Hittinukke. Playmobil on valmistanut reformaation merkkivuoden kunniaksi 7,5-senttisiä Martti Luther -nukkeja. Ensimmäiset 34 000 pikku-Lutheria myytiin loppuun kolmessa päivässä, mikä on Playmobilin ennätys. Kuva: Esko Jämsä.
Reformaatiota muistellaan 400 000 eurolla
Reformaation merkkivuoden projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen toivoo, että merkkivuosi voisi purkaa luterilaisen ja katolisen kirkon vastakkainasettelua.
Suomen luterilainen kirkko viettää ensi vuonna reformaation merkkivuotta teemalla Armoa 2017! Martti Luther julkaisi teesinsä 500 vuotta sitten ja joutui nokittain katolisen kirkon kanssa. Projektisihteeri Timo-Matti Haapiaisen mukaan luterilaisen ja katolisen kirkon vastakkainasettelua ei kuitenkaan haluta korostaa, päinvastoin.
– Reformaation historiassa on paljon vastakkainasettelua, mutta Luther tai muut reformaattorit eivät ensisijaisesti pyrkineet siihen. Minun on vaikea nähdä, miten kenenkään kristityn tavoite olisi ylläpitää vastakkainasettelua, Haapiainen selittää.
Käytännössä pyrkimys näkyy esimerkiksi sanavalinnoissa. Kirkko ja kaupunginkin mielipidepalstalla käytiin heinäkuussa vääntöä siitä, että merkkivuoden yhteydessä puhutaan mieluummin reformaatiosta kuin uskonpuhdistuksesta. Haapiainen totesi mielipidekirjoituksessaan 22.7. uskonpuhdistuksen olevan ”sanana altis vastakkainasettelua ruokkiville tulkinnoille”. Samasta syystä puhutaan merkki- eikä juhlavuodesta.
– Reformaatiossa tapahtui myös paljon asioita, jotka eivät ole juhlimisen arvoisia, kuten kirkon jakautuminen, Haapiainen toteaa.
Merkkivuoden kansalaisvaltuuskuntaan ja muihin päättäviin elimiin on tietoisesti otettu mukaan väkeä eri kirkkokunnista.
– Toivon, että merkkivuosi voisi vähentää vastakkainasettelua. Joitain asioita historiassa voisi katsoa kylmän rauhallisesti.
Rahaa animaatioon ja musiikkiteokseen
Rahaa merkkivuoden pyörittämiseen on varattu reilut 400 000 euroa. Timo-Matti Haapiaisen mukaan summa ei ole kovin suuri.
– Jos olisi haluttu esimerkiksi merkkivuoden mitaleja, isoja tapahtumia tai konsertteja, budjetti ei olisi riittänyt alkuunkaan.
Budjetti ei myöskään kata paikallisseurakuntien tapahtumia. Merkkivuoden valtakunnallinen organisaatio pyrkii tukemaan ja kannustamaan seurakuntia järjestämään omaa ohjelmaa. Haapiaisen mukaan esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on Turun kaupungin kanssa satsaamassa merkkivuoteen.
Ainahan nämä ovat pohtimisen paikkoja, mihin rahat olisi voinut sijoittaa.
– Timo-Matti Haapiainen
Budjetista on varattu 75 000 euroa Olli Kortekankaan säveltämään musiikkiteokseen ja 10 000 euroa Lutherista kertovaan unkarilaistekoiseen animaatioon, jota myös Luterilainen maailmanliitto tukee. Summat kuulostavat isoilta, etenkin jos budjetti on tiukka. Oliko niiden rahoittaminen oikea ratkaisu?
– Sekä animaatio että sävellys ovat ainutlaatuisia ja pitkäikäisiä juttuja. Animaatio tulee leviämään monilla kielillä, ja Kortekankaan teos on herättänyt kirkon ulkopuolellakin vahvoja ilahtuneita kommentteja, Haapiainen toteaa.
– Ainahan nämä ovat pohtimisen paikkoja, mihin rahat olisi voinut sijoittaa, mutta itse näen, että molemmat projektit ovat arvokkaita ja ymmärrän hyvin, että niitä on lähdetty tukemaan.
Kiinnostuuko kansa?
Merkkivuoden suunnitteluryhmä toivoi loppuraportissaan vuonna 2013, ettei merkkivuosi jäisi vain kirkon sisäiseksi tapahtumaksi. Reformaatio ja Lutherin ajattelu lienevät kuitenkin monille suomalaisille etäisiä, jopa yhdentekeviä asioita. Onko realistista odottaa, että merkkivuosi kiinnostaisi kirkosta vieraantunutta kulkijaa Aleksanterinkadulla?
– Se on erittäin hyvä kysymys, Timo-Matti Haapiainen myöntää.
Merkkivuotta yritetään tuoda tavallisen kansan tietoisuuteen muun muassa yhteistyöllä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien kanssa. Itsenäisyyden ja reformaation linkki ei ole Haapiaisen mielestä tuulesta temmattu.
– Moni ei tule ajatelleeksi, miten paljon reformaatio on vaikuttanut siihen, että Suomi on itsenäinen ja millainen itsenäisestä Suomesta on tullut. Tämän nostaminen esille voisi herättää ihmisiä.
Haapiainen olettaa myös, että merkkivuosi koskettaa eri tavalla ihmisiä eri puolilla Suomea.
– Kuluneen vuoden aikana monilla foorumeilla on keskusteltu siitä, että Suomen alueiden erilaisuus on nykyään jo aika isoa.
Senkin vuoksi paikallisseurakuntien omaa roolia on haluttu korostaa. Kukin seurakunta voi tehdä ohjelmasta omanlaistaan. Organisaation työryhmiin on myös valittu ihmisiä eri puolilta Suomea.
Paikallistoiminnan korostaminen on myös rahakysymys. Koska budjetti ei riitä keskitettyihin suurtapahtumiin, toteutusvastuu on pitkälti seurakunnilla.
– Kyllä esimerkiksi viestintä silti vie rahaa, ja isompi budjetti olisi antanut sille tukevamman pohjan. Nyt kuitenkin pelataan niillä pelimerkeillä, mitä on.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Opiskelijat puvustavat Luther-oopperaa
Hyvä elämä AjankohtaistaMartti Lutherin vaimo Katarina von Bora saa aikansa mukaisen asun Omniassa. Oopperalla juhlistetaan Reformaatio 500 -merkkivuotta.
