Dessien kirkon vihkiminen oli suuren ilon aihe.
Helsinkiläisten tuella rakennettiin kirkko Etiopiaan
Hengellinen elämä ja heikompien tukeminen kulkevat Etiopiassa käsi kädessä.
Ollaan Dessien kaupungissa pohjoisessa Etiopiassa paikallisen luterilaisen seurakunnan ylläpitämässä vammaisten lasten toimintakeskuksessa. Suomen Lähetysseura on ollut aloittamassa sen toimintaa ja tukee sitä edelleen.
Lapset haetaan kolmena päivänä viikossa toimintakeskukseen. Heidät ruokitaan, heidän kanssaan leikitään, lauletaan ja heistä pidetään kaikin puolin hyvää huolta. Ilman tätä toimintaa lapset olisivat päivät pitkät kotinurkissa, kenties lukkojen takana, sillä yksinhuoltajaäidit joutuisivat valitsemaan töihin menon tai vammaisen lapsen kanssa kotona olemisen välillä.
Etiopian arviolta yhdeksän miljoonan jäsenen evankelinen Mekane Yesus (Jeesuksen asuinpaikka) -kirkko on voimakkaasti kasvava ja tällä hetkellä maailman suurin luterilainen kirkko.
Kirkon johtajien mukaan se toimii kahden siiven varassa: toinen on voimakas hengellinen elämä ja toinen yhteiskunnan heikoimmista huolehtiminen. Katse suunnataan varsinkin yhteiskunnassa muuten hyljeksittyihin ihmisiin. Niinpä kirkon tuen piiriin kuuluvat vammaisten lisäksi muun muassa hiv-tartunnan saaneita naisia ja aids-orpoja. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten voimaannuttamiseen henkisesti ja taloudellisesti.
Etiopia on yksi Suomen kehitysavun pääkohdemaista. Tuki on kestävintä, kun se toteutetaan yhdessä kansalaisten muodostamien yhteisöjen kanssa. Osa avusta kanavoidaan kirkollisten järjestöjen kautta, jotka puolestaan ovat paikallisten kirkkojen yhteistyökumppaneita.
Helsingin seurakuntien ulkomaisen tuen kohteista Etiopian luterilainen kirkko on viime vuosina ollut merkittävin. Noin kymmenen vuoden aikana helsinkiläisten maksamista kirkollisveroista on suunnattu yhteensä runsas miljoona euroa Dessien kirkon rakentamiseen.
Etiopian Mekane Yesus kirkkoon kuuluu jo yhdeksän miljoonaa jäsentä.
Päättäjät näkivät, mihin rahat käytetään
Helsingin seurakuntien edustajista koostunut valtuuskunta kävi syyskuun alussa tutustumassa Etiopian luterilaisen kirkon toimintaan. Päättäjien tarkoituksena oli omin silmin nähdä ja tarkastella, miten annettu tuki on mennyt perille, miten sitä käytetään ja miten mielekästä varojen suuntaaminen tällaisen tarkoitukseen ylimalkaan on. Samalla valtuuskunta osallistui Dessien kirkon vihkimisjuhlaan.
Jäyhään muodollisuuteen tottuneet helsinkiläispäättäjät olivat hieman hämillään etiopialaisen jumalanpalveluksen vauhdikkuudesta. Meno muistutti enemmän helluntailaisuutta kuin luterilaisuutta. Toisaalta he näkivät, että ilman vahvaa yhteisöä ei olisi myöskään sitä ihmisten aineellisia oloja kohentavaa työtä, jota kirkko tekee.
Vihkimisjuhlaan osallistuneet paikalliset viranomaiset, kaupungin ja hallituksen edustajat, antoivat kirkolle kiitosta ihmisten hyväksi tehdystä työstä. He korostivat valmistuneen kirkon merkitystä uskontojen välisen rauhanomaisen rinnakkainelon kannalta. Uskonnollinen radikalismi on kaikkien yhteinen vihollinen. Juhlaan oli kutsuttu sekä toisten kirkkokuntien että muslimien edustajia. Moniuskontoisessa Etiopiassa uskontojen yhteiselo sujuu pääosin hyvin.
Kirkon vihkiäisiin osallistui Helsingin seurakuntien luottamushenkilöitä.
Vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä
Matkalle osallistuneet päättäjät olivat varsin yksimielisiä siitä, että apu, jota Etiopiaan on annettu, on mennyt hyvin perille ja tarkoituksiin, jotka ovat mielekkäitä. Vartiokylän kirkkovaltuutettu Saimi Kautonen nosti esille vapaaehtoisten merkityksen etiopialaisseurakuntien työssä ja toivoi samanlaista arvostusta vapaaehtoisille Helsingissä.
– Vapaaehtoiset HIV-työssä mukana olevat naiset tekivät minuun suurimman vaikutuksen. He ovat poistamassa tautiin liittyvää stigmaa ja auttavat käytännössä kohentamaan tartunnan saaneiden naisten elämää, kertoi Tuomiokirkkoseurakunnan valtuutettu Viivi Ali-Löytty.
Juhlaan oli kutsuttu sekä toisten kirkkokuntien että muslimien edustajia.
Pitäjänmäen seurakuntaneuvoston jäsentä Raisa Jarkkolaa koskettivat orpolapset.
– Eniten sykähdytti orpolapsityön toimintakeskus. Jos antamallamme tuella pystytään viemään yksittäisen ihmisen elämää eteenpäin, se on merkityksellistä. En ihmettele, että köyhyys ajaa ihmisiä kohti Eurooppaa. Auttamalla heitä täällä paikan päällä voimme luoda heille elämän edellytyksiä kotimaassaan, Jarkkola pohti.
Helsingin seurakuntien talousarviosta suunnataan ulkomaiseen apuun vuosittain vajaa kolme miljoonaa euroa. Valtuuskunnassa mukana olleet päättäjät pitävät tätä päätöstä oikeana, sillä avulla saadaan paljon hyvää aikaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Etiopian Tigrayn raaka konflikti jatkuu yhä – Espoon seurakunnat antaa alueelle katastrofiapua 15 000 euroa
AjankohtaistaAvustusjärjestöt joutuvat tekemään työtään vaikeissa olosuhteissa sodassa, josta tietoa on saatavilla harvinaisen niukasti.
