null Eutanasiaa kannattava Reijo Koponen ei allekirjoita piispojen käsityksiä hyvästä kuolemasta – ”Ihminen tietää itse kipunsa määrän, sitä ei tiedä pappi eikä piispa”

Hyvä kuolema on Reijo Koposen mielestä sellainen, jossa fyysiset kivut ja myös henkiset kärsimykset ovat hallinnassa. Koponen kuvattiin Suvelan kappelissa Espoossa.

Hyvä kuolema on Reijo Koposen mielestä sellainen, jossa fyysiset kivut ja myös henkiset kärsimykset ovat hallinnassa. Koponen kuvattiin Suvelan kappelissa Espoossa.

Hyvä elämä

Eutanasiaa kannattava Reijo Koponen ei allekirjoita piispojen käsityksiä hyvästä kuolemasta – ”Ihminen tietää itse kipunsa määrän, sitä ei tiedä pappi eikä piispa”

Espoolainen Reijo Koponen, 82, toivoo, että hänen elämässään olisi ”perälauta ja varmistus, että tänne ei tarvitse jäädä kärsimään”.

Viime keväänä eduskunnalle luovutettiin eutanasian ja avustetun kuoleman laillistamista vaativa kansalaisaloite, joka sai yli 53 000 kannatusilmoitusta. Kielteisen kantansa eutanasiaan ovat puolestaan kertoneet piispa Teemu Laajasalo, arkkipiispa Tapio Luoma sekä Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ja katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola.

Espoolainen Reijo Koponen, 82, on asiasta piispojen kanssa eri mieltä. Hän toivoo Suomeen eutanasian mahdollistavaa lakia.

– Onko piispoilla tai kenelläkään oikeutta puuttua meidän elämäämme? Koponen kysyy.

Koponen laati yhdessä Eliisa Puolimatkan ja Margaretha Virtasen kanssa Kirkko ja kaupunki -lehden verkkosivuilla (3.10.24) julkaistun mielipidekirjoituksen eutanasialain puolesta.

Koposen mielestä eutanasialain pitäisi olla sellainen, että ihminen voisi itse pyytää apua kuolemaan, jos on parantumattomasti sairas eikä kivunlievitys auta. Hän voisi olla valmis hyväksymään sen, että eutanasian voisi saada joissain ta­pauksissa myös henkisten kärsimysten perusteella, mutta toteaa, että kysymys on vaikea.

Avopuoliso nukkui pois rauhallisesti

Reijo Koposella ei ole omakohtaista kokemusta läheisen tuskallisesta kuolemasta, mutta hän on kuullut ja lukenut tapauksista, joissa kuoleva on joutunut kärsimään elämän viime vaiheessa.

Koposen pitkäaikainen avovaimo nukkui pois rauhallisesti hoitokodissa. Koponen oli ollut puolison luona edellisenä iltana ja hänen palatessaan seuraavana päivänä kumppani oli nukkunut pois hetkeä aiemmin.

– Olisin tietenkin halunnut olla pitämässä häntä kädestä viimeisillä hetkillä, Koponen sanoo.

Ensimmäinen vuosi kumppanin kuoleman jälkeen oli vaikea, ja Koposen mielessä oli synkkiä ajatuksia. Diakonin vinkistä Koponen alkoi osallistua Espoon keskuksessa toimivan palvelukeskuksen toimintaan.

– Se pitää minut elämässä kiinni, hän sanoo.

Omana toiveena kaunis lähtö

Hyvä kuolema on Reijo Koposen mielestä sellainen, jossa fyysiset kivut ja kärsimykset ovat hallinnassa ja jossa ei ole myöskään henkisiä kärsimyksiä.

– Jos pystyn siinä tilanteessa vielä järkevästi ajattelemaan, niin toivon, ettei tarvitsisi olla yksin ja joku läheinen olisi pitämässä kädestä kiinni, hän sanoo.

Koposen, Eliisa Puolimatkan ja Margaretha Virtasen kannanoton mukaan eutanasian vastustajat käyttävät eutanasiasta sanoja ”armomurha” ja ”potilaan tappaminen”. Koposen mielestä nämä ilmaisut ovat kylmääviä, eivätkä sovi lainkaan kuvaamaan eutanasiaa, joka kreikankielisen alkuperänsä mukaan tarkoittaa hyvää kuolemaa.

– Ihminen itse tietää kipunsa määrän. Sitä ei tiedä pappi eikä piispa eikä eduskunnan jäsen, hän sanoo.

– Toivon, että omassa elämässä olisi perälauta ja varmistus, että tänne ei tarvitse jäädä kärsimään, vaan poislähtö voidaan hoitaa kauniilla kuolemalla.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.