null Herra Heureka eli Mikko Myllykoski: ”Kuka tahansa voi tehdä tiedettä” – vieläpä jännittävästi

Heurekan Superpuu-näyttely tuo esiin massiivipuun käyttöä. Mikko Myllykoski innostui painamaan hahmonsa kaikkiin puupinniseiniin.

Heurekan Superpuu-näyttely tuo esiin massiivipuun käyttöä. Mikko Myllykoski innostui painamaan hahmonsa kaikkiin puupinniseiniin.

Herra Heureka eli Mikko Myllykoski: ”Kuka tahansa voi tehdä tiedettä” – vieläpä jännittävästi

Leikki on tutkimuksen korkein muoto. Tiedekeskuksen toimitusjohtaja Mikko Myllykoski pyrkii seuraamaan tätä ohjetta myös omassa työssään.

Ihmisiä yleensä pursuava Heureka humisee tyhjyyttään: tiedekeskus on ollut kiinni joulukuun alusta lähtien. Vaikka Heureka on yksityinen toimija, se on omalla päätöksellään nyt toista kertaa suljettuna korona-aikana.

Heurekan toimitusjohtajaksi viime syksynä elämysjohtajan tehtävistä siirtynyt Mikko Myllykoski esittelee talon kahta ajankohtaista näyttelyä, Superpuuta ja Suoliston salaisuutta.

– On surullista, että näyttelyjen hyödyntäminen jää puolitiehen. Meillä on tarjontaa myös netissä, muttei se korvaa näyttelyihin tutustumista paikan päällä.

– Heureka on nimenomaan kohtaamispaikka, joka tuo ihmisiä yhteen oppimaan uusia asioita. Kävijöistä reilu viidesosa on koululaisia ja puolet perheitä, mutta tiedekeskus on tarkoitettu kaiken ikäisille. Meille käy nykyään myös Museokortti.

Uusi ja yllättävä kiehtoo

Heureka on ollut Mikko Myllykosken työpaikka jo kolmekymmentä vuotta. Hän päätyi sinne 1990-luvun alussa kesken historian opintojensa.

Hän oli koonnut Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlaan näyttelyn, ja sen seurauksena häntä pyydettiin suunnittelemaan Heurekaan näyttely Suomen 75-vuotisjuhlaan liittyen. Jukola, Jakomäki, Bryssel -niminen näyttely kuvasi suomalaisen elämänmuodon muuttumista.

– Graduni oli siinä vaiheessa puolivalmis, mutten ole katunut päivääkään, että lähdin Heurekaan. Tämä tuntui heti niin omalta paikalta.

Myllykoskea kiehtoi se, että myös historiasta pystyi saamaan aikaan interaktiivisia kokemuksia.

Mikko Myllykoski toteuttaa Heurekan johtamisessa humanistista näkökulmaa. Hän toivoo, että tiedekeskus voidaan taas pian avata kävijöille.

Mikko Myllykoski toteuttaa Heurekan johtamisessa humanistista näkökulmaa. Hän toivoo, että tiedekeskus voidaan taas pian avata kävijöille.

– Tämä ei ole yksilölaji, vaan näyttelyjen sisältöä ja muotoa suunnittelee ja toteuttaa moniammatillinen porukka. Tavoitteenamme on saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat helppoja käyttää, mutta jotka tarjoavat kävijöille samalla jotain uutta ja yllättävää. Että hei, mä tajuan tämän!

Myllykoskelle itselleen tiedekeskuksen tärkeimpiä näyttelyjä on ollut vuonna 2013 mielenterveysalan kanssa yhteistyössä toteutettu Heureka tulee hulluksi. Näyttelyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja empatiaa mielenterveyden ongelmien kanssa eläviä kohtaan. Heureka tulee hulluksi herätti laajaa huomiota ja sai kansainvälisen tiedekeskusliiton palkinnon.

Koulu teki humanistin

Kiinnostus historiaan, latinaan, Rooman kirjallisuuteen ja arkeologiaan lähti Mikko Myllykoskella hänen opinahjostaan Helsingin Normaalilyseosta. Koulussa oli useampi eri tavalla innostava historian opettaja.

Myllykosken perhe oli muuttanut Helsinkiin Pirkanmaalla sijainneelta Tyrväältä lääkäri-isän työn perässä. Perheen kolme poikaa laitettiin Norssiin, ja perheessä oli selvää, että pojat tähtäisivät akateemiselle uralle.

