Helsingin seurakuntien on supistettava tilojaan 15 prosenttia. Syynä on kirkon jäsenmäärän lasku ja talouden kiristyminen.
Entisissä seurakuntatiloissa toimii Helsingissä viisi päiväkotia, koulu ja osa terveyskeskusta
Kirkko on karsinut toimitilojaan Helsingissä jo viidenneksen.
Helsingin seurakunnat ovat tehneet kymmenittäin päätöksiä tiloista luopumisesta. Tähän mennessä tiloista on päätetty vähentää jo 16 prosenttia ylläpitokuluissa laskettuna. Pinta-alassa mitattuna vähennys on 22 prosenttia.
Supistukset ovat osa seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta ja siihen liittyvää talouden sopeutusohjelmaa. Tavoite säästää 15 prosenttia kiinteistöjen ylläpitokuluissa asetettiin vuonna 2015, ja se pitäisi saavuttaa kolmessa vuodessa, 2016–18.
Jokainen seurakuntaneuvosto on nuijinut pöytään luopumispäätöksiä. Tuorein esimerkki on Munkkiniemen seurakunnan päätös luopua Lehtisaaren kappelista ensi vuoden alusta lukien.
Mikä tahansa toiminta ei sovi entisiin seurakuntatiloihin
Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen avaa lukuja: kun vuonna 2015 kiinteistöjen ylläpitokulut olivat yli 20 miljoonaa euroa, ensi vuoden budjetissa niiden on laskettu olevan 16,5 miljoonaa euroa. Seurakuntien maksamat sisäiset tilavuokrat ovat jonkin verran näitä lukuja alempia, koska vuokria ei ole Heinosen mukaan voitu korottaa niin paljon kuin kulut ovat nousseet.
Tähän mennessä on myyty esimerkiksi Veräjämäen seurakuntakoti ja Konalan seurakuntatalo päiväkotiyrityksille. Lassilan seurakuntakodin osti sijoittaja, joka vuokrasi tilan päiväkodille. Torpparinmäen seurakuntakoti on päätetty myydä kaupungille.
Mellunmäen iso seurakuntakoti sijaitsi ostoskeskuksessa, jonka omisti kiinteistöyhtiö. Seurakuntayhtymä on mukana kiinteistöyhtiössä, joka päätti myydä tilat pois, purkaa ostarin ja rakentaa tontille asuntoja uuden kaavan turvin.
Myynnissä tai vuokrattavana ovat nyt Itä-Pakilan seurakuntakoti, Pyhän Jysäyksen seurakuntakoti Kivikossa ja Ruoholahden kappeli.
Osa tiloista on vuokrattu, esimerkiksi Töölön seurakunnan entiseen kirkkoherranvirastoon tuli kaupungin päiväkoti. Länsi-Pasilan kappeli on vuokrattu kaupungille koulutiloiksi siihen asti, kunnes Keski-Pasilan alue valmistuu. Myös Lauttasaaren kirkolta on vuokrattu 150 neliömetriä tilaa päiväkodille.
Vuosaaren seurakunnan tiloista palvelukeskus Albatrossissa on vuokrattu yksi kerros kaupungille terveyskeskuksen käyttöön.
– Seurakunnalliset tilat on kaavoitettu Y-kaavalla (Yleisten rakennusten korttelialue) yhteiskunnalliseen tarkoitukseen, ja siksi ne sopivat tällaiseen käyttöön. Jos tiloja muutetaan asunnoiksi, ne pitää kaavoittaa uudelleen, Kai Heinonen sanoo.
Päänavaajana toimi Paloheinän kappeli, joka myytiin vuonna 2015 sijoittajalle. Tiloissa toimii nyt hoivakotiyrittäjä.
Kiinteistöjohtaja Heinonen kiteyttää toimintakulttuurin muutoksen tavoitteen tilojen osalta näin:
– Seurakunnat siirtävät entistä enemmän toimintaa kirkoille. Me yritämme löytää vapautuviin tiloihin niiden arvolle sopivaa toimintaa, joka palvelee alueen asukkaita. Mikä tahansa toiminta ei käy.
– Näiden tilojen myynnistä ja vuokrauksesta seurakuntayhtymä saa tuloja, joilla rahoitetaan seurakuntien toimintaa.
