Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta edellytetään muun muassa kokemusta ja taitoa suuren seurakunnan johtamisesta, mukaan lukien henkilöstö- ja taloushallinto.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ei hyväksy kapitulin päätöstä suorasta kirkkoherranvaalista – nykyinen tuomiorovasti Marja Helteläkin jyrähti
Kirkko ja kaupunki listaa hiippakunnan kirkkoherrat, jotka ovat suorittaneet Helsingin tuomiorovastilta vaadittavan tutkinnon.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ei tyydy ratkaisuun, jonka Helsingin tuomiokapituli teki kirkkoherran vaalitavasta.
Seurakuntaneuvoston mielestä tuomiokapituli ei kertonut riittäviä perusteita poiketa seurakunnan esityksestä. Se pyytääkin tuomiokapitulia tutkimaan päätöksensä oikeellisuuden ja tarvittaessa ratkaisemaan asian uudelleen. Lain mukaan päätökseen ei ole muutoksenhakuoikeutta.
Tuomiokapituli päätti 21. toukokuuta vastoin seurakuntaneuvoston esitystä, että Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra eli tuomiorovasti valitaan suoralla kansanvaalilla. Esityksen suorasta vaalista teki piispa Teemu Laajasalo. Seurakuntaneuvosto oli pyytänyt tuomiokapitulilta hyväksyntää välillisen vaalin toimittamiseen. Piispa Teemu Laajasalo perusteli poikkeuksellista esitystään aiemmin Kirkko ja kaupungin haastattelussa 27. toukokuuta.
Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä vaalilla, jossa äänestävät seurakuntalaiset, tai välillisellä vaalilla, jossa valinnan tekee kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto.
Seurakuntaneuvosto pui asiaa perusteellisesti
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto piti maanantai-iltana 2. kesäkuuta neljän tunnin mittaisen kokouksen, josta merkittävä osa kului kirkkoherranvaalin käsittelyyn.
– Seurakuntaneuvosto on ollut yllättynyt, ja neuvoston enemmistölle, joka oli motivoituneena valmistautumassa välilliseen vaaliin, päätös oli suoraan sanottuna järkytys, kertoo kokousta johtanut neuvoston varapuheenjohtaja Lari Ahokas.
Kokouksessa vieraili myös piispa Laajasalo.
– Piispa oli kokouksen kuultavana reilun tunnin ajan, ja keskustelua käytiin asiallisessa hengessä.
Laajasalon poistuttua seurakuntaneuvosto totesi, etteivät piispan vastaukset olleet kaikilta osin tyydyttäviä. Siksi neuvosto lähetti tuomiokapitulille kirjeen, jossa se pyytää päätöksen tutkimista uudelleen. Toimenpiteitä pyytänyt kirje päätettiin lähettää kapitulille äänin 10–3.
Neuvoston varapuheenjohtaja uumoilee arvaamatonta hallintokäytäntöä
Kirkko ja kaupunki tutustui seurakuntaneuvoston muistioon vaalista sekä alustukseen, jonka piispa Laajasalo piti seurakuntaneuvoston kokouksessa. Neuvosto ja piispa ovat monessa kohtaa eri linjoilla lainsäätäjän tarkoituksesta.
Kirkkolainsäädännössä välillinen vaali edellyttää tuomiokapitulin hyväksyntää.
Seurakuntaneuvosto tulkitsee, että välitön ja välillinen vaali on tarkoitettu toisilleen vaihtoehtoisiksi: niitä ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan ainoastaan todetaan, että välitön vaali on muodollisesti oletusarvoinen. Piispa Laajasalo puolestaan tulkitsee lainsäätäjän tahtoa niin, että välitöntä vaalia pidetään itsestään selvästi ensisijaisena.
Laajasalon mukaan tämä liittyy siihen, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole kongregationalistinen eli seurakuntalähtöinen kirkko, jossa seurakunnan vanhimmisto tekee päätökset, vaan episkopaalis-synodaalinen kirkko, jossa seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat alisteisia tuomiokapitulille ja piispalle.
Helsingin tuomiokapituli ei ole aiemmin piispa Laajasalon kaudella päättänyt kirkkoherran vaalitavasta vastoin seurakuntaneuvoston esitystä.
Seurakuntaneuvosto puolestaan painottaa, että kirkkojärjestyksen tulkintaohjeen mukaan tuomiokapituli voi poiketa seurakunnan vaalitapaa koskevasta esityksestä vain erityisestä syystä ja päätöksen tulee perustua seurakunnan tarpeeseen. Tässä tapauksessa erityistä syytä ei ole neuvoston mukaan esitetty. Päinvastoin: kapituli on seurakunnan erityisistä tarpeista samaa mieltä kuin seurakuntaneuvosto, mutta tekee niistä vastakkaisen johtopäätöksen.
Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että piispa puhuu perusteluissaan tuomiokirkkoseurakunnan erityisasemasta kuitenkaan sitä tarkemmin määrittelemättä.
Seurakuntaneuvoston mukaan tuomiokapitulin päätös ei noudata lainsäätäjän tarkoitusta eikä aiempaa hallintokäytäntöä. Helsingin tuomiokapituli ei ole aiemmin piispa Laajasalon kaudella päättänyt kirkkoherran vaalitavasta vastoin seurakuntaneuvoston esitystä. Näin ei ole tapahtunut myöskään niissä seitsemässä muussa hiippakunnassa, joissa on käyty tuomiorovastin vaali 2020-luvulla. Laajasalon johtama tuomiokapituli ei liioin puuttunut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran vaalitapaan, kun virka edellisen kerran täytettiin välillisellä vaalilla vuonna 2018.