– Ei minulla ollut mitään ammatillista urasuunnitelmaa, kuten ei monella muullakaan humanistilla, Myllykoski toteaa.

Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. 

Opiskelujen ohella hän toimi historianopiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen puheenjohtajana ja teki Kronikka-lehteä. Hän kirjoitti myös opiskelukaveriensa kanssa kaksi historiikkia.

– Pidin tätä toimintaa yhtä tärkeänä kuin itse opiskelua. Erilaisia projekteja tehtiin innolla, ja näin oppi asioiden organisoimista kantapään kautta.

Toisessa Myllykosken kirjoittamassa historiikissa kerrottiin invalidiurheilijoista. Heurekan Dialogi-näyttelyt, joissa on valotettu näkövammaisten, viittomakielisten ja vanhusten maailmaa, kumpuavat osittain tästä nuoruudentyöstä.

Veljet vaikuttivat elämään

Iso vaikutus Mikko Myllykosken elämään on ollut veljillä. Vanhin veli, Matti, opiskeli teologian tohtoriksi ja keskimmäinen, Pekka-veli, lääkäriksi. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen kärkihahmona. Hän menehtyi syöpään muutama vuosi sitten.

– Me kolme olimme jo nuorena melko erilaisia, mutta meille on ollut yhteistä kielellinen leikittely ja sanailu. Sain myös veljiltäni vinkkejä kulttuurin ja luonnon harrastamiseen.

– Kotona jaoin huoneen Pekan kanssa, ja tuntui hyvältä, että hän piti minua samanveroisena, vaikka olin häntä neljä vuotta nuorempi. Seurasin alussa todella tiiviisti hänen musiikkiuraansa. Erityisen paljon pidin hänen Särkynytsydämiset -kappaleestaan.

Myllykoski muistelee, miten veljekset matkasivat vuonna 1982 Rolling Stonesin keikalle Göteborgiin. Rollarit porskuttaa yhä, ja nyt hänestä tuntuu huvittavalta, että he pitivät näitä rock-ikoneita jo silloin vanhoina miehinä.

Leikkivä lapsi kuin tutkija

Tiedekeskuksen johtamisessa Mikko Myllykoskella on vahva humanistinen näkökulma. Siinä on keskeisenä se, miten maailma toimii, kuka minä olen ja miten minä liityn maailmaan.

– Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista.

Itse asiassa Myllykoski pitää leikkiä tutkimuksen korkeimpana muotona. Se lukee myös Heurekan ulko-oven yläpuolella.

– Leikkivä lapsi on pieni kokeilija, joka tutustuu ihmisiin, lähiympäristöön ja maailmaan. Tästä hyvä esimerkki on Superpuu-näyttelyn palikkakasa, joista voi rakentaa mitä haluaa. Aina päivän päätyttyä niistä on tehty jotain uutta, kerran oli jopa Colosseumin näköinen rakennelma.

Mikko Myllykoski kehuu, miten kävijät ovat tehneet Superpuu-näyttelyn palikkakasasta mitä hienoimpia rakennelmia.

Mikko Myllykoski kehuu, miten kävijät ovat tehneet Superpuu-näyttelyn palikkakasasta mitä hienoimpia rakennelmia.

Myllykosken mielestä on tärkeää, että suomalaisperheet voivat viettää mielekästä vapaa-aikaa. Hän haluaisikin tarjota löytämisen iloa mahdollisimman monelle, perheiden taustoista riippumatta.

– Ajattelen, että kuka tahansa voi tehdä tiedettä. Heurekassa tarjotaan näyttelyjä, joissa pääsee osallistumaan ja joissa kokijasta tulee tekijä.

Valokuvausta vapaa-ajalla

Mikko Myllykoski nauttii antoisasta ja innovatiivisesta työstään, mutta työn lisäksi sisältöä elämään tuovat perhe ja harrastukset.

Työasiat karisevat helposti mielestä jo työmatkalla, varsinkin jos hän tekee sen polkupyörällä. Pyöräilyä hän harrastaa myös vapaa-ajalla, ja reitin varrella hän pysähtyy ottamaan puhelimellaan kuvia.

– Laitan kuvia Instagram-tililleni. Se on minun tapani tutkia ja tarkkailla maailmaa, sen kauneutta, kiehtovuutta ja yllättävyyttä.

– Kun pystyy rajaamaan hienon hetken tietyssä säässä tai vuodenajassa, kuvaamiseen liittyy tiettyä universaalisuutta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi