Salon herättäjäjuhlien päiväseuroissa vuonna 2025 riitti väkeä. Puhujien joukossa oli myös presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Mika Honkanen / Herättäjäyhdistys.
Herätysliikkeisiin kuuluu yhä lähes puolet papeista ja luottamushenkilöistä – hengellisille kesäjuhlille kokoontuu kesä–heinäkuun vaihteessa yli satatuhatta suomalaista
Vaikka herätysliikkeisiin kuuluminen on vähentynyt, niillä on yhä merkitystä myös pääkaupunkiseudulla. Osa liikkeistä tukee kirkon nykylinjaa, osa on hyvin kriittisiä.
Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön tuoreen tutkimusraportin mukaan herätysliikkeisiin kuuluminen on selvästi vähentynyt 2000-luvulla etenkin kirkon työntekijöiden parissa.
Kun vuonna 2002 näihin kirkon sisällä toimiviin hengellisiin liikkeisiin kuului 53 prosenttia kirkon työntekijöistä, niin vuonna 2024 enää joka neljäs kirkon työntekijöistä kuului kiinteästi tai ainakin jossain määrin ainakin yhteen herätysliikkeeseen. Mikäli mukaan lasketaan myös liikkeistä vaikutteita saaneet, lähes puolet eli 48 prosenttia sijoittuu liikkeiden vaikutuspiiriin.
Läheisin suhde herätysliikkeisiin on papeilla, heistä 45 prosentilla oli vuoden 2024 tutkimuksen mukaan vähintään löyhä side herätysliikkeeseen. Hautausmaiden sekä talouden ja hallinnon työntekijöillä vain 11 prosenttia vastasi kuuluvansa herätysliikkeeseen.
Kirkon luottamushenkilöissä herätysliikkeillä on työntekijöitä suurempi kannatus. Nykyisistä luottamushenkilöistä 43 prosenttia kuuluu ainakin yhteen liikkeeseen, ja jos otetaan huomioon liikkeistä vaikutteita saaneet, niin kolme viidestä luottamushenkilöistä on niiden vaikutuspiirissä.
Vuoden 2024 Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan suomalaisista enää viisi prosenttia kuului johonkin herätysliikkeeseen ja toiset viisi prosenttia oli saanut niistä vaikutteita. Parikymmentä vuotta aiemmin liikkeisiin kuuluvia oli kymmenen prosenttia ja joka viides oli saanut niistä vaikutteita.
Kun kirkko kehittyy suuntaan, mihin sen ei liikkeiden kannattajien mielestä pitäisi, aktivoidutaan vaaleissa.
Jos herätysliikkeistä on saanut vähintään vaikutteita noin 500 000–600 000 suomalaista ja niihin vuoden 2024 kyselyn mukaan kuuluu arviolta 250 000–300 00 suomalaista, miten niiden merkitystä arvioi tutkimusraporin tekijä, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki?
– Vaikka isoja lukemia on tultu alaspäin kaikissa nyt tutkituissa ryhmissä, niin jos ruvetaan katsomaan henkilömääriä tai prosentteja suhteessa kirkon työntekijöihin ja luottamushenkilöihin, liikkeiden vaikutus on edelleen suurta. Iso joukko kirkon aktiiveista on liikkeiden vaikutuspiirissä, Salomäki sanoo.
Herännäisyys on papiston keskuudessa ollut pitkään suosituin herätysliike. Toisin kuin esimerkiksi Kansanlähetys ja Sley, se hyväksyy naisten pappeuden. Kuvassa valmistaudutaan ehtoollisen jakoon Salon herättäjäjuhlilla. Kuva: Mika Honkanen / Herättäjäyhdistys.
Liikkeisiin kuulutaan yhtä usein pääkaupunkiseudulla kuin maalla
Hanna Salomäen mukaan uuden tutkimuksen aika iso yllätys vanhoihin mielikuviin verrattuna on se, että herätysliikkeet eivät ole vain maaseudun asia, vaan kannatusta löytyy myös kaupungeista. Pääkaupunkiseudulla liikkeisiin kuuluu 30 prosenttia kirkon työntekijöistä ja 38 prosenttia luottamushenkilöistä, yhtä paljon kuin maaseutumaisissa kunnissa.
