Jukka Sariolan mielestä Suomeen pitäisi saada eutanasialain sijaan saattohoitolaki, jossa taattaisiin kuolevalle ihmiselle kunnollinen kivunlievitys.
Vammaisaktivisti pelkää: Jos eutanasia laillistetaan, vammaiset eivät saa elää elämäänsä rauhassa loppuun
Jukka Sariola sairastaa lihastautia ja on elänyt vuosikymmeniä hengityskoneen kanssa. Hän ei kannata kuolinavun laillistamista.
Mediassa ei ole tuotu esille lainkaan sitä, mitä eduskunnan käsittelyyn edennyt kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta voisi merkitä vammaisille. Tätä mieltä on valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunnan (ETENE) ja Valtakunnallisen vammaisneuvoston jäsen Jukka Sariola.
– Ymmärrän sen henkisen tuskan, mikä kansalaisaloitteen on synnyttänyt, mutta en voi kannattaa aloitetta, koska siihen liittyy niin paljon seurannaisvaikutuksia. En myöskään hyväksy ajatusta, että yhteiskunnan velvollisuutena olisi tuottaa yksittäisten ihmisten kuolemia.
Sariolan ystäväpiirissä ei ole yhtäkään eutanasian kannattajaa, vaikka monilla heistä on fyysisiä rajoitteita, joiden vuoksi voisi ajatella, ettei sellainen elämä ole elämisen arvoista.
Tahtovatko suomalaiset poistaa yhteiskunnasta esimerkiksi vaikeasti vammaiset, joiden elämänhalu on kadonnut?
– Luin Aamulehdestä jutun hengityskoneessa olevasta vammaisesta, joka kannatti eutanasiaa. Taustalla tuntui kuitenkin olevan se, ettei hän saanut yhteiskunnalta tarpeeksi tukea ja palveluja. Osa vaikeasti vammaisista kokee todellakin olevansa pelkkänä taakkana yhteiskunnalle, Sariola sanoo.
– Nurinkurista on, että kun fyysisesti terve ihminen ilmoittaa haluavansa tehdä itsemurhan, hänet ohjataan psykiatristen palveluiden pariin. Pitäisi kuitenkin olla selvää, että mielekäs elämä tehdään loppuun saakka mahdolliseksi myös fyysisesti vammaisille ihmisille.
Saattohoitoa kehitettävä
Eutanasia-aloitteessa todetaan, että parantumatonta tautia sairastavan pyyntöön kuolinavusta voitaisiin suostua, jos sairauteen liittyy sietämättömiä fyysisiä tai psyykkisiä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida lievittää saatto- tai palliatiivisella hoidolla. Jukka Sariola kertoo asiantuntijoiden ETENEn kokouksessa todenneen, ettei tähän pysty vetämään selkeää rajaa, koska kipua on vaikea diagnosoida.
– Kovienkin kipujen poistaminen on jo nyt saattohoidossa täysin mahdollista. Saattohoito on parantunut paljon isommissa keskuksissa viimeisten viiden vuoden aikana. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne kuitenkin on toinen, mikä johtuu osin ammattitaidottomuudesta, Sariola sanoo.
– Eutanasialakialoite on nostanut esille tarpeen saattohoitolaista. Hyvänä puolena tässä keskustelussa voikin olla se, että saadaan kyseinen laki aikaiseksi.
Jukka Sariola on elänyt 15 vuotta ympärivuorokautisesti hengityskoneessa.
Lääkäreille uusi tehtävä
Sariolan mukaan Hollannissa ja Belgiassa, joissa eutanasia sallitaan, ei kuolinapua pyytävän kipu ole enää nykyään niin merkittävä kriteeri kuin elämän mielekkyyden loppuminen. Hän kysyy, miten Suomessa voitaisiin välttää, ettei toiminta liukuisi tähän suuntaan.
– Suomen eutanasialakialoitteessa on ehdotettu, että lääkärit vastaisivat kuolinavusta. Pyövelin virkaa siis hoitaisi ammattikunta, jonka tehtävänä on perinteisesti ollut elämän säilyttäminen. Kiinnostavaa on myös se, että tällä hetkellä Suomessa voivat kaikki muut lääkäreitä lukuun ottamatta toimia laillisesti avustajana itsemurhassa.
– Hollannissa asia on hoidettu siten, että sinne on perustettu klinikoita toteuttamaan eutanasiaa. Niiden ainoa "hoitomuoto" on kuoleman tuottaminen. Sveitsissä taas on tietty järjestö, joka tarjoaa eutanasiapalveluja kaikille muille paitsi psyykkisesti sairaille ja itsemurhaa yrittäneille.
Emme elä tyhjiössä, vaan yhteiskunnan ja ympäristön ajattelutapa vaikuttaa valintoihimme.
Olisiko aina oma valinta?
Jukka Sariola sairastaa lihastautia ja on käyttänyt hengityskonetta 34 vuotta, viimeiset 15 vuotta ympärivuorokautisesti. Sariolasta onkin kummallista, että häntä terveemmät ihmiset ajavat eutanasialakia.
– Aloitteen mukaan olisi yksilön oma valinta päättää elämänsä eutanasian avulla. Emme kuitenkaan elä tyhjiössä, vaan yhteiskunnan ja ympäristön ajattelutapa vaikuttaa valintoihimme. Tiedossa on, että esimerkiksi itsemurhista uutisoiminen lisää itsemurhia.
Sariola pohtii, tahtovatko suomalaiset tosiaan poistaa yhteiskunnasta esimerkiksi vaikeasti vammaiset, joiden elämänhalu on kadonnut, vai pyritäänkö heitä auttamaan elämänhalun viriämisessä.
– Eutanasialaki saattaisi muuttaa olennaisesti käsitystämme elämästä ja sen kunnioittamisesta.
Korjaus 10.3. kello 14.35: Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että ETENE olisi sosiaali- ja terveysministeriön alainen neuvottelukunta. ETENE on riippumaton asiantuntijaelin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Joskus tarvittaisiin kuolinapua
Puheenvuorot
Suonpää: Vammainen on nykyajan Musta Saara
Puheenvuorot
Mielipide: Eutanasia ei olisi lääkärin vastuulla
Puheenvuorot
