Juha Rintamäen mukaan säästöjä ja kehittämistä mietitään työntekijöiden ja seurakuntien kanssa.
Helsingin seurakuntayhtymä säästää ja kehittää yhtä aikaa
Henkilöstö vähenee, mutta ilman irtisanomisia. Kiinteistöistä pitää yhä luopua. Pelkkää säästöä ei silti ole edessä, sillä kirkolla on Helsingissä paljon työtä, sanoo yhtymänjohtaja Juha Rintamäki.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli torstaina talouden tasapainottamis- ja priorisointisuunnitelmaa. Sen oli laatinut johtoryhmä uuden yhtymänjohtajan Juha Rintamäen johdolla.
Suunnitelma on vasta suunnitelma, varsinaiset päätökset seuraavat keväällä. Niistä päätetään Rintamäen mukaan ensi vuoden toukokuussa, sillä monet asiat vaativat vielä lisää valmistelua.
– Sitä on jo tehty ja tehdään tiiviissä vuoropuhelussa henkilöstön ja kaikkien Helsingin seurakuntien kanssa. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee kesään mennessä päätöksiä, jotka koskevat yhteisiä työmuotoja. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen kanssa jatketaan keskustelua siitä, onko jotain mitä voidaan jättää tekemättä, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin, sanoo Rintamäki.
Voisi kysyä, tarvitaanko enää lisää sopeutustoimia, sillä säästöjä on tehty jo paljon ja tilinpäätökset ovat monena peräkkäisenä vuonna olleet ylijäämäisiä.
– Positiiviset tilinpäätökset eivät kerro koko totuutta, sillä niissä on myös kertaluonteisia tuloja. Olennaisempaa on kuitenkin se, että talouden perustaan vaikuttavat tulot eli kirkollisverotulot ovat laskussa. Lisäksi yhteisöveron tuoton jako-osuuden muuttuminen valtion budjettimäärärahaksi vei Helsingin seurakunnilta miljoonia. Toki yhteiskunnan yleinen talouskehitys on nyt hyvä, sanoo Rintamäki.
Helsingin seurakunnissa on ollut käynnissä kolmevuotinen talouden tasapainotusohjelma, joka on hyvässä vauhdissa. Tavoitteina oli pienentää kiinteistökantaa 15 prosenttia vuoden 2018 loppuun mennessä, lisätä yhteishankintoja ja vähentää henkilöstöä laskennallisesti noin 200 henkilötyövuodella.
Tiloista on luovuttu yli tavoitteen. Kun otetaan huomioon seurakuntien talo, jossa osa tiloista aiotaan muuttaa asunnoiksi ja liiketiloiksi, päädytään 23 prosenttiin pinta-alasta ja 18,8 prosenttiin sisäisistä vuokrista. Kiinteistöistä pitäisi kuitenkin yhä luopua, jotta on varaa korjata jäljelle jääviä.
– Tämä koskee muita tiloja kuin kirkkoja. Niitä puolestaan pitäisi käyttää entistä monipuolisemmin.
Tarkoitus on ohjata voimavaroja niin, että pystymme entistä enemmän auttamaan hädänalaisia.
– Juha Rintamäki
Rintamäen mukaan henkilöstökuluista on tähän mennessä säästetty noin 100 henkilötyövuotta. Se ei vielä riitä, mutta tarkoitus yhä on, ettei irtisanomisiin tarvitsisi mennä.
Säästöjä haetaan luonnollisen poistuman kautta ja toisaalta tehtävänkuviin voi tulla muutoksia. Samoin voi olla, että osa yhteisten työmuotojen työntekijöistä löytääkin uuden työyhteisön jostain seurakunnasta.
On myös paikkoja, joista ei voida enää väkeä vähentää, kuten hautausmaat, ja toisia, jonne tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa. Lisäksi esimerkiksi yhteisen seurakuntatyön keski-ikä on 58 vuotta.
– Tarvitsemme myös uusia työntekijöitä, jotta pystymme vastaamaan uusiin haasteisiin.
Rintamäen mukaan nyt jäljellä olevilla säästöillä haetaan ratkaisua, jolla selvitään ainakin muutama vuosi ja saadaan henkilöstölle hengähdystauko. Seurakuntien jäsenmääräennuste näyttää kuitenkin yhä laskevalta, vaikka kaupungin väkiluku nousee. Iso osa muuttoliikkeestä kun on maahanmuuttoa. 2020 saatetaan olla jo alle 50 prosentin osuudessa kaupungin väkiluvusta. Jotta ei oltaisi, pitää tehdä muutakin kuin säästää, ja siksi tarkoitus on kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten kanssa.
– Tarkoitus on ohjata voimavaroja niin, että pystymme entistä enemmän auttamaan hädänalaisia ja menemään sinne, missä kukaan muu ei vielä ole. Lisäksi korostamme tarvelähtöisyyttä eli kysymme seurakuntalaisilta. Pyrimme myös saamaan heidän osaamistaan entistä enemmän käyttöön. Vain parantamalla vaikuttavuuttamme saamme laskevat käyrät kääntymään.
Suunnitelmaan sisältyy myös lisätulojen hankinta esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kautta ja myymällä palveluja sekä myymällä ja vuokraamalla tiloja.
Sähköisiä palveluja esimerkiksi kirkollisten perhejuhlien järjestämisessä on tarkoitus kehittää. Sielläkin voidaan etsiä yhteistyökumppaneita, joilta seurakuntalainen voisi kätevästi tilata vaikka kahvit kastetilaisuuteen. Yhteistyökumppaneilta saatavaa pientä tuottoa voidaan käyttää toimintaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Entisissä seurakuntatiloissa toimii Helsingissä viisi päiväkotia, koulu ja osa terveyskeskusta
AjankohtaistaKirkko on karsinut toimitilojaan Helsingissä jo viidenneksen.