Herätysliikkeillä on vaikutusta myös seurakuntavaaleissa, sillä ne saavat kannattajansa hyvin liikkeelle ehdokkaiksi ja äänestämään. Salomäen mukaan syksyn vaaleissa voi näkyä kaksikin tähän liittyvää ilmiötä, etenkin niiden liikkeiden kannattajissa, joiden suhde kirkkoon on nyt kriittinen.
– Toisaalta vaaleissa vaikuttaa liikkeiden perinteinen ajattelutapa eli halu vaikuttaa kirkkoon, ja itse asiassa sitä enemmän mitä jännitteisempi kirkon sisäinen tilanne on. Kun kirkko kehittyy suuntaan, mihin sen ei liikkeiden kannattajien mielestä pitäisi, aktivoidutaan vaaleissa. Somessa kuuluu nyt tällaisia vetoomuksia.
– Toinen, uudempi ilmiö näkyy myös jossain määrin. Eli kun kirkkoa kritisoivien liikkeiden kannattajissa on aiempaa enemmän niitä, jotka ovat jättäneet kirkon, he eivät ole enää asettumassa siellä ehdolle eikä heillä ole oikeutta äänestää. Se vähentää liikkeiden vaikutusta kirkon sisällä.
Luottamushenkilöissä on enemmän arvokonservatiiveja kuin työntekijöissä
Herätysliikkeiden jäsenet ovat tutkimusten mukaan olleet, ja yhä ovat, keskimääräistä aktiivisempia kirkon jäseniä ja pitävät muita vastaajia tärkeämpänä rukoilemista, ehtoolliselle osallistumista ja Raamatun lukemista. Niistä kirkon työntekijöistä, jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin työtehtäviensä ulkopuolella vähintään kerran kuussa, joka toinen on herätysliikkeisiin kuuluva.
Herätysliikkeet ovat monille niiden jäsenille keskeisiä oman hengellisyyden kannalta. Kuvassa rakennetaan tämän vuoden Suviseurojen porttia Kauhajoen lentoasemalla, jonne odotetaan jopa 84 000 vanhoillislestadiolaista. Kuva: Kuvapalvelu / Suviseurat.
Liberaali-konservatiivi-jaottelussa herätysliikkeisiin kuuluvat kirkon työntekijät sijoittuivat useimmiten janan keskivaiheille ja vastoin yleistä mielikuvaa herätysliikkeiden kannattajista neljännes pitää itseään liberaalina. Luottamushenkilöistä selvästi useampi, 42 prosenttia, sijoittui arvojanan konservatiiviseen päähän, liberaaleja oli tuoreen tutkimuksen mukaan 17 prosenttia.
– Luottamushenkilöissä on paljon iäkkäämpää väkeä. Iän myötä konservatiivisuus korostuu. Toki sekin näkyy, että eri herätysliikkeiden kannattajat profiloituvat eri lailla. Hiljaisuuden liikkeen kannattajia on paljon työntekijöissä, mutta luottamushenkilöissä se ei kovin kummoisesti näy. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta liberaali orientaatio on yhteydessä herännäisyyteen ja hiljaisuuden liikkeeseen, konservatiivisuus Kansanlähetykseen, Raamattuopistoon ja evankelisuuteen, Hanna Salomäki sanoo.
Kesäjuhlat ovat herätysliikkeiden voimannäyttö
Suomessa järjestetään joka kesä kymmeniä hengellisiä kesäjuhlia. Tulevana kahtena viikonloppuna pidetään niistä neljä suurinta. Suomen Luterilaisen evankeliumi yhdistyksen Evankeliumijuhla kokoaa useita tuhansia evankelisia Sastamalaan 26.–28.6. Saman viikonloppuna eli 26.–29.6. järjestetään Kauhavan lentokentällä vanhollislestadiolaisten Suviseurat, jonne odotetaan kokoontuvan yli 80 000 ihmistä.