– Jos perusteita ei tutkita kunnolla, tästä voi seurata kirkossa arvaamatonta hallintokäytäntöä, Lari Ahokas sanoo.
52 hiippakunnan pappia on suorittanut vaadittavan tutkinnon
Seurakuntaneuvosto valitsi välillisen vaalitavan, koska katsoo sen mahdollistavan kaikkien viranhakijoiden laajaan pätevyysarviointiin perustuvan johtajavalinnan. Esimerkiksi henkilöarvioinnit ovat lain nojalla salassa pidettäviä, eivätkä kansanvaalissa äänestävät seurakuntalaiset voi saada päätöksensä perustaksi samoja tietoja kuin virkavastuulla toimivat luottamushenkilöt välillisessä vaalissa.
Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta edellytetään muun muassa kokemusta ja taitoa suuren seurakunnan johtamisesta, mukaan lukien henkilöstö- ja taloushallinto. Virkaa hakevalla papilla on oltava suoritettuna ylempi pastoraalitutkinto. Se on hallinto-, johtamis- ja asiantuntijatehtävien tutkinto, jota vaaditaan vain harvoihin kirkon korkeisiin virkoihin.
Helsingin hiippakunnan nykyisistä kirkkoherroista ylemmän pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet Minnamari Helaseppä (Herttoniemi), Kalle Kuusniemi (Lauttasaari), Mari Mattsson (Haaga), Hilkka Niemistö (Töölö), syksyllä hiippakuntadekaanin virassa aloittava Jukka Pakarinen (Mikaelin seurakunta), Elina Perttilä (Malmi), Salla Poropudas (Hakunila), Hannu Pöntinen (Askola-Pukkila), Riikka Reina (Kallio), Pontus Salmi (Porvoon suomalainen seurakunta), Päivi Vähäkangas (Munkkiniemi) sekä nykyinen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä.
Lisäksi Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan ylempi pastoraalitutkinto on juuri valmistumassa. Kanala vahvistaa, että hänen tutkintonsa päättökeskustelu on määrä käydä tuomiokapitulissa 11. kesäkuuta.
Tuomiokapitulista kerrotaan, että hiippakunnan papistossa on kaikkiaan 52 ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanutta. Se on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri osuus papistosta. Helsingin hiippakuntaan kuuluu noin 900 pappia, joista kolmannes on eläkeläisiä.
Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaa saa luonnollisesti hakea myös hiippakunnan ulkopuolelta.
Kirkkoherra Marja Heltelä: Kapituli pyyhki pöytää neuvoston asiantuntemuksella
Vaalitapajupakkaan on ottanut kantaa myös Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nykyinen kirkkoherra Marja Heltelä. Hän kirjoittaa Facebook-julkaisussaan pitävänsä poikkeuksellisena istuntoa, jossa tuomiokapituli päätti vaalitavasta. Heltelä on tuomiokapitulin jäsen, mutta oli estynyt osallistumasta kokoukseen.
”Kukaan istunnon jäsenistä ei tiennyt etukäteen, että puheenjohtaja tulisi tekemään esityslistassa olleesta esityksestä täysin poikkeavan esityksen. Puheenjohtaja muotoili uuden esityksensä istunnossa. Valmistelun avoimuus ja läpinäkyvyys loisti poissaolollaan”, nykyinen tuomiorovasti Heltelä kirjoittaa.
Hänen mukaansa kapituli ”pyyhki pöytää” seurakuntaneuvoston jäsenten asiantuntemuksella ja asian yhteisellä valmistelulla.
”Kokouksen pöytäkirjaa lukiessani jäin miettimään, oliko sillä vaikutusta, että yksi istunnon jäsen oli jäävännyt itsensä, yksi jäsen ei päässyt kokoukseen ja minä olin estynyt, joten tilallani oli sijainen. Tuliko poikkeavalle päätöksenteolle otollinen hetki?”.
Piispa Laajasalo tapasi seurakuntaneuvoston myös siinä vaiheessa, kun neuvosto vasta valmisteli esitystään vaalitavasta. Lari Ahokkaan mukaan piispa ilmaisi erikseen kysyttäessä pitävänsä suorasta kansanvaalista. Laajasalon myöhemmin esiin tuoma periaatteellisuus asiassa ei kuitenkaan tuolloin tullut esiin, Ahokas sanoo.
Helsingin tuomiokapitulilla on istunto ennen kesätaukoa vielä keskiviikkona 11. kesäkuuta. Kapitulista ei torstaina 5. kesäkuuta otettu kantaa siihen, käsitelläänkö seurakuntaneuvoston kirjettä istunnossa.
Seurakuntaneuvostolla puolestaan on pääsuntion rekrytointiprosessin takia ylimääräinen kokous perjantaina 13. kesäkuuta.
Vaalia ei toistaiseksi ole lähdetty seurakunnassa edistämään.
– Odotamme tuomiokapitulin vastausta, Lari Ahokas sanoo.
Hakuaika Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaan päättyy 18. kesäkuuta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto olisi halunnut valita kirkkoherran – kansanvaalia kannattava piispa Teemu Laajasalo puuttui asiaan
AjankohtaistaTämänkertainen päätös liittyy siihen, että tuomiokirkkoseurakunta on hiippakunnan ykkösseurakunta, piispa Teemu Laajasalo perustelee.
