Helsingin seurakuntien sisäinen valvonta tehostui vuonna 2015 – rikostutkintaan johtaneet epäselvyydet nousivat esiin
Pöytäkirjoista käy ilmi, että tarkastustoimikunnan perustamista toivottiin jo vuonna 2009.
Kirkko ja kaupunki pyysi luettavakseen Helsingin seurakuntayhtymän tarkastustoimikunnan julkiset pöytäkirjat, jotka koskevat tutkinnan alla olevia rikosepäilyjä. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti kyseisen toimikunnan tukemaan seurakuntien sisäisen tarkastuksen työtä. Poliisin esitutkinnassaan mahdollisesti käyttämä materiaali on poistettu aineistoista, kuten julkisuuslain 24 pykälän velvoittaa.
Asiakirjoista käy ilmi, että Helsingin seurakunnissa alettiin kiinnittää enemmän huomiota seurakuntien taloudenpidon ja hankintojen valvontaan vuonna 2015. Kyseisen vuoden alussa seurakunnissa aloitti uutena hallintojohtajana Jussi Muhonen, jolla oli kokemusta SOK:n sisäisestä valvonnasta. Myös yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpano uusiutui ja sen puheenjohtajana aloitti Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki. Varsin pian, maaliskuussa 2015, päätettiin perustaa tarkastustoimikunta.
Sisäinen tarkastus, kahden hengen yksikkö, oli tehnyt työtään jo sitä ennen, mutta yhteisen kirkkoneuvoston rooli sen tukemisessa oli passiivinen.
Jo vuonna 2009 sisäinen tarkastus ehdotti toimikunnan perustamista tukemaan työtään, mutta näin ei tapahtunut.
Tarkastustoimikunnan 18.11.2015 käsittelemässä tilannekatsauksessa Sisäinen tarkastus Helsingin seurakuntayhtymässä 2016 todettiin menneistä vuosista, että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi vuosina 2005–2013 lähes keskustelutta tarkastustoimen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset. Jo vuonna 2009 sisäinen tarkastus ehdotti toimikunnan perustamista tukemaan työtään, mutta näin ei tapahtunut. Hankintavastaavaakin oli esitetty aiempina vuosina, mutta asiaan ei tartuttu.
Vuodet 2010–2015 ovat olennaisia, sillä ne ovat Helsingin poliisin talousrikosyksikön tutkinnan kohteena. Helsingin seurakunnat pyysi maaliskuussa 2016 poliisia tutkimaan kiinteistötoimessa havaittuja epäselvyyksiä. Pari viikkoa sitten seurakuntayhtymä kertoi tutkintapyynnöstään julkisuuteen ja ilmoitti kahden törkeimmistä rikoksista epäillyn siirtämisestä syrjään tehtävistään.
Tutkinta on kesken, eikä syytteitä ole vielä nostettu, mutta rikosepäilyt koskevat lahjusten ottamista ja virka-aseman väärinkäyttöä. Epäiltyjä on useita ja epäilyt koskevat seurakuntayhtymän kiinteistötoimen hankintoja. Lahjusten euromääräinen arvo on rikoskomisario Jenni Lehtilän mukaan kymmeniä tuhansia euroja. Enempää poliisi ei tässä vaiheessa tutkinnallisista syistä kerro.
Ulkopuolinen konsultti auttoi
Ennen tutkintapyynnön jättämistä epäilykset nousivat esille tarkastustoimikunnassa. Sen pöytäkirjoissa ja liitteissä on vuosina 2015 ja 2016 useita kommentteja, jotka liittyvät sisäisen valvonnan puutteisiin ja kehittämistarpeeseen. Myös kiinteistötoimi ja sen korjausrakennushankkeet, ylläpito ja hankintaprosessi ovat papereissa esillä. Niihin kohdistettiin myös ulkopuolisen konsultin PwC Oy:n työpanosta.
PWC:ltä tilattiin syksyllä 2015 hankintatoimen tarkastus, joka kohdennettiin seurakuntien hankintoihin ja kiinteistötoimen korjausrakentamisen ja ylläpidon puitesopimuksiin. Samoja asioita tarkasti myös seurakuntayhtymän oma sisäinen valvonta, mutta konsultti toi työhön tarvittavaa ulkopuolista tukea.
Tarkastustoimikunnan pöytäkirjoissa ja liitteissä on vuosina 2015 ja 2016 useita kommentteja, jotka liittyvät sisäisen valvonnan puutteisiin ja kehittämistarpeeseen.