Seuraavana viikonloppuna eli 3.–5. heinäkuuta pidetään herännäisyyden eli körttien herättäjäjuhlat Ylivieskassa. Juhlille odotetaan viikonlopun aikana noin 20 000 kävijää. Kansanlähetyspäiville Ryttylään kerääntyy puolestaan yli 10 000 ihmistä.
Körttipubi Salossa. Monenlaisella musiikilla on iso rooli kesäjuhlilla. Kuva: Mika Honkanen / Herättäjäyhdistys.
Yleistermin herätysliikkeet sisälle mahtuu hyvin monenlaisia liikkeitä ja erilaisia hengellisiä korostuksia. Yksi, mikä liikkeitä yhä enemmän erottaa, on niiden suhtautuminen kirkkoon. Herännäisyys, joka syntyaikoinaan oli kriittinen, on nykyisin avaran kansankirkon puolustaja, ja liike on säilyttänyt asemansa kirkon työntekijöille läheisimpänä liikkeenä. Sen rinnalle on noussut hiljaisuuden liike.
– Kansanlähetyksellä ja Sleyllä on keskenään samantyyppinen suhde kirkkoon. Molempien liikkeiden kannattajat ovat perinteisesti olleet sitoutuneita kirkon toimintaan ja halunneet vaikuttaa siellä. Tämän hetken tilannetta leimaavat ajankohtaiset kiistat, kuten Inkerin kirkon pappisvihkimykset, lähetysmäärärahojen jako ja avioliittokysymys. Kyse on siitä, miten kirkko suhtautuu liikkeiden ajatteluun ja toimintatapoihin. Liikkeiden puolelta kysytään, onko niille tilaa kirkossa. Tilanne on jännitteinen, Hanna Salomäki sanoo.
Joissakin suviseurapuheissa kuulee huolenilmaisuja, että kirkko on menossa väärään suuntaan.
Kirkon järjestelmään ei näissä liikkeissä uskota. Kansanlähetyksen messuyhteisöissä tehdyn tutkimuksen mukaan enemmistö osallistujista suhtautui myönteisesti uuden kirkon perustamiseen. Sleyn messuyhteisöissä kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut viime vuosina. Vielä liikkeet eivät kuitenkaan ole kirkosta irtautumassa, vaikka kirkon linjaukset niitä hiertävät.
– Vanhoillislestadiolaisuus on aika monissakin asioissa samaa mieltä näiden liikkeiden kanssa, mutta toisin kuin pienemmät lestadiolaiset liikkeet, se ei ole ollut mukana kirkkoa kritisoivissa kannanotoissa eikä vetoomuksissa. Joissakin suviseurapuheissa kyllä kuulee huolenilmaisuja, että kirkko on menossa väärään suuntaan.
Suviseurojen valmistelussa tarvitaan runsaasti vapaaehtoisia, sillä juhlakentästä tulee kuin pieni kaupunki. Kuva: Kuvapalvelu / Suviseurat.
Vanhoillislestadiolaisuudessa osallistuminen hengelliseen toimintaan on keskittynyt tyypillisesti oman liikkeen sisälle. Kirkko on heille enemmän taustayhteisö, mikä on näkynyt myös siinä, että vanhoillislestadiolaisia on ollut seurakuntien luottamuselimissä määräänsä vähemmän.
– Vanhoillislestadiolaisten luottamushenkilöiden määrä on kuitenkin kasvanut, mikä on mielenkiintoinen ilmiö. Esimerkiksi liikkeen omassa lehdessä Päivämiehessä on ollut artikkeleita, joissa on kannustettu osallistumaan luottamushenkilönä seurakunnan toimintaan. Vahvinta heidän vaikutuksensa on toki Oulun hiippakunnassa, Salomäki sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tarratoimikunta lähtee Suviseuroihin viime vuoden häirinnästä huolimatta – ”Yhdenvertaisuustyö ei voi keskittyä vain niihin paikkoihin, joissa se on jotenkin helppoa”
AjankohtaistaVanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen oppeja haastava Tarratoimikunta lähtee Suviseuroihin Kauhavalle mukanaan aiempaa suurempi joukko tarroja ja jakajia.
