Pyhiinvaelluksen ja automatkailun yhdistänyt Esko Miettinen löysi puhuttelevia paikkoja ja unohtuneita hengellisiä vaikuttajia.
Horrossaarnaajia, selvänäkijöitä ja uskolla parantamista – Esko Miettinen matkasi suomalaisen uskon syntysijoille
Ihmeen tuntu puhutteli tietokirjailija Esko Miettistä, kun hän kiersi suomalaisen kristillisyyden historiallisilla paikoilla Fiat Pandallaan.
Horrossaarnaajia, selvänäkijöitä, ihmeitä ja uskolla parantamista. Saarnoja, jotka saivat kovapintaisimmankin kuulijan itkemään. Teologi, tietokirjailija ja toimittaja Esko Miettinen kohtasi monia poikkeuksellisia ilmiöitä kiertäessään suomalaisen kristillisyyden historiallisilla paikoilla Fiat Pandallaan. Hän on koonnut retkiensä annin tietokirjaan Suomalainen pyhiinvaellus (Väyläkirjat 2025).
Miettinen kuvailee itseään sekä pyhiinvaeltajaksi että turistiksi: hän ei etsinyt hengellisiä kokemuksia, mutta ei myöskään vältellyt niitä.
Kristinuskoon kuuluu myös irrationaalinen puoli, jota ei voi ennakoida ja selittää.
Miettisen mielestä elämme parhaillaan henkisyyden tarjonnan korkeasuhdanteessa, ja kirkossakin puhaltaa kiinnostavia uusia tuulia. Samalla luterilaisuutta vaivaa voimattomuus ja pinnallisuus, joihin historia voi tarjota vastalääkettä.
– Luterilaisista on tullut niin järkeviä, että olemme kadottaneet ihmeen tunnun. Kristinuskoon kuuluu myös irrationaalinen puoli, jota ei voi ennakoida ja selittää. Tutustuin matkoillani ilmiöihin, jotka liitämme tänään esoteerisyyteen, parapsykologiaan ja karismaattiseen kristillisyyteen, Miettinen sanoo.
Hän kävi kaikkiaan 34 pyhiinvaelluskohteessa. Keskeisten historiallisten tapahtumapaikkojen ohella hän löysi nykyaikaisen kirkkoarkkitehtuurin helmiä ja tutustui unohtuneisiin hengellisiin vaikuttajiin. Sellainen oli esimerkiksi Anna Lagerblad, jonka rukouksien uskotaan pelastaneen Porin kirkon, kun tulipalo tuhosi kaupungin vuonna 1801.
Suomalaisen hengellisyyden pyhistä paikoista löytyy kiinnostavia pysäkkejä kesäiselle lomamatkalle. Pääkaupunkiseudulta matkakirjaan valikoituivat Hietaniemen hautausmaa, Temppeliaukion kirkko sekä Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema Otaniemen kappeli, jota Miettinen kuvailee uskon piilopirtiksi.
Kirkkohistoriallisilla retkillään Esko Miettinen tunsi itsensä sekä turistiksi että pyhiinvaeltajaksi.
Keskiajan piispojen arveltiin kummittelevan Kuusiston piispanlinnan raunioissa nykyisen Kaarinan alueella.
Anna Lagerbladin rukousten uskottiin pelastaneen Porin kirkon, kun tulipalo hävitti kaupungin vuonna 1801.
1800-luvulla vaikuttaneen Niilo Kustaa Malmbergin herätyssaarnat saivat suruttomankin kuulijan itkemään.
Kuusi pyhää pysäkkiä
Ikivanha saarnahuone
Koko Suomen suojeluspyhimyksen legendaan liittyvä Pyhän Henrikin saarnahuone ja myöhemmin sen suojaksi rakennettu kappeli löytyvät läheltä Kokemäen keskustaa. Hirrestä tehty rakennus oli jo keskiajalla tärkeä pyhiinvaelluspaikka.
Horrossaarnaajan muistomerkki
Saarnaaja Anna Rogelin (1751–1784) muistomerkki sijaitsee lähellä Merikarvian keskustaa. Rogelin sairastaminen ja siitä noussut horrossaarnaamisen kyky osoittavat, miten ennalta arvaamattomasti Jumala voi kohdata ja puhutella ihmisiä.
Vankilapapin muistolaatta
Rukoilevaispappi, uskonnollisen kirjallisuuden kustantaja ja mystikko Henrik Renqvistin muistolaatta löytyy Loviisan edustalla sijaitsevan Svartholman merilinnoituksen muurista. Renqvist toimi siellä vankilapappina 1826–1836. Jatkuva rukous sai hänet tuntemaan sanoin kuvaamatonta Jumalan yhteyttä, rakkautta ja riemua.
Ukko-Paavon koti
Maallikkosaarnaaja ja körttiläisen herätysliikkeen johtaja Paavo Ruotsalainen asui 1800-luvulla kahteen otteeseen Nilsiän Aholansaaressa. Onko Paavon kammari ”ohut paikka”, jossa taivas on lähempänä kuin muualla ja jossa rukoillut rukoukset kuullaan tavallistakin varmemmin?
Puhutteleva alttaritaulu
Kuvataiteilija Lennart Segerstråle maalasi alttarifreskon Varkauden kirkkoon vuosina 1953–1954. Maalaus opettaa, että ihminen uudistuu ristin juurella. Sieltä hän palaa muiden joukkoon, ei julistamaan, vaan välittämään elämällään Kristuksen henkeä.
Kirkollisten riitakumppanien haudat
Hietaniemen hautausmaalla on monen merkkihenkilön hauta. Sieltä löytyvät myös 1950–1960-luvun kirkollisten vaikuttajien Erkki Niinivaaran ja Osmo Tiililä haudat. Miehet riitelivät aikanaan siitä, tulisiko kirkon olla kansan palvelija vai herättäjä. Nyt he lepäävät rauhassa Hietaniemessä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyhää kokemaan ei tarvitse matkustaa kauas – Kari Koivula tekee pyhiinvaelluksia vantaalaislähiössä ja rukoilee työpaikan puhelinkopissa
HengellisyysVakava sairastuminen on saanut Kari Koivulan arvioimaan arkeaan ja tekemään enemmän sellaisia asioita, jotka lataavat akkuja.