Myynnissä tai vuokrattavana ovat nyt Itä-Pakilan seurakuntakoti, Pyhän Jysäyksen seurakuntakoti Kivikossa ja Ruoholahden kappeli.
Seurakunnissa luopumispäätökset ovat tehneet tiukkaa.
Säästötarve on tuonut myös uusia ideoita
Seurakunnissa luopumispäätökset ovat tehneet tiukkaa. Kaikkein rankin säästölista näyttää olevan Herttoniemen seurakunnalla. Se on joutunut luopumaan neljästä seurakuntatilasta, myös Herttoniemenrannan kappelista, ja neljästä vuokratusta partiotilasta.
Paavalin seurakunta myi kesäkotinsa Mäntyniemen ja luopui vuosi sitten Itä-Pasilan seurakuntakodista. Messuja on voitu pitää Itä-Pasilassa Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa ja kerhoja asukastalolla.
Malmin laaja seurakunta on sulkenut Pukinmäen, Pihlajiston ja Malmin seurakuntatalot tai -kodit. Ensi kesänä myös Tapulin ja Pukinmäen seurakuntakodit suljetaan.
Miten säästöt ovat vaikuttaneet toimintaan? Malmin kirkkoherra Heikki Arikka kommentoi näin:
– Alueellisesti työ keskittyy, ja eri alueilla asuvia ihmisiä palvellaan ja kohdataan eriarvoisesti. Valitettavasti.
Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen näkee, että muutos pakottaa katsomaan asioita uudella tavalla. On syntynyt uudenlaista vuoropuhelua siitä, mitä seurakunnan toiminta voisi olla, ja seurakuntalaiset ovat entistä aktiivisemmin mukana.
Roihuvuoren kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen näkee sekä hyvää että huonoa:
– Työntekijöille on tullut lisäkuormaa henkilöstön vähennyttyä, mutta säästötarve on tuonut myös uusia toimintatapoja ja -ideoita.
Positiivisimmin muutosta arvioi Munkkiniemen kirkkoherra Leo Glad.
– Hämmästyttävää kyllä, vaikka seurakunnan tila-, talous- ja henkilöstöresurssit ovat jo lähes puolittuneet, toiminta on kuitenkin lisääntynyt ja monipuolistunut. Syitä tähän ovat tilan vapautuminen seurakuntalaisille toimia, uudet tavat tehdä työtä ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
Munkkiniemen kirkko säilyy kirkkona, vaikka seurakunta siitä luopuikin. Viime elokuusta asti kirkon pääkäyttäjä on ollut jumalanpalvelusyhteisö Verkosto.
Kiinteistöjä voidaan "kehittää"
Kirkkokiinteistöiltä on vapautunut peruskorjattavaa toimistotilaa. Mutta toimistoiksi niitä ei kannata korjata tilojen sijainnin takia. Helsingissä on muutenkin paljon tyhjää toimistotilaa. Sen sijaan asuntojen, palveluasuntojen, hoiva- ja päiväkotitilojen kysyntä kasvaa, sanoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.
Esimerkiksi Kannelmäessä ja Roihuvuoressa on kirkon kupeessa siipirakennus, jossa on virastotiloja. On mietitty mahdollisuuksia purkaa siivet ja rakentaa lisää käyttökelpoisempaa tilaa, esimerkiksi juuri päivähoitoa tai palveluasumista varten.
Toisenlainen esimerkki on Hakavuoren kirkko, josta Haagan seurakunta luopui sisäilmaongelmien vuoksi. Seurakuntayhtymä on keskustellut haagalaisten toimijoiden kanssa mahdollisuudesta rakentaa tilalle monikäyttötalo, jossa voisi ehkä olla pieni seurakuntatilakin. Yhtymä voisi vuokrata tontin rakentajalle, tai rakennuttaa itse tai yhteistyössä jonkun muun kanssa. "Kylätalon" voisi myydä tai pysyä omistajana ja saada siitä vuokratuloja.
Munkkiniemen huonokuntoisesta seurakuntatalosta on keskusteltu pitkään kaupungin edustajien kanssa. Yksi vaihtoehto on purkaminen ja uudisrakennus. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamuutosta, mikä on hidas tie.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnat antoivat tilojaan koululuokkien käyttöön pääkaupunkiseudulla – ”Kun koulu ottaa yhteyttä ja tarvitsee apua, totta kai me autamme”
AjankohtaistaKoulut palasivat lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi lähiopetukseen.
