Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen jätti valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Hän oli yksi viidestä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaa hakeneesta.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaalista tehtiin valitus – ilman vaalisijaa jäänyt Tuomas Hynynen kokee, ettei vaali ollut täysin reilu
Valitus jätettiin Helsingin hallinto-oikeudelle 30. joulukuuta 2025. Sen käsittelyssä voi mennä pitkään.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaalista on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen jätti 30. joulukuuta 2025 yksi viidestä tuomiorovastin virkaa hakeneesta, Lopen seurakunnan kirkkoherrana työskentelevä Tuomas Hynynen. Hän jäi kirkkoherranvaalissa ilman vaalisijaa ja on kirjoittanut useita valintaprosessia käsitteleviä ja ihmetteleviä tekstejä blogissaan Kotimaassa. Näissä hän kirjoitti esimerkiksi siitä, kuinka Helsingin tuomiokapituli oli arviointiprosessissaan keskittynyt enemmän kokemuksen kuin osaamisen arviointiin ja kuinka arviointikriteerit ja niiden painotus hänen näkökulmastaan muuttuivat matkan varrella.
Hynysen mukaan hänen 23-sivuinen valituksensa koskee sekä vaaliasetelmaa että osaamisen arviointiperusteita.
– Minusta vaikuttaa siltä, että vaaliasetelma on tehty epäreilusti ja mahdollisesti laittomasti. Vaikka lopputulos on hyvä, prosessi pitäisi hoitaa laillisesti, Hynynen sanoo.
Hän kertoo olevansa pahoillaan siitä, että saattaa valituksellaan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan, virkaan valitun Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran Päivi Vähäkankaan ja Munkkiniemen seurakunnan pitkään välitilaan, mutta kokee, että näin saadaan asiaan selkeys ja että on kirkon kannalta parasta, että koko prosessi selvitetään.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi valittiin joulukuussa 2025 Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Päivi Vähäkangas, jonka on tarkoitus aloittaa virassa huhtikuussa 2026. Nykyinen kirkkoherra Marja Heltelä jää tuolloin eläkkeelle. Valinta tehtiin suoralla kansanvaalilla, eli kirkkoherraa saivat äänestää seurakuntalaiset.
Hallinto-oikeus voi kumota vaalin tai todeta, että valitus ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. Hallinto-oikeudessa prosessit ovat pitkiä, eli ratkaisua Hynysen laatimaan valitukseen saatetaan joutua odottamaan ainakin vuoden verran. Ennen ratkaisuaan hallinto-oikeus pyytää lausunnot asianosaisilta eli varmasti ainakin Hynyseltä, Helsingin tuomiokapitulilta ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolta. Esimerkiksi Rekolan seurakunnassa Vantaalla päätös toisen ehdokkaan tekemään valitukseen ehdokasasettelusta kirkkoherranvaalissa saatiin vasta toukokuussa 2024, kun valitus oli jätetty heinäkuussa 2022.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaalista käytiin poikkeuksellisen paljon keskustelua vuonna 2025. Kritiikkiä esitettiin muun muassa vaalitavasta, piispa Teemu Laajasalon toiminnasta sekä siitä, millä kriteereillä Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan ylempi pastoraalitutkinto hyväksyttiin juuri ennen hakuajan umpeutumista.
Luottamushenkilöistä koostuva Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto olisi halunnut valita kirkkoherran, kuten tapana pääkaupunkiseudulla nykyään usein on, ja anoi tuomiokapitulilta lupaa toimittaa vaalin välillisenä. Kirkkolainsäädännössä välillinen vaali edellyttää tuomiokapitulin hyväksyntää.
Piispa Laajasalo kuitenkin kannatti suoraa kansanvaalia. Asia ratkesi tuomiokapitulin istunnossa piispan esityksen mukaisesti.
Niin sanotuista vaalisijoista päättää aina tuomiokapituli, ja ne edustavat kapitulin näkemystä hakijoiden soveltuvuudesta ja pätevyydestä virkaan. Helsingin tuomiokapituli asetti ensimmäiselle vaalisijalle Kari Kanalan, toiselle vaalisijalle Mari Mattssonin ja kolmannelle vaalisijalle Päivi Vähäkankaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tuomiorovastiksi hakeneiden kärkikolmikko valittiin Helsingissä
AjankohtaistaSeurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran suoralla kansanvaalilla. Vaalipäivä on 7. joulukuuta.