Tarkastustoimikunnan vuoden 2015 aineistosta selviää, että yhtymän kiinteistötoimen sisäinen valvonta ja kiinteistötoimen rajapinta taloustoimiston kanssa ovat kriittinen osa-alue sisäisessä valvonnassa. 3.6.2015 pöytäkirjan mukaan on lukuisia asioita, jotka vaativat toimenpiteitä ja kehittämistä. Tällaisia ovat muun muassa hankintaprosessiin liittyvät asiat, suulliset tilaukset, suulliset sopimukset, sopimusten seuranta, laskujen hyväksyminen ja esteellisyys- ja jääviysasiat.
Tarkastustoimikunnan aineistosta käy ilmi, että seurakuntayhtymällä ei ennen vuotta 2016 ollut vahvistettuja pelisääntöjä tai ohjeistusta siitä, miten esille nousevia väärinkäytösepäilyjä käsitellään eli kuka tekee, mitä tekee ja miten asia dokumentoidaan. Nyt tällaiset ohjeet on laadittu ja myös eettiset ohjeet ovat valmistelussa. Niistäkin on puhuttu asiakirjoissa jo parin vuoden ajan.
Hankintapäällikkö auttaa kilpailutuksissa
Sisäisen valvonnan kehittämisen lisäksi Helsingin seurakunnissa on tartuttu myös asiaan, joka helpottaa ihmisten työtä ja parantaa kilpailutusten laatua. Vuonna 2016 seurakunnissa aloitti hankintapäällikkö, joka on perehtynyt kilpailutuksiin. Tällaista olisi kaikesta päätellen tarvittu jo aikaa sitten.
Hallintojohtaja Jussi Muhonen toivoo, että hankintapäällikön arvo oivallettaisiin.
– Hankinnat vaativat erityisosaamista, varsinkin julkisella sektorilla. Hankintoja tekevien pitäisi nähdä tämän tyyppisen osaamisen hyödyntäminen omaa työtä helpottavana ja auttavana resurssina eikä kilpailevana toimintana, niin kuin se vielä jonkin verran nähdään.
3.6.2015 pöytäkirjan mukaan on lukuisia asioita, jotka vaativat toimenpiteitä ja kehittämistä. Tällaisia ovat muun muassa laskujen hyväksyminen ja esteellisyys- ja jääviysasiat.
Muhosen mukaan oikeanlaisilla hankintaprosesseilla ja ammattilaisten osaamisen hyödyntämisellä vapautuu ihmisten aikaa niihin tehtäviin, joissa omaa ydinosaamista varsinaisesti tarvitaan.
– Samalla hankinnat tulevat hoidetuksi koko seurakuntayhtymän kannalta tehokkaammin, taloudellisemmin ja myös oikein ja lainmukaisesti, korostaa Muhonen.
Hän kommentoi vuonna 2015 tapahtunutta asioihin puuttumista lyhyesti.
– Uudet luottamuselimet ja uudet ihmiset tuovat aina tulleessaan omaa kokemustaan ja taustojaan ja katsovat asioita uusin silmin. Kaikki aiempina vuosina tapahtunut arvioidaan yhteisen kirkkoneuvoston ja sisäisen tarkastuksen johdolla ja tehdään tarvittavat muutokset. Riskit väärinkäytöksiin eivät kuitenkaan poistu pelkkää valvontaa lisäämällä, vaan sen lisäksi on arvioitava toimintatapoja ja järjestelmiä, sanoo Muhonen.
Muhosen mukaan tarkastustoimikunnan nimeämisen taustalla on samanlainen kehitys kuin muissakin isoissa organisaatioissa. Niissä yleisesti halutaan entistä parempaa ja riippumattomampaa valvontaa ja tietoa organisaation toiminnasta ja taloudesta päättäville elimille. Kiinteistökuluihin kiinnitettiin seurakuntien valvonnassa erityistä huomiota, koska ne ovat henkilöstökulujen lisäksi suurin menoerä.
Helsingin seurakuntien korjaushankintoihin on käytetty rahaa jopa 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ehdollista vankeutta ja 300 000 euron korvaukset – kaksi Helsingin seurakuntien työntekijää tuomittiin törkeästä lahjusten ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta
AjankohtaistaKäräjäoikeus päätti asiasta syyteneuvottelumenettelyssä. Rikokset liittyvät kiinteistötoimen pienten hankintojen ryppääseen useiden vuosien ajalta. Tuomitut tunnustivat tekonsa.
