntayhtymän vuosien 2010–2015 strategiaan oli kirjattu ”Talous on tasapainossa, investointeja ei rahoiteta lainalla ja kirkollisveroprosentti pidetään yhden prosentin suuruisena. ”
Nyt tekeillä on uusi strategia vuosille 2017–2021. Sen valmistelussa on noussut esiin ajatus, jonka mukaan investointeja voitaisiin rahoittaa myös lainarahalla.
”Osittain”, täsmentää Hämäläinen.
”Korkotaso on nyt alhainen, mutta tulee huolehtia siitä, että lyhennys- ja koronmaksukyky kattaa koko lainan takaisinmaksuajan.”
Hallintojohtaja Hämäläinen tähdentää sitä, että tiukan euron politiikka jatkuu tulevina vuosina.
”Kirkkojen peruskorjausten rahoittamiseksi tarvitaan tulorahoituksen kasvua ja sitä saadaan aikaan vähentämällä käyttötalousmenoja.”
Vuonna 2014 Espoon seurakuntayhtymän toimintamenot olivat 48 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhtymä tähtää noin kolme miljoonaa euroa pienempään summaan.
Vuonna 2018 toimintamenoihin käytettäisiin 43 miljoonan euroa eli noin 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.
Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen maaliskuussa. Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee sen kokouksessaan 25.5.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoossa seurakuntien maille nousee asuntoja 1 300–1 500 ihmiselle
AjankohtaistaIivesniemen tiivis rakentaminen päätettiin jo silloin, kun alueelle sijoitettiin metroasema. Nykyisestä metsiköstä osa säilyy puistona.
