Hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppösen mielestä on hyvä asia, että leikatun nurmikon normia on alettu kyseenalaistaa laajemmin.
Espoossa on niittyhautausmaa, jossa kukat ja rikkaruohot saavat erityisvapauksia – sillä on iso merkitys alueen erilaisille elämänmuodoille
Kellonummen hautausmaan kukkaniityt ja leikkaamattomat nurmialueet edistävät luonnon monimuotoisuutta. Hautaustoimen uudet ympäristöperiaatteet ovat osa Espoon seurakuntien laajempaa ympäristöohjelmaa.
Satukirjamainen maisema huokuu rauhaa. Vihreitä kukkuloita koristavat hautakivien rivistöt värikkäine kukkaistutuksineen, näkymää reunustavat metsäsaarekkeet ja kaiken keskellä on pieni lampi. Rauhallinen idyllisyys on toki tyypillistä hautausmaille, mutta täällä olo tuntuu erityisen levolliselta. Levollisuus ei kuitenkaan tarkoita elottomuutta, sillä lähemmin tarkasteltuna tämä kuolleiden muistoille pyhitetty alue kuhisee elämää.
Olemme Kellonummen hautausmaalla, tarkemmin sanottuna sen niittyhautausmaan puolella. Toinen puolisko alueesta on metsähautausmaata. Kellonummen hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppönen ja Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimen ylipuutarhuri Miina Renqvist johdattavat meidät keskelle puistomaista aluetta, pienen kukkaniityn viereen.
Luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä pyritään vaalimaan Kellonummen hautausmaalla eri tavoin. Muutamia vuosia sitten perustetut kukkaniityt ovat yksi keino.
– Tähän on tuotu hiekkaa ja kylvetty niittykasveja. Sen jälkeen tämän on annettu itsekseen kylväytyä ja muodostua, Renqvist kertoo.
Niin kylvetyt kuin luonnostaan kylväytyneet kasvit saavat kukoistaa niityllä vapaasti.
– Jos joukkoon ilmestyisi vieraslajeja tai vaikkapa puun taimia, jouduttaisiin niiden kasvuun niityllä puuttumaan. Mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt, sanoo Löppönen.
Pörriäiset viihtyvät Kellonummen hautausmaan kukkaniityillä.
Nyt on päivänkakkaran kukinta-aika.
Hautausmaalle on perustettu hyönteishotelleja monimuotoisuuden edistämiseksi.
Kukkaniityt ovat tärkeitä erilaisille pölyttäjille. Kimalaisten, mehiläisten ja muiden pörriäisten lisäksi sieltä voi bongata esimerkiksi perhosia ja sudenkorentoja.
– Kukkaniityistä on tullut pelkästään positiivista palautetta, ovathan ne kauniita. Lisäksi on mukavaa seurata niiden muuttumista kasvukauden edetessä, kun eri kasvit kukkivat eri aikoihin, Renqvist kertoo.
Kukkaniittyjen perustamisen lisäksi hautausmaalla on viime vuosina vähennetty ruohonleikkuuta. Useilla laajennusalueilla, joilla ei toistaiseksi ole hautoja, ruohoa ei leikata kasvukauden aikana kertaakaan. Vapaana kasvava nurmikko on kukkaniityn tavoin hyvä ruoka- ja lepopaikka pölyttäjille, jotka ovat elintärkeitä maapallon biodiversiteetille ja ravintoverkostolle. Niiden määrän on viime vuosina raportoitu huvenneen uhkaavasti, ja yhtenä syynä on elinympäristöjen katoaminen.
– Vapaasti kasvavassa nurmikossa on pörriäisten viihtyvyyden kannalta valtava ero leikattuun. Esimerkiksi ruohon seassa kasvava voikukka on erittäin tärkeä kasvi alkukesän pölyttäjille, vaikka moni pitää sitä tarpeettomana rikkaruohona, Renqvist sanoo.
