null Horrossaarnaajia, selvänäkijöitä ja uskolla parantamista – Esko Miettinen matkasi suomalaisen uskon syntysijoille

Pyhiinvaelluksen ja automatkailun yhdistänyt Esko Miettinen löysi puhuttelevia paikkoja ja unohtuneita hengellisiä vaikuttajia.

Pyhiinvaelluksen ja automatkailun yhdistänyt Esko Miettinen löysi puhuttelevia paikkoja ja unohtuneita hengellisiä vaikuttajia.

Hengellisyys

Horrossaarnaajia, selvänäkijöitä ja uskolla parantamista – Esko Miettinen matkasi suomalaisen uskon syntysijoille

Ihmeen tuntu puhutteli tietokirjailija Esko Miettistä, kun hän kiersi suomalaisen kristillisyyden historiallisilla paikoilla Fiat Pandallaan.

Horrossaarnaajia, selvänäkijöitä, ihmeitä ja uskolla parantamista. Saarnoja, jotka saivat kovapintaisimmankin kuulijan itkemään. Teologi, tietokirjailija ja toimittaja Esko Miettinen kohtasi monia poikkeuksellisia ilmiöitä kiertäessään suomalaisen kristillisyyden historiallisilla paikoilla Fiat Pandallaan. Hän on koonnut retkiensä annin tietokirjaan Suomalainen pyhiinvaellus (Väyläkirjat 2025).

Miettinen kuvailee itseään sekä pyhiinvaeltajaksi että turistiksi: hän ei etsinyt hengellisiä kokemuksia, mutta ei myöskään vältellyt niitä.

Kristinuskoon kuuluu myös irrationaalinen puoli, jota ei voi ennakoida ja selittää.

Miettisen mielestä elämme parhaillaan henkisyyden tarjonnan korkeasuhdanteessa, ja kirkossakin puhaltaa kiinnostavia uusia tuulia. Samalla luterilaisuutta vaivaa voimattomuus ja pinnallisuus, joihin historia voi tarjota vastalääkettä.

– Luterilaisista on tullut niin järkeviä, että olemme kadottaneet ihmeen tunnun. Kristinuskoon kuuluu myös irrationaalinen puoli, jota ei voi ennakoida ja selittää. Tutustuin matkoillani ilmiöihin, jotka liitämme tänään esoteerisyyteen, parapsykologiaan ja karismaattiseen kristillisyyteen, Miettinen sanoo.

Hän kävi kaikkiaan 34 pyhiinvaelluskohteessa. Keskeisten historiallisten tapahtumapaikkojen ohella hän löysi nykyaikaisen kirkkoarkkitehtuurin helmiä ja tutustui unohtuneisiin hengellisiin vaikuttajiin. Sellainen oli esimerkiksi Anna Lagerblad, jonka rukouksien uskotaan pelastaneen Porin kirkon, kun tulipalo tuhosi kaupungin vuonna 1801.

Suomalaisen hengellisyyden pyhistä paikoista löytyy kiinnostavia pysäkkejä kesäiselle lomamatkalle. Pääkaupunkiseudulta matkakirjaan valikoituivat Hietaniemen hautausmaa, Temppeli­aukion kirkko sekä Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema Otaniemen kappeli, jota Miettinen kuvailee uskon piilopirtiksi.

Kuusi pyhää pysäkkiä

Ikivanha saarnahuone

Koko Suomen suojeluspyhimyksen legendaan liittyvä Pyhän Henrikin saarna­huone ja myöhemmin sen suojaksi rakennettu kappeli löytyvät läheltä Kokemäen keskustaa. Hirrestä tehty rakennus oli jo keskiajalla tärkeä ­pyhiinvaelluspaikka.

Horrossaarnaajan muistomerkki

Saarnaaja Anna Rogelin (1751–1784) muistomerkki sijaitsee lähellä Merikarvian keskustaa. Rogelin sairastaminen ja siitä noussut horrossaarnaamisen kyky osoittavat, miten ennalta arvaamattomasti Jumala voi kohdata ja puhutella ihmisiä.

Vankilapapin muistolaatta

Rukoilevaispappi, uskonnollisen kirjallisuuden kustantaja ja mystikko Henrik Renqvistin muistolaatta löytyy Loviisan edustalla sijaitsevan Svartholman merilinnoituksen muurista. Renqvist toimi siellä vankilapappina 1826–1836. Jatkuva rukous sai hänet tuntemaan sanoin kuvaamatonta Jumalan yhteyttä, rakkautta ja riemua.

Ukko-Paavon koti

Maallikkosaarnaaja ja körttiläisen herätysliikkeen johtaja Paavo Ruotsalainen asui 1800-luvulla kahteen otteeseen Nilsiän Aholansaaressa. Onko Paavon kammari ”ohut paikka”, jossa taivas on lähempänä kuin muualla ja jossa rukoillut rukoukset kuullaan tavallistakin varmemmin?

Puhutteleva alttaritaulu

Kuvataiteilija Lennart Seger­stråle maalasi alttarifreskon Varkauden kirkkoon vuosina 1953–1954. Maalaus opettaa, että ihminen uudistuu ristin juurella. Sieltä hän palaa muiden joukkoon, ei julistamaan, vaan välittämään elämällään Kristuksen ­henkeä.

Kirkollisten riitakumppanien haudat

Hietaniemen hautausmaalla on monen merkkihenkilön hauta. Sieltä löytyvät myös 1950–1960-luvun kirkollisten vaikuttajien Erkki Niinivaaran ja ­Osmo Tiililä haudat. Miehet riitelivät aikanaan siitä, tulisiko kirkon olla kansan palvelija vai herättäjä. Nyt he lepäävät rauhassa Hietaniemessä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.