Hallamaa: Paha ei tule aina ulkopuolelta

Hallamaa: Paha ei tule aina ulkopuolelta

Hyväksikäyttöön on vaikea puuttua niin kauan kuin luulemme, ettei se voi tapahtua ihan lähellä.

Poliisi kertoi äskettäin pitkään jatkuneesta tutkinnasta, joka on paljastanut vakavia, lapsiin kohdistuneita rikoksia. Jutun jäljille päästiin kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Suomalaista arkirauhaa ei häirinnyt mikään, mistä olisi voinut päätellä, että hiljalleen laajeneva hyväksikäyttäjien rinki on jo kymmenen vuoden ajan tehnyt yhä raaempia rikoksia monella tavalla suojattomia poikia vastaan.

Poliisin antamien tietojen pohjalta media on täydentänyt kuvaa päätekijästä. On haastateltu hänen tuttujaan ja hänen kanssaan työskennelleitä ihmisiä. Kaikki ilmaisevat syvää hämmästystä: kunnollinen ihminen, aivan tavallinen, ei olisi koskaan voinut kuvitella. Järkytys näkyy siinä, että monet ovat antaneet lausuntonsa nimettömänä. Ei haluta tulla yhdistetyksi käsityskyvyn ylittäviin, puistattaviin rikoksiin.

Kirkon edustajat ovat kilvan kiirehtineet vakuuttamaan, ettei rikollinen toiminta koskettanut seurakuntaa mitenkään.

Reaktioissa heijastuu ajatus, joka ohjaa käsitystämme todellisuudesta. Sen mukaan rikollinen paha tulee jostain ulkopuolelta ja näkyy tekijöistä päällepäin. Se on jotain vierasta, kaukaista ja outoa, eikä koske meitä ja arkista elämäämme.

On käynyt myös ilmi, että jutun pääepäilty on ollut seurakunnan luottamustehtävissä ja rippikoululeirin yövalvojana. Kirkon edustajat ovat kilvan kiirehtineet vakuuttamaan, ettei rikollinen toiminta koskettanut seurakuntaa mitenkään. Kunniallisella luottamushenkilöllä on ollut pimeä puoli, jonka kanssa kristillisellä kirkolla ei ole mitään tekemistä.

Kommentit noudattavat nykyajan viestintästrategisia oppeja, jotka tähtäävät organisaation maineen varjelemiseen. Niiden mukaan vaikea asia puheeksi on otettava ja osoitettava, ettei olla siihen mitenkään osallisia.

Oman maineen suojeleminen ei ole kirkon tehtävä. Kirkon ensisijainen tehtävä on suojella ja puolustaa heikoimpia ja taistella syntiä vastaan. Hyväksikäyttöön ei voida puuttua, ellei ensin suostuta näkemään ja tunnusteta, että siihen voivat syyllistyä myös tavalliset kunnon ihmiset, sellaiset kuin me, ja että sitä voi tapahtua myös seurakunnassa.

Kirjoittaja on sosiaalieetikko ja lähiöisoäiti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi