Kati Pohjanmaa haluaa nostaa esiin Espoon ruokakulttuurin rikkauden ja moninaisuuden. Yhdessä syöminen on hänestä kuitenkin kaikkein tärkeintä, ja se on perintö, jonka hän haluaa jättää omille lapsilleen.
Grillihifistelyä, kirkkokahveja ja Suomen suurin panimotiheys – Nyt tutustutaan espoolaiseen ruokakulttuuriin
Espoon läpi kulkenut Kuninkaantie, kaupungin kasvaminen, muuttoliike, kirkko ja monet muut tekijät ovat muokanneet Espoon ruokakulttuuria.
Moni ajattelee, että Espoo ei ole ruokakaupunki, mutta kyllä se on, vakuuttaa Espoon ruokakulttuuriin perehtynyt Kati Pohjanmaa.
– Espoosta löytyy historiakulttuuria ja perinteitä, mutta me emme aina tahdo ymmärtää, mitä ne ovat. Tämä on kaupunkina niin nuori.
Mankkaalla asuva Pohjanmaa on koulutukseltaan kotitalousopettaja ja toimii nykyisin yrittäjänä. Hän muun muassa kouluttaa, pitää ruokakursseja sekä auttaa kuntia ja kaupunkeja rakentamaan paikallista ruokaimagoa osana matkailua.
Hänen mukaansa Espoo muodostuu viidestä erilaisesta kaupungista, jotka poikkeavat toisistaan. Väestö on yleisesti ottaen korkeasti koulutettua ja ulkomailla paljon liikkuvaa. Kansainvälisiä osaajia eri puolilta maailmaa löytyy paljon etenkin Aalto-keskittymän ja Keilaniemen ympäristöstä. Ulkomailta saadaan monenlaisia vaikutteita, ja ne näkyvät myös paikallisessa ruokakulttuurissa.
Espoon kehittyminen muuttanut ruokakulttuuria
Espoon ruokakulttuuri on muuttunut vuosisatojen saatossa. Alueen kartanoilla, joissa viljeltiin maata, metsästettiin ja käytettiin luonnonantimia, on ollut vaikutusta. Myös helsinkiläisten huvila-alueet esimerkiksi Karhusaaressa ja Pentalassa ovat jättäneet omat jälkensä.
Helsingin vaikutus näkyy myös Tapiolassa, johon muutti helsinkiläisiä, kun puutarhakaupunkia rakennettiin ja kauppalasta tuli kaupunki. Lisäksi vuosikymmenien aikana tapahtunut maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto ovat muovanneet ruokakulttuuria.
Kala kuuluu meren tai järven rannalla sijaitsevien paikkakuntien ruokapöytiin. Espoossa syötiin ennen paljon silakkaa, mutta nyt sen on syrjäyttänyt lohi, jota tarjotaan esimerkiksi keittona.
– Meillä ei ole perinteistä espoolaista pitopöytää, mutta meillä on espoolainen juhlapöytä. Se on muotoutunut ajan mittaan ja on eri perheissä ja kaupunginosissa erilainen, Kati Pohjanmaa sanaa.
Hänen mukaansa yhä useammissa espoolaisissa rippijuhlissa nostetaan kuohuviinimalja ja pöydästä löytyy sushia. Etenkin eteläespoolaisissa rippijuhlissa tarjotaan sushin lisäksi erilaisia salaatteja.
– Kirkon merkitys Espoon ruokakulttuurin muovaajana on yllättävän iso. Ei määräävänä, vaan muovaavana, ajan henkeä näyttävänä ja kokoavana tekijänä, hän sanoo.
Tärkeintä on, että kokoonnutaan yhteen ja yhteisen ruokapöydän ääreen.
Kirkko on vaikuttanut Espoon ruokakulttuuriin ja on Kati Pohjanmaan mukaan edelleen vaikuttava tekijä. Jumalanpalveluksen jälkeen on jo pitkään ollut tapana mennä kirkkokahveille. Sinne keittiön väki on valmistanut kahvin ja ehkä pientä syötävää.
– Vanhaan aikaan espoolaisilla kirkkokahveilla on saatettu tarjota pullan lisäksi konditoriatuotteita kuten pikkuleipiä. Tähän ovat vaikuttaneet alueella sijaitsevat kartanot ja vanha postireitti Kuninkaantie, joka kulki Atlantin rannikolta Norjasta Espoon kautta Pietariin, Pohjanmaa sanoo.
Sekä kartanot että Kuninkaantie ovat tuoneet vaikutteita ranskalaisesta ja venäläisestä keittiökulttuurista.
– Myös kirkolliset perhejuhlat, kuten ristiäiset, rippijuhlat, häät ja hautajaiset ovat olleet ja ovat edelleen tärkeä osa Espoon ruokakulttuuria. Kun kirkollinen osuus on päättynyt, perheet, suvut ja ystävät kokoontuvat yhdessä syömään.
Espoolaiset grillaavat ja tarjoavat artesaaniolutta
Kati Pohjanmaan mukaan espoolaiset ovat trenditietoisia, vaativia ja haluavat pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Tällä hetkellä kaupungissa eletään vegebuumin harjalla.
– Espoolaiset tykkäävät myös grillata, mutta se tehdään hifistellen. Esimerkiksi hampurilaisiin hankitaan laadukasta lihaa tai kalaa ja sämpylät saatetaan leipoa itse. Grilliruokaa tarjotaan myös pienimuotoisissa juhlissa ja juomana on vaikkapa artesaaniolutta.
Kati Pohjanmaa on innostunut Espoon ruokakulttuurista. Hänet kuvattiin Gallen-Kallelan museon pihapiirissä sijaitsevassa Cafe Zoceriassa. Akseli Gallen-Kallela asui rakennuksessa perheineen joitakin vuosia.
Espoossa on peräti yhdeksän olutpanimoa. Se on enemmän kuin missään muussa suomalaisessa kaupungissa. Kaupungista löytyy lisäksi useita innovatiivisia ruokayrityksiä, jotka valmistavat esimerkiksi vegetuotteita. Espoo on Kati Pohjanmaan mukaan myös jäätelökaupunki, jossa on useita jäätelöfirmoja.
Kati Pohjanmaa nostaa yhden asian kaiken muun yläpuolelle.
– Tärkeintä on, että kokoonnutaan yhteen ja yhteisen ruokapöydän ääreen. Tarjottava ruoka tehdään itse, ostetaan kaupasta, tilataan ravintolasta tai kasataan nyyttikesteillä. Itse vaivalla tehty ruoka ei ole olennaisin vaan se, että ollaan yhdessä, Pohjanmaa sanoo.
Kati Pohjanmaa puhuu Espoon ruokakulttuurista Tapiolan seurakunnan keskiviikkokerhossa 5.3. klo 13 Tapiolan kirkolla. Keskiviikkokerho on osa Espoon seurakuntien senioritoimintaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luvassa halikoiria ja 800 litraa hernekeittoa – suosittu perinnetapahtuma rakennetaan Espoon tuomiokirkolle talkoilla
Hyvä elämäSyysMatin markkinat muuttaa Espoon tuomiokirkon ympäristön ikivanhaksi markkinapaikaksi. Lapset pääsevät veistämään kaarnalaivoja ja kokeilemaan muita entisaikojen puuhia.