Löppönen ja Renqvist arvioivat, että leikatun nurmikon normia on alettu viime aikoina kyseenalaistaa laajemminkin. Löppösen mukaan myös monilla kunnilla ja eri hautausmailla on jätetty nurmialueita tarkoituksella leikkaamatta.
– On hieno juttu, että tähän aletaan pikkuhiljaa herätä – voi olla muutakin kuin leikattu nurmikko. Ihmiset ovat ehkä ymmärtäneet, että leikkaamaton nurmikko ei välttämättä tarkoita hoitamatonta, Löppönen sanoo.
Vapaasti kasvavalla nurmikolla annetaan paitsi elintilaa ja ravintoa pörriäisille, myös säästetään ruohon leikkaamiseen kuluvaa aikaa, työtä ja polttoainetta.
Kellonummen hautausmaa on saanut tunnustusta ympäristönäkökulman huomioimisesta: viime vuonna sille myönnettiin kansainvälisesti arvostettu Green Flag Award -tunnus ensimmäisenä suomalaisena hautausmaana.
Espoon seurakunnat julkaisi ympäristötilinpäätöksen
Kellonummella ja muilla hautausmailla tehdyt toimet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ovat osa Espoon seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaa. Kesäkuussa valmistuneeseen, seurakuntayhtymän kaikkien aikojen ensimmäiseen ympäristötilinpäätökseen on kirjattu konkreettisia keinoja, joilla luonnon kuormitusta tullaan lähivuosina vähentämään. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tarkoitus irtautua vuoteen 2030 mennessä.
Seurakuntayhtymän tiedotteesta selviää muun muassa, että öljylämmityksestä luopumisessa ollaan aikataulussa. Seurakunnan kurssikeskuksissa siirrytään tai on jo siirrytty maalämpöön. Kaikissa seurakuntien hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulma. Esimerkiksi kasvisruuan määrää tarjoiluissa on lisätty.
Seurakuntayhtymän strategiassa vuosille 2023–2030 yhtenä painopisteenä on vastuu luomakunnasta. Vastuuta otetaan tekojen kautta: tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä.
Ympäristökasvatus näkyy seurakuntien kaikilla työaloilla ja monissa tapahtumissa. Ilmastoahdistukseen ja luontohengellisyyden kaipuuseen on pyritty vastaamaan järjestämällä toimintaa näiden teemojen ympärille.
Kellonummen hautausmaalla on useita hyönteishotelleja.
Monimuotoisuuden vaaliminen on yksinkertaista
Matkalla takaisin hautausmaan porteille pysähdymme vielä ihmettelemään suurta hyönteishotellia. Hyönteishotellitkin ovat yksi keino edistää monimuotoista elämää alueella. Hyönteisten, lintujen ja muiden eläinten viihtyvyyttä pyritään parantamaan myös siten, että hautausmaahan kuuluville reuna-alueille on jätetty hoitamattomia kaistaleita, joihin ei kosketa.
– Niille alueille on esimerkiksi jätetty lahopuita lahottajahyönteisiä ja muita varten, Miina Renqvist kertoo.
Vaikuttaa siltä, että Kellonummen hautausmaalla on löydetty monia keinoja tukea ympäristön erilaisia elämänmuotoja tinkimättä kuitenkaan alueen viihtyisyydestä ja hoitamisesta. Ympäristönäkökulman huomioiminen tällaisessa ympäristössä on lopulta melko yksinkertaista: usein riittää, että luonnon omille mekanismeille antaa enemmän tilaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkaupunkiseudun seurakunnat etsivät työntekijöitä kesäksi – hautausmaille palkataan myös alaikäisiä nuoria
AjankohtaistaHautausmaa on kesätyöpaikkana fyysisesti raskas, mutta sosiaalisesti rikas, Espoon seurakuntien ylipuutarhuri Miina Renqvist kuvailee.
