null Halaa ekonomia ja syö voisarvi – vuosi on täynnä jos jonkinlaisia teemapäiviä

Joka päivä juhlapäivä. Myös suurmiehille ja -naisille omistetuista liputuspäivistämme löytyy teemoja, kuten tasa-arvo (19.3.), suomen kieli (9.4.), runo ja suvi (6.7.) tai ruotsalaisuus (6.11.).

Joka päivä juhlapäivä. Myös suurmiehille ja -naisille omistetuista liputuspäivistämme löytyy teemoja, kuten tasa-arvo (19.3.), suomen kieli (9.4.), runo ja suvi (6.7.) tai ruotsalaisuus (6.11.).

Halaa ekonomia ja syö voisarvi – vuosi on täynnä jos jonkinlaisia teemapäiviä

Pelkästään YK:lla on vuodessa 120 teemapäivää. Suomessa vietetään mieluiten kotimaisia juhlapäiviä.

Tiesitkö, että juuri siirryttiin kansainvälisestä palkokasvien vuodesta kansainväliseen kestävän turismin vuoteen? Tai että tänäkin vuonna voi viettää kaksosten päivää (2.2.), maailman munuaispäivää (10.3.) ja sarjakuvakirjojen päivää (25.9.)?

Jos juhlapyhien jälkeen paluu arkeen tuntuu ankealta ja vähän tyhjältä, ei hätää. Vuosi on nimittäin täynnä mitä erikoisimpia teemapäiviä, jolloin voi muistaa tärkeitä asioita ja juhlistaa kepeän hauskoja aiheita. Virallisia liputuspäiviä on vuodessa kuusi ja muita 13.

Osa teemapäivistä, kuten YK:n nimeämä kansainvälinen naistenpäivä (8.3.), tunnetaan laajasti. Suurimmasta osasta harva on edes kuullut. Esimerkiksi maailman pingviinipäivää vietetään 25.4. ja kansainvälistä kyseenalaistamisen päivää 1.6.

Teemapäivät leviävät maasta toiseen

– Mitään virallista listaa teemapäivistä ei ole olemassa. Kuka vain voi aloittaa teemapäivän vieton. Päivä alkaa elää omaa elämäänsä, jos ihmiset ovat aktiivisia ja teema kantava. Sikäli teemapäivät muistuttavat kansanperinnettä, sanoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Hauskojen teemapäivien tarkoituksena on keventää elämää, mutta myös parodioida virallisia instituutioita.

– Arkistotutkija Juha Nirkko

Kansainvälistymisen myötä teemapäivistä on tullut yhteistä omaisuutta. Niitä omaksutaan maasta toiseen varsinkin sosiaalisen median välityksellä. Viime aikoina monista kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvistä teemapäivistä, kuten huhtikuisesta nuukuusviikosta, on tullut suosittuja.

Nirkon mukaan Suomessa kansalliset juhlapäivät ovat kansainvälisiä suositumpia.

– Poikkeuksiakin on, kuten ystävänpäivä, joka on päässyt kalenteriin saakka. Viime syksynä amerikkalainen musta perjantai tuli meillä rytinällä kauppoihin ja mainontaan.

YK:lla on 120 teemapäivää

Suuri osa teemapäivistä on erilaisten järjestöjen alulle panemia. Esimerkiksi YK:lla on noin 120 teemapäivää vuoden aikana. Aiheita on laidasta laitaan: maailman metsäpäivää vietetään 21.3., kansainvälistä jazz-päivää 30.4., maailman pakolaispäivää 20.6. ja maailman vesikauhupäivää 29.10.

YK:n jäsenmaat ja järjestöt voivat ehdottaa teemapäivien aiheita, jotka YK:n yleiskokous hyväksyy. YK:lla on myös erityisiä teemaviikkoja, -vuosia ja -vuosikymmeniä.

– Vuosittain nimetään muutamia uusia teemapäiviä. Viime aikoina on tullut erityisesti ympäristöön ja rauhaan liittyviä päiviä, kertoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Teemapäivien tarkoituksena on nostaa ihmisten tietoisuuteen tärkeitä aiheita ja niihin liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä. YK-liitto tuottaa kouluille ja muille toimijoille materiaaleja, joiden avulla teemapäiviä voi viettää.

– Kansainvälisesti merkittävimpiä ja tunnetuimpia ovat ihmisoikeuksiin liittyvät teemapäivät. Tietenkin myös YK:n päivä 24.10. on tärkeä, Laukko sanoo.

Käymäläpäivästä onnellisuuden päivään

Monet kepeämmät teemapäivät ovat amerikkalaista perua. On mansikkajäätelön päivää (15.1.) ja maailman baarimikkopäivää (24.2.). Oma päivänsä on myös sukkahousuille (15.5.), neulansilmäkameroille (24.5.) ja geokätköilylle (18.8.).

Suomalaisen saunan päivää juhlitaan kesäkuun toisena lauantaina. Viime vuosina myös Suomessa on herkuteltu Ruotsin malliin korvapuustipäivänä 5.10.

– Hauskoja teemapäiviä on sadoittain. Niiden tarkoituksena on keventää elämää, mutta myös parodioida virallisia instituutioita, Juha Nirkko sanoo.

Vuosittain nimetään muutamia uusia teemapäiviä. Viime aikoina on tullut erityisesti ympäristöön ja rauhaan liittyviä päiviä.

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko

Joidenkin hauskoilta kuulostavien teemojen taustalla on vakavampi tarkoitus. YK:n nimeämä kansainvälinen onnellisuuden päivä 20.3. pyrkii keskittämään huomion siihen, kuinka tärkeää onnellisuus on ihmisten hyvinvoinnille ja kansainväliselle kehitykselle.

Maailman käymäläpäivä 19.11. puolestaan muistuttaa siitä, että jopa 2,5 miljardia ihmistä elää ilman käymälää ja tuhannet lapset kuolevat ripulitauteihin päivittäin.

Viikko uskontojen yhteisymmärrykselle

Kalenteri saattaisi täyttyä liiaksi, jos vuoden aikana rientäisi juhlistamaan, huomioimaan ja tiedostamaan jokaista teemapäivää. Viikossakin olisi jo tekemistä.

Esimerkiksi tammi–helmikuun vaihteessa vietettävän uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikon voi aloittaa voisarvipäivällä 30.1. Croissantille kannattaa pyytää toista uskontoa edustava naapuri tai kaveri.

Tiistaina 31.1. on täysin luvallista halata ekonomia. Autovakuutuksen päivänä 1.2. on hyvä tarkistaa, onko lasku maksettu. Torstaina 2.2. pääsee jälleen herkkujen pariin, sillä silloin on ohukaispäivä.

Perjantaina 3.2. vietetään Psoriasisliiton Valon päivää. Toki silloin saa keskittyä myös iloitsemaan valon lisääntymisestä. Lauantaina 4.2. voi vakavoitua maailman syöpäpäivän äärelle, mutta halutessaan myös viettää kiitä postinjakajaa -päivää.

Sunnuntaina 5.2. voi runebergintorttujen maistelun lomassa luoda katsauksen seuraavan teemaviikon säähän, sillä silloin vietetään paitsi kansallisrunoilijamme, myös meteorologien päivää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: