Herttoniemen kirkon kirkkosali ammottaa nyt tyhjyyttään.
Herttoniemen kirkossa paljastui niin pahoja kosteusongelmia, että sulkeminen oli ainoa oikea ratkaisu
Kirkkorakennus on korjattavissa, mutta lopullinen hintalappu voi hirvittää.
Herttoniemen kirkon rakenne-, sisäilma- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten tulokset ovat valmistuneet. Kirkkorakennuksesta on löytynyt laajalti kosteus- ja muita ongelmia.
Korjattavaa löytyy niin ulkoseinän rakenteista, yläpohjan eristeistä, alakattotiloista kuin alapohjan rakenteista. Vuonna 1958 valmistuneessa kirkossa on puutteellisia eristyksiä. Kosteus- sekä mikrobivaurioita löytyi tutkimuksissa useista eri mittauskohteista. Myöskään ilmanvaihto ei toimi riittävällä tasolla. Alakattotiloissa on runsaasti pölyä ja suojaamatonta mineraalivillaa, josta voi irrota hengitystä ärsyttäviä kuituja.
Kattavat kuntotutkimukset osoittavat, että rakennuksen vauriot ovat sinänsä korjattavissa. Tutkijat suosittelevat silti, että samaan aikaan korjaustarpeiden arvioinnissa otetaan huomioon ne asiat, jotka alkavat rakennuksessa olla muutenkin elinkaarensa päässä – esimerkiksi talotekniikka. Tämä tulee vaikuttamaan kokonaiskustannuksiin.
Osmo Lapon suunnittelema, vuonna 1958 valmistunut Herttoniemen kirkko on ollut suljettuna kesäkuun alusta.
Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinosen mukaan korjaustarpeesta on pyydetty kustannusarviota ja toimenpide-ehdotusta, joka saataneen syyskuussa.
– Sitten seurakuntaneuvoston pitää päättää, mitä halutaan, ja se pitää huomioida seurakuntayhtymän budjetissa. Sen jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy budjetin, joka menee vielä kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkon jatko riippuu siis seurakuntayhtymän talousraameista, sanoo Heinonen.
Herttoniemi tarvitsee tilan jumalanpalveluksia varten
Herttoniemen kirkko on ollut kesäkuun alusta suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi. Seurakunta päätti kirkon sulkemisesta jo ennen lopullisten tutkimustulosten valmistumista. Kirkkoherra Markku Rautiainen oli helpottunut saatuaan tutkimuksista vahvistuksen siitä, että sulkemispäätös oli oikea.
– Siitä meillä vallitsee seurakuntaneuvoston kanssa yksimielisyys, että Herttoniemen alueella tarvitaan seurakunnan tiloja muodossa tai toisessa, sanoo Rautiainen.
Jos kirkon korjaus osoittautuu liian kalliiksi, pitää seurakunnan Rautiaisen mukaan joka tapauksessa saada alueelta tilat, joissa voidaan järjestää jumalanpalveluksia.
Ihmiset surevat kirkon tilannetta, niin aktiiviset kirkossa kävijät kuin monet kirkkoon kuulumattomat.
– Markku Rautiainen
Tämänhetkisissä väistötiloissa, Hitsaajankatu 4 A:ssa, on mahdollisuus maksimissaan 50 hengen kokoontumiseen.
– Tässä on nyt pari viikkoa harjoiteltu toimintaa väistötiloissa, eivätkä ihmiset ole sinne oikein vielä löytäneet. Joitakin ryhmiä olemme sinne vieneet Kulosaaren messun jälkeen, samoin joitakin pienryhmiä ja seurakuntaneuvosto. Syyskuun alkupuolella järjestämme avoimet ovet, johon kutsutaan laajemmin alueen asukkaita, kertoo Rautiainen.
Miten seurakuntalaiset ovat kirkon sulkemiseen suhtautuneet?
– Ihmiset surevat kirkon tilannetta, niin aktiiviset kirkossa kävijät kuin monet kirkkoon kuulumattomat. Onhan tämä merkittävä symboli ja maamerkki alueella, tärkeä herttoniemeläisille. Sen haluan kuitenkin sanoa, että Jumala ei asu käsi tehdyssä temppelissä. Tiloja toki tarvitaan, mutta tärkeintä on toiminta, jossa kohdataan ihmisiä. Siitä emme tingi, sanoo Rautiainen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Herttoniemen seurakunta päätti luopua tyhjillään seisovan kirkkonsa vuokraamisesta
AjankohtaistaHelsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajan Osmo Rasimuksen mukaan neuvotteluja kirkon tontin kehittämisestä käydään viranomaisten kanssa hyvässä hengessä.
